Pohjavesialueiden geologista rakennetta on selvitetty Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla

Selvityksestä saatu lisätieto palvelee pohjaveden suojelua ja seurantaa, vedenhankinnan turvaamista sekä maankäytön suunnittelua. Tiedon avulla voidaan muun muassa ohjata toimintoja alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät.

Tietoa maaperästä, pohjavedestä ja virtauksista

Tutkimuksissa selvisi, että maaperä on tutkimusalueella pääosin hiekkaa ja soraa. Karkeimmat ja paksuimmat kiviset sorakerrokset sijaitsevat Myllymäen-Vuorenmäen alueella. Maapeitteen paksuus on suurimmillaan noin 90 metriä Vuorenmäen alueella ja Kapatuosianmäellä. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan yli 50 metriä tutkimusalueen pohjoispäässä kirkonkylän tuntumassa.

Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueella noin 60 metriä. Alimmillaan pohjavesi on tutkimusalueen pohjoispäässä Kapatuosianmäellä ja Kirkonselän rannassa. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Hälvälänkankaalla, jossa lähelle maanpintaa kohoava kallio ohjaa monin paikoin pohjaveden virtausta muodostaen erillisiä pohjaveden virtausalueita.Pääosin pohjavesi virtaa Salpausselältä Kiikunlähteen suuntaan sekä Hälvälänkankaan pohjoisosasta Vuorenmäen ja Myllymäen kautta kohti pohjoista ja koillista, jossa pohjavettä purkautuu lähteessä Kirkonselän rannassa ja todennäköisesti osittain myös Kiikunojaan ja muodostumaa ympäröiviin muihin ojiin.

Tutkimusalue kuuluu Hälvälänkankaan osalta Salpausselkään ja Kirkonseudun osalta pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Salpausselältä Asikkalan kautta Sysmään. Alueella tehtiin maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaperäkairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asennuksia sekä pohjavedenpintojen mittauksia.

Selvityksen jatkotyönä valmistellaan Hämeen ELY-keskuksessa Kirkonseudun ja Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialueiden rajausmuutos siltä osin, kun on todettu selvä pohjaveden virtausyhteys näiden pohjavesialueiden välillä.

Geologinen rakenneselvitys oli Geologian tutkimuskeskuksen, Hollolan kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen yhteistyöhanke. Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus.

Valmis raportti on saatavissa GTK:n Hakku-palvelusta (pdf)