Helsingin yliopisto

Pohjoinen maisema mullistuu ilmaston lämmetessä

Jaa

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta. Tämä heijastuu myös kasvillisuuteen. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Exeterin yliopiston yhteistyönä toteuttaman kartoituksen ja mallinnuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Communicatios –tiedelehdessä.

Kuvassa on voimakasta routakuohuntaa Kilpisjärvellä noin 800 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva: Juha Aalto
Kuvassa on voimakasta routakuohuntaa Kilpisjärvellä noin 800 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva: Juha Aalto

Pohjoisten alueiden maanpinta muutoksen kourissa

Tutkimustulosten mukaan suuria muutoksia on odotettavissa pohjoisilla alueilla riippumatta ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista.

”Valitettavasti näyttää siltä, että monet roudan aiheuttamat prosessit ovat jo nyt niille sopivan ilmaston rajoilla pohjoisessa Fennoskandiassa”, tutkija Juha Aalto toteaa.

Esimerkiksi lievimmän ilmastonmuutosskenaarion perusteella prosesseille suotuisat olosuhteet tutkimusalueelta tulevat vähenemään yli 70 % vuoteen 2050 mennessä lämpötila- ja sadeolosuhteiden muutosten myötä.

Ilmastonmuutoksen seurauksena routaan ja lumeen liittyvien prosessien esiintyvyys tulee rajoittumaan korkeimmille tunturialueille, joissa näille suotuisat ilmasto-olosuhteet säilyvät pidempään kuin alavilla alueilla.

”Maaperässä oleva jää ei ole enää niin merkittävä ympäristöä muokkaava tekijä kuin aikaisemmin” Juha Aalto toteaa.

Routarajassa viihtyvät kasvit uhanalaisia

Maanpintaa muokkaavien prosessien hiipuminen tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös pohjoisen kasvillisuuteen.

"Monia harvinaisia kasveja esiintyy lähes yksinomaan routivassa pintamaassa tai lumenviipymäalueilla; näiden ympäristöjen väheneminen heijastuu myös alueen luonnon monimuotoisuudessa", sanoo luonnonmaantieteen professori Miska Luoto.

"Lisäksi muutokset saattavat käynnistää voimakkaita palautemekanismeja, joilla voi olla suurta merkitystä alueellisiin ilmastojärjestelmiin hiilen kierron ja tundran pensastumiseen liittyvän maanpinnan heijastavuuden muutoksien kautta" tarkentaa Miska Luoto.

Routiminen ja lumenviipymät keskeinen osa pohjoista luontoa

Tutkimuksessa mallinnettiin routaan ja lumeen liittyviä maanpinnan prosesseja, kuten routakuohuntaa, palsasoita ja lumenviipymäpainanteita.

Mallinnustyö perustui erittäin laajaan kenttämittauksia ja kaukokartoitushavaintoja yhdistävään aineistoon. Tutkimuksessa käytetyillä parviennustamismenetelmillä pystytään huomioimaan mallinnukseen liittyvä epävarmuus ja esittämään prosessien paikallista vaihtelua luotettavasti ­ – tilastollinen mallinnus onkin toteutettu ennennäkemättömän tarkalla alueellisella erotuskyvyllä.

”Tämä on tärkeää, sillä aikaisemmat tutkimuksen antavat verraten epätarkan kuvan näiden prosessien esiintymisestä ja muutosherkkyydestä pohjoisilla alueilla”, tutkijatohtori Juha Aalto sanoo.

“Tutkimuksessa hyödynnettiin erittäin tarkkoja ilmasto- ja maanpintamalleja. Nämä osoittavat, että pohjoisten alueiden maanpinta ja ekosysteemit tulevan muuttumaan voimakkaasti tämän vuosisadan aikana”, toteaa Stephan Harrison Exeterin yliopistosta.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen sekä Exeterin yliopiston kanssa ja kuuluu osana Suomen Akatemian rahoittamaan INFRAHAZARD-hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan Arktisen alueen maanpinnan prosesseja muuttuvassa ilmastossa sekä arvioidaan niiden aiheuttamia riskejä ihmistoiminnalle.

Nature Communications –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen ovat tehneet Juha Aalto (Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto/Ilmatieteen laitos), Stephan Harrison College of Life and Environmental Sciences, Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja Miska Luoto (Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto).

Publication (Open access): Aalto, J., Harrison, S., Luoto, M. Statistical modelling predicts almost complete loss of major periglacial processes in Northern Europe by 2100. Nature Communications.

Lisätietoja:

Tutkija Juha Aalto, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos
Puhelin: +358 50 448 0407,
Sähköposti: juha.aalto@helsinki.fi

Professori Miska Luoto, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos
Puhelin: +358 9 191 50768
Sähköposti: miska.luoto@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa on voimakasta routakuohuntaa Kilpisjärvellä noin 800 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva: Juha Aalto
Kuvassa on voimakasta routakuohuntaa Kilpisjärvellä noin 800 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva: Juha Aalto
Lataa
Maanpinnan prosesseille sopivien kylmien ilmasto-olosuhteiden nopea häviäminen pohjoisimmasta Euroopasta. Kartat esittävät tutkittavien prosessien lukumäärän jokaisessa mallinnusruudussa sekä nykyisissä (vasen), että tulevaisuuden (oikea) ilmasto-olosuhteissa (ajanjakso 2040-2069 keskimääräisen kasvihuonekaasuskenaarion RCP4.5 mukaan).
Maanpinnan prosesseille sopivien kylmien ilmasto-olosuhteiden nopea häviäminen pohjoisimmasta Euroopasta. Kartat esittävät tutkittavien prosessien lukumäärän jokaisessa mallinnusruudussa sekä nykyisissä (vasen), että tulevaisuuden (oikea) ilmasto-olosuhteissa (ajanjakso 2040-2069 keskimääräisen kasvihuonekaasuskenaarion RCP4.5 mukaan).
Lataa
Routaan ja lumen liittyvien maanpinnan prosessien keskittyminen korkeille alueille ilmastonmuutoksen seurauksena. Musta katkoviiva näyttää neljän tutkitun prosessin nykyisen esiintyvyyden (m mpy=metriä merenpinnan yläpuolella). Punaisen eri sävyt osoittavat prosessien esiintyvyyden tämän vuosisadan loppuun mennessä kolmessa eri ilmastonmuutosskenaariossa (RCP2.6=optimistinen, RCP4.5=keskimääräinen ja RCP8.5=pessimistinen).
Routaan ja lumen liittyvien maanpinnan prosessien keskittyminen korkeille alueille ilmastonmuutoksen seurauksena. Musta katkoviiva näyttää neljän tutkitun prosessin nykyisen esiintyvyyden (m mpy=metriä merenpinnan yläpuolella). Punaisen eri sävyt osoittavat prosessien esiintyvyyden tämän vuosisadan loppuun mennessä kolmessa eri ilmastonmuutosskenaariossa (RCP2.6=optimistinen, RCP4.5=keskimääräinen ja RCP8.5=pessimistinen).
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme