Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Pohjois-Karjalan kesän sinilevätilanne ollut valtaosin rauhallinen

Jaa

Kesän sinilevätilanne vaihteli Pohjois-Karjalassa sääolosuhteiden mukana. Viimeisen seurantaviikon sinilevätilanne on ollut rauhallinen.

Kaikki leväkukinnat eivät ole sinilevän aiheuttamia. Kuvassa Euglena-silmälevän kukinta Siilaistenpurolla 17.8.2022. Kuva: Jere Laine / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Kaikki leväkukinnat eivät ole sinilevän aiheuttamia. Kuvassa Euglena-silmälevän kukinta Siilaistenpurolla 17.8.2022. Kuva: Jere Laine / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Pohjois-Karjalan maakunnan kesän sinilevätilanne on ollut suurelta osin tavanomainen ja vaihdellut sääolojen mukaan. Sinilevää on esiintynyt kautta kesän vähäisiä määriä koko maakunnan alueella. Lämpimien sääjaksojen aikoina pintakukintoja havaittiin enemmän kuin viileiden sääjaksojen aikoina. Järvissä, joissa on paljon fosforiravinnetta, havaittiin erittäin runsaitakin pintakukintoja.

Virallisilla havaintopaikoilla sinilevää on havaittu tämän viikon aikana vain yhdellä havaintopaikalla, Suuri-Onkamon Piranlahdella, missä sitä oli runsaasti. Muita kansalaishavaintoja sinileväkukinnoista on ilmoitettu järviwikiin yksi.

Pintaveden lämpötila Pielisellä Nurmeksessa on 19,1 astetta ja Pielisjoessa (Joensuu) 19,2 astetta. Pintavesien lämpötilat ovat 3.3 astetta lämpimämpiä pitkänajan keskiarvoon verrattuna.

Sinilevätilanteesta tiedottaminen

Valtakunnallista sinilevätilannetta seurataan 25. kesää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, kuntien ja vapaaehtoisten havaitsijoiden yhteistyönä. Koulutetut havaitsijat tekevät havainnot vakiokohteissa silmämääräisesti viikoittain tiistain–keskiviikon aikana kesä–syyskuussa. Koko Suomen kattavan havainnoinnin tavoite on saada yleiskuva sisävesien ja merialueen sinilevätilanteesta.

Sinilevätilannetiedot kootaan Järvi-meriwikiin sinilevätilannesivuille. Suomen ympäristökeskus julkaisee koko maan sinileväkatsaukset kesä–elokuussa torstaisin. Viimeisin katsaus julkaistiin eilen, 27.8.

Sinilevät voivat olla terveydelle haitallisia

Sinileviä saattaa esiintyä vielä loppukesästä ja syksystä. Sinileväiseen veteen tulisi suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa ja veden käyttöä tulisikin välttää. Sinilevän myrkyllisyyttä ei voida määrittää silmämääräisesti. Sinilevät tuottavat monia yhdisteitä, jotka voivat olla haitallisia ja aiheuttaa oireita.

Ilmoita havainnoistasi

Kaikki voivat tallentaa tietoja järvien sinilevätilanteesta sekä muista järvikohtaisista havainnoista, kuten pintaveden lämpötilasta, Järvi-meriwiki-palveluun havaintolähetti-sovelluksen avulla. Myös havainnot sinilevättömästä vedestä ovat tärkeitä. Ympäristöhallinnon TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittikuvista. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sinileväpäivystys päättyy elokuun loppuun.

Sinilevää vai muuta levää?

Sinilevä voi näyttää vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta tai raidoilta vedessä, kun sitä on vähäisiä määriä. Runsaat kukinnot näyttäytyvät tyynellä säällä vihreiltä tai kellertäviltä levälautoilta.

Keppi- ja lasitestillä voi arvioida, onko kyseessä sinilevä vai jokin muu levä. Jos levämassa hajoaa kepin kosketuksesta, kyseessä on mahdollisesti sinilevää. Jos massa jää keppiin kiinni roikkumaan, kyseessä on todennäköisesti jokin rihmamainen levä.

Levämassaa voi myös laittaa vesilasiin ja antaa sen seistä noin tunnin. Jos levämassa nousee astiassa vedenpinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jere Laine
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 033
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Kaikki leväkukinnat eivät ole sinilevän aiheuttamia. Kuvassa Euglena-silmälevän kukinta Siilaistenpurolla 17.8.2022. Kuva: Jere Laine / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Kaikki leväkukinnat eivät ole sinilevän aiheuttamia. Kuvassa Euglena-silmälevän kukinta Siilaistenpurolla 17.8.2022. Kuva: Jere Laine / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Torikatu 36 A, PL 69
80101 Joensuu

0295 026 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-karjala

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Hautalammen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta täydennyspyyntö FinnCobalt Oy:lle (Outokumpu)20.9.2022 13:07:48 EEST | Tiedote

Ympäristövaikutusten arviointiselostusta eli YVA-selostusta on täydennettävä etenkin hankekuvauksen sekä pohja- ja pintavesien nykytilan ja vaikutustenarvioinnin osalta. Muut täydennystarpeet liittyvät mm. kaivannaisjätteiden karakterisointiin ja hallintaan, luonnon säteilyvaikutuksien, maaperävaikutuksien, painuma- ja tärinävaikutuksien sekä luontovaikutusten arviointiin ja edelleen Natura-arviointiin.

Valkoposkihanhet saivat Pohjois-Karjalassa keväällä aikaan mittavia viljelysvahinkoja14.9.2022 12:37:03 EEST | Tiedote

Kylmän kevään ja suurten valkoposkihanhimäärien takia kevään 2022 tilanne oli vaikea maanviljelijöille. Korvaushakemuksia valkoposkihanhien keväällä aiheuttamista vahingoista tuli Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen noin 200 kappaletta. Vahinkoja syntyi lähes 6700 hehtaarille ja vahinkojen kokonaismäärä oli 2,1 miljoonaa euroa. Vahingot kohdistuivat pääosin nurmipelloille, mutta vahinkoja tuli myös syysviljoille, öljykasveille sekä apilan ja nurmien siemenviljelyksille. Pahimmin vahingoista kärsittiin Keski-Karjalassa eli Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän alueella, mutta myös Joensuussa ja Liperissä oli laajoja vahinkoja (kts. liitetaulukko). Keskimääräinen korvaussumma hehtaarilta oli maakunnassamme 243 euroa, tässä on kuitenkin suurta kuntakohtaista vaihtelua riippuen mm. tuhoasteesta ja korvauksen kohteena olevasta viljelykasvista. Korvaushakemukset on käsitelty ja korvaukset kevätvahinkojen osalta maksettu. Hanhien syysmuuttoon varaudutaan mm. karkottamalla ja ampumalla Pohjois-Karjalas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme