Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Pohjois-Karjalan vesistöjen tila pääosin hyvä, mutta vesienhoitotyö jatkuu – toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 julkaistu

Jaa

Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022–2027. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyvät toimenpiteet Pohjois-Karjalassa kokoava ohjelma on nyt julkaistu. Vesistöjen tila on pääosin hyvä. Tyydyttävässä tai huonommassa kunnossa olevia vesialueita pyritään elvyttämään päästöjä vähentämällä ja elinympäristöjä kunnostamalla.

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa Suomen seitsemän vesienhoitosuunnitelmaa kolmannelle hoitokaudelle 2022–2027. Niissä kerrotaan pinta- ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja esitetään toimet, joilla pyritään saavuttamaan vesien hyvä tila ja ehkäisemään nykyisen tilan heikentyminen. Suunnitelmat on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Pohjois-Karjala on osa laajaa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoidon toimenpiteet maakunnan alueella kuvataan tarkemmin nyt julkaistussa toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027. Vesienhoitotoimien toteutusta vauhditetaan mm. vesiensuojelun tehostamisohjelman, HELMI-elinympäristöohjelman ja NOUSU-vaelluskalaohjelman avulla. Rahoitus on merkittävä ja haussa vuosittain loka-marraskuussa.

Päästöjä vähennetään, elinympäristöjä kunnostetaan

Pohjois-Karjalassa vesistöjen tila on pääosin hyvä, luokitellusta järvipinta-alasta 93 % ja jokimuodostumista 82 % on tilaltaan erinomaista tai hyvää. Heinäveden vesistöt ovat valtaosin erinomaisessa tilassa. Parantamistoimia tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä tyydyttävässä tai sitä huonomassa tilassa on yli 80 vesimuodostumaa, ja lukuisissa vesistöissä on riski tilan heikentymiseen. Painopistealuetta ovat Viinijärven–Sysmäjärven–Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joilla sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä.

Toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan tarvitaan lisää toimenpiteitä. Kunnostustoimet rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi jatkuvat. Rakentamalla muuttuneiden vesistöjen tilan parantamiseksi esitetään lisää mm. elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä.

Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Niissä toimenpiteet Saimaan järvilohen ja -taimenen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi jatkuvat laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kemiallinen tila on arvioitu vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristönlaatunormien täyttymisen perusteella. Pintavesissä tilaa heikentävät nikkelipitoisuus kaivosteollisuuden alapuolisissa vesistöissä sekä runsashumuksissa vesistöissä yleisesti korkeahko ahvenen elohopeapitoisuus.

Pohjavesien tila on maakunnan 341 pohjavesialueella pääosin hyvä. Viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueiksi haitallisten aineiden vuoksi. Ilomantsin Sonkajan sekä Kontiolahden Kulhon ja Lykynlammen pohjavesialueilla kemiallinen tila on huono. Lisäksi 12 selvityskohteessa on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Pohjavesien hoidon tärkeimmät toimenpiteet ovat pilaantuneita maa-alueiden selvitykset ja kunnostus, pohjavesialueiden rakennetutkimukset, suojelusuunnitelmien päivittäminen, tiealueiden suojaukset sekä maa-ainesten ottoalueiden kunnostaminen.

Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja toimia kaikilla toimialoilla

Vesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan kaikkien, niin valtion, kuntien, toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin yhteistyötä. Vuoteen 2021 ulottuneen edellisen ohjelman toimenpiteet ovat parhaillaan laajasti käynnissä. Valtio rahoittaa mm. vesistökunnostustoimia ja haitallisten aineiden vähentämistä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla.

HELMI-elinympäristöohjelmalla toteutetaan lintuvesien, rantaluonnon ja pienvesien kunnostuksia. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä NOUSU-ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä. Pohjois-Karjalassa on käynnissä useita edellä mainittujen ohjelmien hankkeita.

Lisätietoja:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 02950 26204
Vesistöasiantuntija Minna Kukkonen, puh. 02950 26114 (pintavesien tila)
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, puh. 02950 26196 (kunnostukset)
Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen (pohjavedet), puh. 02950 24202
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Torikatu 36 A, PL 69
80101 Joensuu

0295 026 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-karjala

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus

ELY-keskuksen rahoituksella tukea työllisyyden ja digiosaamisen edistämiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen9.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalaan alkuvuodesta kehittämisrahoitusta yli 4,7 miljoonaa euroa. Eniten tukea myönnettiin digiosaamista, työllisyyttä ja osallisuutta parantavaan toimintaan. Maaseuturahaston vajaan puolen miljoonan euron tuella käynnistyvät yli miljoonan euron investoinnit. Uuden ohjelmakauden yritystukihaku on lähtenyt hyvin käyntiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme