Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhia lähes 270 000, Hanhipelto-hankkeessa tutkitaan valkoposkihanhien karkottamista ampumalla
Pohjois-Karjalan ELY ja Luonnonvarakeskus järjestivät valkoposkihanhien yhteislaskennan tiistaina 27.9. 2022.
Yhteensä kahdeksan laskijaryhmää kartoitti etukäteen jaettuja alueitaan merkiten paitsi tarkasti valkoposkihanhien määrät ja paikat, myös kellonajat ja muut pelloilla havaitut hanhet ja joutsenet.
Sää suosi laskentaa, sillä pieni tihkusade piti linnut pääosin pelloilla, eikä muuttoa tapahtunut kuin vasta illansuussa laskennan jo loputtua.
Jälkikäteen arvioitiin, että Pohjois-Karjalan tärkeimmät alueet saatiin hyvin kartoitettua ja näkemättä jäi todennäköisesti vain joitakin tuhansia valkoposkihanhia. Ilomantsiin ei ehditty ja Nurmeksen pohjoisosa jäi myös vajaalle havainnoinnille.
Yhteensä kartoitettiin lähes 270 000 valkoposkihanhea. Pieneksi yllätykseksi voidaan luonnehtia Liperin ylivoimaisesti suurinta lukua, sillä siellä kartoitettiin noin 92 000 valkoposkihanhea. Toiseksi eniten havaittiin Kiteellä, 49 000, sitten Rääkkylässä 45 000 ja Tohmajärvellä 31 000. Viidenneksi eniten havaittiin Polvijärvellä 18 000, sitten Outokummussa 13 000, Joensuussa 10 000, Kontiolahdella 8000, Juuassa 2000, Lieksassa 270 ja Nurmeksessa 16.
Havaittu kokonaismäärä on noin viidesosa koko arktisesta Barentsinmeren valkoposkihanhikannasta.
Muita hanhilajeja kuin valkoposkihanhia ilmoitettiin hyvin vähän. Laulujoutsenia nähtiin yli 2000.
Yhteiskartoitus näyttäisi osoittavan myös sen, ettei kahden vuoden takainen valkoposkihanhirunsaus pohjoisempana ole opettanut valkoposkihanhia sille reitille pysyvästi. Tällöin Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa laskettiin syksyn aikana pitkälle yli satatuhatta valkoposkihanhea ja isoja määriä havaittiin Pohjois-Pohjanmaata myöten. Harhautuminen näin pohjoiseen vuonna 2020 johtui säätekijöistä, sadealueet ja tuulet ohjasivat lintuja pois normaalilta Keski-Karjalan reitiltä.
Valkoposkihanhen muutto on nyt vilkkaimmillaan ja keskiviikon aikana lintuja saapui lisää osan jatkaessa muuttoaan kohti talvialueitaan Länsi-Eurooppaan.
Hanhipelto-hankkeessa tutkitaan valkoposkihanhien karkottamista ampumalla
Luonnonvarakeskuksen Hanhipelto-hankkeessa tutkitaan tänä syksynä kokeellisesti kuolettavasti ampumalla ja paukkupatruunalla karkottamisen tehokkuutta. Kenttäkoe suoritetaan Kiteen ja Tohmajärven alueella yhteistyössä paikallisten maanviljelijöiden, metsästäjien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Käsittelyjen vaikutuksia mitataan arvioimalla hanhien lukumääriä koealoilla, mittaamalla hanhien laidunnusta nurmipelloilla ja havainnoimalla hanhien käyttäytymistä.
Arktisella alueella pesivät ja Suomen kautta muuttavat valkoposkihanhet aiheuttavat vuosittain mittavia maatalousvahinkoja, jotka lisäävät monien maatalousyrittäjien ahdinkoa.
Luonnonvarakeskus tutkii ympäristöministeriön rahoittamassa Hanhipelto-hankkeessa voiko hanhipelto-konsepti, jossa hanhille toisaalta tarjotaan rauhallisia lepo- ja ruokailupaikkoja, ja toisaalta karkotetaan hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta, osaltaan lievittää hanhien aiheuttamia ongelmia.
”Hanhipelto-konseptin toiminta vaatii kustannustehokasta hanhien karkotusta. Kuolettavasti ampumalla karkottamisen oletetaan olevan pelkkää laukausääntä tehokkaampi menetelmä. On mahdollista, että havaittu lajitoverin kuoleminen tuo lisätehoa karkotusvaikutukseen, mutta sitä ei ole aiemmin tieteellisesti testattu,” sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jukka Forsman.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Forsman
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
p. 0295 322 395, etunimi.sukunimi@luke.fi
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 214, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 050 312 8596, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 10 021 työtöntä26.3.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 10 021 työtöntä työnhakijaa, 494 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 170 henkilöä. Lomautettujen määrä kasvoi 387 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Patrikkasuon turvetuotantoalueen YVA-ohjelma nähtävillä18.3.2024 13:45:15 EET | Tiedote
Neova Oy:n Patrikkasuon turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on käynnistynyt ja YVA-ohjelma on nähtävillä 18.3.–24.4.2024. Hankealueella tuotettu turve tullaan hyödyntämään Ilomantsissa toimintansa käynnistäneen ja laajennettavan Neova Oy:n aktiivihiilitehtaan raaka-aineena.
Lietsu Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppaniksi13.3.2024 15:24:35 EET | Tiedote
Vastuullisuudestaan palkittu Lietsu Palvelut Oy on hyväksytty Pohjois-Karjalan biosfäärialueen uudeksi kumppaniksi. Biosfäärialue koordinoi kestävän kehityksen periaatteita ja tekoja. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinoinnista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Pohjois-Karjalassa vedet olivat korkealla helmikuussa11.3.2024 15:26:06 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 0,3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin maakunnan vesistöissä korkealla ja lunta satoi keskimääräistä enemmän helmikuussa. Jäänpaksuudesta yli puolet on teräsjäätä.
Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen vuosikatsaus 2023 – uusi CAP-ohjelmakausi käyntiin6.3.2024 08:44:42 EET | Tiedote
Maaseuturahastojen uuden ohjelmakauden (Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027) toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Kehittämisrahoituksen hakumahdollisuudet avautuivat asteittain vuoden aikana. Tukipäätösten sekä maksatusten osalta järjestelmät ovat vielä osittain kehitysvaiheessa ja täysipainoiseen toimeenpanoon päästään kuluvan vuoden aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme