Pohjois-Pohjanmaalla inventoidaan lettoja
Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.
Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa
Pohjois-Pohjanmaa on soinen maakunta; noin puolet sen pinta-alasta on suota. Ravinteisimmat suot ovat keskittyneet Kuusamoon ja Oulun Kiimingin alueelle, missä maaperässä on runsaasti kalkkia. Muualla letot liittyvät etupäässä pohjavesien purkauksiin. Jo kahden vuosisadan ajan jatkuneet kuivatukset ovat voimakkaasti muuttaneet etenkin maakunnan eteläisen ja läntisen osan soita.
Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön.
Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata mm. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Hankkeessa on tarkoitus koota myös tietoa lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä. Kaipaammekin yleisön vihjeitä soiden perinnekäytöstä.
Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus.
Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suokasvilajeista elää ensisijaisesti letoilla. Kasvien lisäksi suot ovat tärkeitä elinympäristöjä eläimille, ja nimenomaan letot ovat olennaisia esim. joillekin surviaissääskille, sienisääskille ja muurahaisille. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja ja yhteydenotot kartoituksiin ja vinkkeihin liittyen
Pohjois-Pohjanmaan maastoinventoinnit:
Erikoissuunnittelija Pirita Oksanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
p. 0295 024 235, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Maanlaajuinen lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
p. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Veteraanikatu 1
90130 Oulu
0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtaamat laskussa Pyhäjoella ja Siikajoella19.4.2024 13:17:09 EEST | Tiedote
Pyhäjoella ja Siikajoella virtaamat ovat laskussa ja siten tulvatilanne on rauhoittumassa kylmän sään vuoksi. Pyhäjoella on kuitenkin edelleen olemassa jääpatoriski, joka kuitenkin vähenee vedenpinnan laskun myötä. Jääpatoriski on olemassa myös Temmes- ja Tyrnävänjoella. Pohjois-Pohjanmaan Oulun yläpuolisilla joilla tulvahuippua odotetaan toukokuun alkupuolella.
Valtatien 22 jalankulku- ja pyörätien suunnittelu aloitetaan Laitasaaren ja Kärnän välille Muhoksella18.4.2024 10:19:18 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisesta valtatielle 22 välille Laitasaari–Kärnä. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Muhoksen kunnan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.
Pyhäjoen ja Siikajoen tulvahuippuja ennustetaan tälle viikolle15.4.2024 16:07:52 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 15.04.2024 Kevättulvat jatkuvat Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Kalajoen virtaama on sunnuntai-iltana kääntynyt laskuun ja joki on lähes vapaa jääpadoista.
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joilla jatkuu13.4.2024 16:34:38 EEST | Tiedote
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jatkuu. Kalajoessa Alavieskan keskustan jääpato purkautui lauantaina iltapäivällä, ja Kalajoen jäät kasautuvat nyt Tyngän kylän kohdalle, jossa vesi nousee. ELY-keskus ja pelastuslaitos seuraavat tilannetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme