Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin 68 uutta luonnonsuojelualuetta

Jaa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus perusti päätöksillään vuonna 2021 maanomistajien tarjousten pohjalta 68 uutta yksityistä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 1 440 hehtaaria.
Martimojoki, Oulu. Kuva Jukka Höyhtyä.
Martimojoki, Oulu. Kuva Jukka Höyhtyä.

Perustettujen yksityisten luonnonsuojelualueiden lisäksi tehtiin 56 kiinteistökauppaa, joilla hankittiin valtion omistukseen noin 2 590 hehtaaria maa-alueita valtion luonnonsuojelualueiden perustamista varten. Lisäksi sovittiin kolmen määräaikaisen rauhoitusalueen perustamisesta, joiden yhteispinta-ala on noin 108 hehtaaria. Kun lisäksi otetaan huomioon Koneen säätiön 1 440 hehtaarin suuruinen lahja Sanginjoelta Suomen valtiolle, niin yhteensä Pohjois-Pohjanmaalla suojelualueiden ja suojeluun varattujen alueiden määrä lisääntyi noin 5 577 hehtaaria. Pinta-alaa voi verrata esimerkiksi hyvin tunnettuun Nuuksion kansallispuistoon, jonka tämänhetkinen pinta-ala on noin 5 500 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla suojeluun varattujen alueiden määrä lisääntyi siis Nuuksion kansallispuiston pinta-alan verran täysin vapaaehtoisten toimien tuloksena.

Toteutetuista kohteista noin 2 326 hehtaaria toteutti Helmi-ohjelman tavoitteita ja 1 789 hehtaaria METSO-ohjelman ja Pohjois-Suomen metsien suojelun rahoituksen tavoitteita.

Maanomistajien tarjoukset vapaaehtoiseen metsien suojeluun ovat lisääntyneet voimakkaasti. ELY-keskuksella on käsiteltävänä useita kymmeniä metsäkohteita, joiden kaikkien toteuttamiseen tiedossa oleva rahoitus ei valitettavasti tule riittämään. Helmi-ohjelman suokohteiden toteutukseen rahoitusta on hyvin saatavilla.

ELY-keskuksen kiinteistökaupoista maksama kauppahinta ja yksityisistä suojelualueista maksettu korvaus on tuloverolaissa säädetty maanomistajille verosta vapaaksi. Kohteiden hinnoittelu tehdään metsätalousarvojen perusteella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yksikön päällikkö Eero Melantie, p. 0295 038 377, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Martimojoki, Oulu. Kuva Jukka Höyhtyä.
Martimojoki, Oulu. Kuva Jukka Höyhtyä.
Lataa
Virkkusen Iso Hete, Pyhäjärvi. Kuva Anna Taskila.
Virkkusen Iso Hete, Pyhäjärvi. Kuva Anna Taskila.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye