Pohjois-Pohjanmaan työvoimatiekartta tarjoaa ratkaisuja työvoiman saatavuuden parantamiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimatiekartta-hankkeessa kahdeksan työnantaja- ja työntekijäliittojen asiantuntijoista muodostuvaa toimialaryhmää selvitti, miten osaajien löytymistä voitaisiin parantaa Suomessa. Hankkeessa kehitetty tietomalli täsmentää kuvaa työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä eri aloilla ja alueilla. Tietomalli syventää ymmärrystä siitä, onko kyse työvoimapulasta, osaamisvajeista vai kohtaanto-ongelmista sekä siitä, miten paljon työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee.

Pohjois-Pohjanmaan tulokset esiteltiin 1.3. Oulussa

TEM:n asiantuntijat esittelivät Työvoimatiekartta-hankkeen Pohjois-Pohjanmaan alueellisia tuloksia Paikkoja auki, etsitään tekijät! -tilaisuudessa Oulussa 1.3.2023. Ratkaisuja ja näkemyksiä työvoiman saatavuuden parantamiseksi kuultiin myös yritysten, työntekijäliittojen, koulutusorganisaatioiden, kuntien, järjestöjen ja hallinnon edustajilta.

”Mitä paremmin ymmärrämme työvoimakapeikkojen syitä, sitä paremmin osaamme löytää pulmiin myös ratkaisuja. Olen iloinen, että pääsemme keskustelemaan Työvoimatiekartta-hankkeen tuloksista eri puolilla Suomea ja pohtimaan samalla, mitä kaikkea voisi vielä olla tehtävissä, jotta työnhakijoille löytyisi työtä ja kaikkiin työpaikkoihin löytyisi tekijöitä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan työvoimatiekartalta?

Työvoimatiekartta-hankkeen tulosten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on työvoimapulaa keskiansiotason ammateissa erityisesti sairaanhoitajista ja ICT-alan osaajista sekä puu- ja sahatavaran prosessityöntekijöistä. Pienituloisimmissa ammateissa työvoimapulaa on erityisesti konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijoista, tarjoilijoista sekä vanhusten- ja vammaisten kotipalvelun hoitajista. Suurimpia ylitarjonta-ammatteja ovat yleissihteeri sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettaja.

Kohtaanto-ongelmaksi määrittyy tilanne, jossa tietylle ammatille olisi sekä kysyntää että tarjontaa, mutta nämä eivät syystä tai toisesta kohtaa. Suurinta osaa kohtaanto-ongelma-ammateista yhdistää epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus ja matala ansiotaso. Pohjois-Pohjanmaalla kohtaanto-ongelma-ammattien kärjestä löytyy useita rakennusalan ammatteja, kuten betonirakentajat ja -raudoittajat sekä rakennusalan avustavat työntekijät.

Työvoimakapeikkojen syyt ja ratkaisut vaihtelevat eri aloilla. Työvoiman saatavuutta voisi kuitenkin helpottaa erityisesti toimilla, jotka vauhdittavat työvoimasiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin ja tukevat kohtaannon parantamista.
”Meidän tulee yhteistyössä etsiä ratkaisuja työpaikkojen nopeaksi täyttymiseksi, kohtaannon parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Ennakoinnissa tulee kiinnittää huomiota tuleviin osaamistarpeisiin esimerkiksi biotalous- ja energiasektoreilla, sillä maakunnassa on vireillä niihin runsaasti investointeja”, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen johtaja Petri Keränen kertoo.

Työvoimatiekartta-hankkeessa tarkasteltiin myös työllistymistä vaikeuttavia riskitekijöitä, joita ovat muun muassa pitkäaikaissairaus, riittämätön koulutus, ulkomaan kansalaisuus, yli 55 vuoden ikä tai pitkäaikaistyöttömyys. Pohjois-Pohjanmaalla työnhakijoiden osuus, joilla on vähintään kolme edellä mainittua riskiä, oli matalin kaikista maakunnista. Osatyökykyisten osuus työttömistä työnhakijoista on Pohjois-Pohjanmaalla suurempi kuin Suomessa keskimäärin.

Työvoimakapeikkoihin liittyvät ala- ja aluekohtaiset tulokset ja tiekarttatyössä mukana olleiden toimialaryhmien esittämät ratkaisuehdotukset on koottu yhteen Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat 2022 –raporttiin, joka on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Myös hankkeessa kehitetty tietopohja on julkaistu sivuilla avoimen datan -periaatteella vapaasti hyödynnettäväksi.