Pohjois-Savon alueelliset kehitysnäkymät: Koronakriisi vaikutti heikentävästi maakunnan kehitysnäkymiin

Pohjoissavolaisten yritysten tilanne sekä liikevaihdolla että viennin määrällä mitattuna oli vielä alkuvuodesta 2020ennätyksellisen hyvä. Koronaepidemian alettua keväällä erityisesti palvelualojenyritysten toimintaedellytykset heikkenivät nopeasti. Teollisuudessa muutokset eivät vielä keväällä olleet yhtä voimakkaita. 
 
Koronaepidemian vaikutukset näkyivät työttömyysluvuissa korkeimmillaan huhtikuussa, jolloin työttömien määrä nousi 2000-luvun ennätyslukemaan, 18 400 työttömään.Kriisin vaikutukset ovat näyttäytyneet eri tavoin maakunnan eri seuduilla. Työttömien työnhakijoiden määrällä mitattuna koronakriisi kohdistui voimakkaimmin Ylä-Savon ja Kuopion seuduille. 
 
Yritysten selviämistä akuutin epidemiavaiheen yli on tuettu monin eri keinoin. Poikkeusrahoitusta on myönnetty muun muassaELY-keskuksen ja Business Finlandin kautta. Lisäksi kunnat ovat välittäneet tukia yksinyrittäjille ja Finnvera on myöntänyt takaus- ja lainapäätöksiä. 

Positiivisia kehityssuuntia leimaa yleinen epävarmuus  

Pohjois-Savossa on menossa paljon investointeja ja useita sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä toteutettavia investointeja on myös suunnitteilla. Yksi pitkään odotettu hanke, Kuopion henkilöratapiha, sai hallituksen lisätalousarviossa 30 miljoonaa euroa.  
 
Yleisiä elinkeinoelämän näkymiä leimaa yleinen epävarmuus. Epävarmuutta luovat kansainvälisen talouden heikko kehitys, koronaepidemian jatkuminen sekä epidemiaan liittyvien rajoitustoimien laajuus ja kesto. Samaan aikaan useissa yrityksissä on kuitenkin ollut positiivisia kehitysnäkymiä.  
 
Teknologia- ja rakennusteollisuudessa vaikeammat ajat ovat vasta edessäpäin. Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta on ohentunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet.

Rakennusteollisuudessa koronakriisin vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisemmät. Maakunnassa on käynnissä sekä julkista että yksityistä rakentamista, minkä uskotaan kannattelevan alaa vielä ainakin tämän vuoden. Epidemian vaikutukset näkynevätkin rakennusalalla pidemmällä aikavälillä, sillä rakennuslupien määrä on selvästi vähentynyt. Riski alan pidempiaikaiseen hiljentymiseen on siten merkittävä. 
 
Alkavien yritysten määrät ovat olleet edellisiä vuosia alhaisemmat. 

Lomautukset toimivat puskureina 

Lomaukset toimivat puskurina työttömyyden kasvaessa. Vaikka työttömientyönhakijoidenmäärä kasvoi huhtikuussa, suurin osa lisäyksestä syntyy lomautetuista. Huhtikuussa Pohjois-Savossa oli 6 500 lomautettua. Lomautettujen määrät ovat kesän ja alkusyksyn aikana kuitenkin pudonneet jo kolmannekseen huhtikuun huippuluvuista. Lomautukset kohdistuivat aluksi erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöihin, mutta tällä hetkellä suurin lomautettujen ryhmä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmä. Myös prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmässä lomautettujen määrä on pysytellyt kohtalaisen suurena. 
 
Työvoiman saatavuusongelmia on edelleen useissa ammateissa ja työvoiman saatavuuden parantaminen pysyy keskeisenä haasteena, vaikka työvoiman kysyntä on koronakriisin myötä laskenut. Koronakriisin myötä pitkäaikaistyöt­tömyys on kääntynyt kasvuun, ja myös nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttavasti. Nämä trendit jatkuvat lähiaikoina.
 
Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus löytyy kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä. 
Pohjois-Savon osuus on luettavissa sivulta 100 eteenpäin. 
Alueelliset kehitysnäkymät, syksy 2020
(tem.fi) 
 
Valtakunnallinen alueelliset kehitysnäkymät tiedote on julkaistu 20.10.2020 klo 15.15 
Alueellisia kehitysnäkymiä varjostaa epävarmuus tulevasta
(TEM tiedote 20.10.2020)