Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pohjois-Suomessa näkyy sote-palvelujen järjestämisen koko kirjo – THL arvioi Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin palvelut

Jaa

Pohjois-Suomen viiden sairaanhoitopiirialueen hyvin erilaiset tavat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat asiakkaiden mahdollisuuksiin saada yhdenvertaiset tarpeitaan vastaavat sote-palvelut. Katso maanantai-aamun tiedotustilaisuus.

Pohjois-Suomen viiden sairaanhoitopiirialueen hyvin erilaiset tavat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat asiakkaiden mahdollisuuksiin saada yhdenvertaiset tarpeitaan vastaavat sote-palvelut.

Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa kummassakin pääasiassa yksi järjestäjä. Hoito- ja palveluketjut sekä palvelukokonaisuudet on alueilla määritelty, jolloin yhdenvertaiset palvelut toteutuvat todennäköisemmin. Ikääntyneiden palvelujen yhdenvertaisuutta parantaa palvelutarpeen systemaattinen arviointi.

Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirialueilla palvelujen järjestäjiä on lukuisia, yhteensä 38. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja palvelujen yhteen sovittaminen ovat näillä alueilla haasteellisemmat toteuttaa, koska hoito- ja palveluketjujen yhteinen hallinta puuttuu, ja palvelujen kehittäminen on ollut pääosin järjestäjäkohtaista.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä vuonna 2019 Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Vaihtelevat palveluvalikoimat

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveluvalikoima vaihtelee järjestäjittäin. Esimerkiksi kotisairaalapalvelut, tuki kotihoidolle ja kotiin vietävät palvelut, mutta myös vuodeosastohoidon käyttö, vaihtelevat kunnasta toiseen. Pitkien välimatkojen alueella toki on perusteltua olla laajemmat lähipalvelut. Palvelut itse järjestävissä pienissä kunnissa palvelujen yhteensovittaminen toimii usein hyvin, koska työntekijät tuntevat toisensa.

Väestölle sujuvampien, yhteen sovitettujen palvelujen tuottamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan kattava hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke, jonka tavoitteena on myös maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittäminen.

Lapissa on tehty maakunnallisesti paljon hyvää pohjatyötä yhdenvertaisten palvelujen eteen; on kehitetty toimintamalleja, tehty palvelukuvauksia ja laadittu käsikirjoja. Näiden mallien käyttö vaihtelee kuitenkin eri kunnissa.

Palveluja kehitetään samaan suuntaan

”Järjestämistapaeroista huolimatta sote-palvelut ovat kehittymässä erityisvastuualueella samaan suuntaan”, sanoo THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaa. ”Palvelut ovat yhä useammin moniammatillisia, avohoitopainotteisia ja varhaiseen tukeen pyrkiviä. Ja palveluja myös viedään lähemmäs asiakkaiden arkea. Teknologiaa ja sähköisiä palveluja käytetään entistä enemmän.”

Myös mielenterveyspalveluja on kehitetty Pohjois-Suomessa samaan avohoitopainotteiseen, asiakasnäkökulmaa korostavaan ja lähimmäiset huomioivaan suuntaan. Erikoissairaanhoitoa on tuotu peruspalveluihin ja lähelle asiakkaan arkea.

Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta on kevennetty erityisvastuualueella kansallisen linjauksen mukaisesti. Kotiin vietäviä palveluja on lisätty ja etähoivaa kehitetty. Pisimmällä palvelurakenteen muutos on Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Terveydenhuollon tuki kotihoidolle on lisääntynyt ja moniammatillisuus näkyy niin palveluohjauksessa kuin kotikuntoutuksessakin.

Yhteinen haaste Pohjois-Suomen alueilla on pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Lapissa myös saamenkielisistä. Erikoislääkärien saatavuutta parantamaan on perustettu osuuskunta.

Haaste Pohjois-Suomessa on rahoituspohjan heikkeneminen. Erityisvastuualueen 68 kunnasta 49:llä vuoden 2019 tilikauden tulos oli alijäämäinen. Väestön vähetessä ja huoltosuhteen huonontuessa paine kustannusten hillintään on suuri. Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut OYS-erityisvastuualueella. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja. Päätösten tueksi 8/2020, THL

Katso tämän maanantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa ma 16.11. klo 9.30-10.30. Linkki Teams-tiedotustilaisuuteen verkkosivulla: 

Arviointi 2019

Lisätietoja:

Tiina Hetemaa
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7903

Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote

Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme