Pohjois-Suomessa näkyy sote-palvelujen järjestämisen koko kirjo – THL arvioi Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin palvelut

Pohjois-Suomen viiden sairaanhoitopiirialueen hyvin erilaiset tavat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat asiakkaiden mahdollisuuksiin saada yhdenvertaiset tarpeitaan vastaavat sote-palvelut.

Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa kummassakin pääasiassa yksi järjestäjä. Hoito- ja palveluketjut sekä palvelukokonaisuudet on alueilla määritelty, jolloin yhdenvertaiset palvelut toteutuvat todennäköisemmin. Ikääntyneiden palvelujen yhdenvertaisuutta parantaa palvelutarpeen systemaattinen arviointi.

Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirialueilla palvelujen järjestäjiä on lukuisia, yhteensä 38. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja palvelujen yhteen sovittaminen ovat näillä alueilla haasteellisemmat toteuttaa, koska hoito- ja palveluketjujen yhteinen hallinta puuttuu, ja palvelujen kehittäminen on ollut pääosin järjestäjäkohtaista.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä vuonna 2019 Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Vaihtelevat palveluvalikoimat

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveluvalikoima vaihtelee järjestäjittäin. Esimerkiksi kotisairaalapalvelut, tuki kotihoidolle ja kotiin vietävät palvelut, mutta myös vuodeosastohoidon käyttö, vaihtelevat kunnasta toiseen. Pitkien välimatkojen alueella toki on perusteltua olla laajemmat lähipalvelut. Palvelut itse järjestävissä pienissä kunnissa palvelujen yhteensovittaminen toimii usein hyvin, koska työntekijät tuntevat toisensa.

Väestölle sujuvampien, yhteen sovitettujen palvelujen tuottamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan kattava hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke, jonka tavoitteena on myös maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittäminen.

Lapissa on tehty maakunnallisesti paljon hyvää pohjatyötä yhdenvertaisten palvelujen eteen; on kehitetty toimintamalleja, tehty palvelukuvauksia ja laadittu käsikirjoja. Näiden mallien käyttö vaihtelee kuitenkin eri kunnissa.

Palveluja kehitetään samaan suuntaan

”Järjestämistapaeroista huolimatta sote-palvelut ovat kehittymässä erityisvastuualueella samaan suuntaan”, sanoo THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaa. ”Palvelut ovat yhä useammin moniammatillisia, avohoitopainotteisia ja varhaiseen tukeen pyrkiviä. Ja palveluja myös viedään lähemmäs asiakkaiden arkea. Teknologiaa ja sähköisiä palveluja käytetään entistä enemmän.”

Myös mielenterveyspalveluja on kehitetty Pohjois-Suomessa samaan avohoitopainotteiseen, asiakasnäkökulmaa korostavaan ja lähimmäiset huomioivaan suuntaan. Erikoissairaanhoitoa on tuotu peruspalveluihin ja lähelle asiakkaan arkea.

Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta on kevennetty erityisvastuualueella kansallisen linjauksen mukaisesti. Kotiin vietäviä palveluja on lisätty ja etähoivaa kehitetty. Pisimmällä palvelurakenteen muutos on Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Terveydenhuollon tuki kotihoidolle on lisääntynyt ja moniammatillisuus näkyy niin palveluohjauksessa kuin kotikuntoutuksessakin.

Yhteinen haaste Pohjois-Suomen alueilla on pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Lapissa myös saamenkielisistä. Erikoislääkärien saatavuutta parantamaan on perustettu osuuskunta.

Haaste Pohjois-Suomessa on rahoituspohjan heikkeneminen. Erityisvastuualueen 68 kunnasta 49:llä vuoden 2019 tilikauden tulos oli alijäämäinen. Väestön vähetessä ja huoltosuhteen huonontuessa paine kustannusten hillintään on suuri. Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut OYS-erityisvastuualueella. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja. Päätösten tueksi 8/2020, THL

Katso tämän maanantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa ma 16.11. klo 9.30-10.30. Linkki Teams-tiedotustilaisuuteen verkkosivulla: 

Arviointi 2019

Lisätietoja:

Tiina Hetemaa
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7903

Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi