Pohjoisen sadat kirvalajit
Määritys isäntäkasvista alkaen
Suomen kirvalajisto ja näiden isäntäkasvilajit tunnetaan nykyisin tarkkaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentin Anders Albrechtin ansiosta. Hän on tutkinut kirvalajistoa sekä niiden monimutkaisia elinkiertoja ja levinneisyyttä yli parikymmentä vuotta. Ura on tuottanut muun muassa 150 kirvalajia, joita ei ole aiemmin tunnettu Suomesta.
Nyt julkaistut lajintunnistusoppaat on kuvitettu sadoin havainnollisin valokuvin, joita tukevat piirroskuvat tuntomerkeistä. Aiemmin Pohjolan lajistosta on ollut saatavilla vain piirroskuviin perustuvaa määrityskirjallisuutta. Uusien tietojen ansiosta kirvalajin määrittämisen voi ensimmäistä kertaa aloittaa myös isäntäkasvista.
Avoin julkaiseminen tukee myös harrastajia
Avoin julkaiseminen on taksonomisessa työssä – kuten Suomen kirvalajiston selvittämisessä – erityisen tärkeää, sillä tuloksia tarvitaan myös tiedeyhteisön ulkopuolella.
Luontoharrastajat keräävät merkittäviä määriä lajihavaintoaineistoa, jota tarvitaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Avoimesti saatavilla olevien laadukkaiden määritysoppaiden avulla harrastajat pystyvät siirtymään helpommin havaittavista ja tutkittavista ryhmistä kuten päiväperhosista heikommin tunnettujen ryhmien pariin ja opetella tunnistamaan myös näitä.
Kirvat kuuluisia huonosta säilyvyydestä
Parikymmenvuotisen uransa aikana Anders Albrecht on kehittänyt kirvojen säilöntämenetelmää. Aiemmin niitä on säilötty alkoholiin tai yritetty preparoida alustalle – aina yhtä heikoin tuloksin.
Albrechtin kehittämällä uudella menetelmällä kirvat säilötään pakastekuivaamalla, jolloin säilötyt näytteet eivät menetä värejään ja tuntomerkkien kirjo säilyy paremmin kuin muilla menetelmillä.
Samalla on kertynyt kymmenien tuhansien kirva-havaintojen aineisto, joka on tulossa käytettäväksi Suomen Lajitietokeskuksen (www.laji.fi) kautta. Toistaiseksi havaintoja voi tarkastella atlaskarttoina.
Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi Suomen Lajitietokeskusta.
Lisätietoa
Tunnistusoppaat (englanniksi)
Albrecht A.C. 2015. Identification guide to Nordic aphids associated with mosses, horsetails and ferns (Bryophyta, Equisetophyta, Polypodiophyta) (Insecta, Hemiptera, Aphidoidea). European Journal of Taxonomy 145: 1–55.
Albrecht A.C. 2017. Illustrated identification guide to the Nordic aphids feeding on Conifers (Pinophyta) (Insecta, Hemiptera, Sternorhyncha, Aphidomorpha). European Journal of Taxonomy 338: 1–160
Intendentti Anders Albrecht
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 2324
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme