Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Pohjoisen sadat kirvalajit

Jaa

Suomesta tunnetaan 480 kirvalajia. Uusi, kaikille avoin julkaisu esittelee näistä sammalilla ja havupuilla elävät lajit. Avoin julkaiseminen on keskeistä eliölajien määritystyössä, sillä oppaista on hyötyä harrastajille, joista puolestaan on hyötyä tieteellisten aineistojen keräämisessä.

Pakastekuivaus säilöö kirvan pienimmätkin yksityiskohdat, jolloin sen tunnistaminen on mahdollista myös jatkossa (kuva: Anders Albrecht)
Pakastekuivaus säilöö kirvan pienimmätkin yksityiskohdat, jolloin sen tunnistaminen on mahdollista myös jatkossa (kuva: Anders Albrecht)

Määritys isäntäkasvista alkaen

Suomen kirvalajisto ja näiden isäntäkasvilajit tunnetaan nykyisin tarkkaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentin Anders Albrechtin ansiosta. Hän on tutkinut kirvalajistoa sekä niiden monimutkaisia elinkiertoja ja levinneisyyttä yli parikymmentä vuotta. Ura on tuottanut muun muassa 150 kirvalajia, joita ei ole aiemmin tunnettu Suomesta.

Nyt julkaistut lajintunnistusoppaat on kuvitettu sadoin havainnollisin valokuvin, joita tukevat piirroskuvat tuntomerkeistä. Aiemmin Pohjolan lajistosta on ollut saatavilla vain piirroskuviin perustuvaa määrityskirjallisuutta. Uusien tietojen ansiosta kirvalajin määrittämisen voi ensimmäistä kertaa aloittaa myös isäntäkasvista.

Avoin julkaiseminen tukee myös harrastajia

Avoin julkaiseminen on taksonomisessa työssä – kuten Suomen kirvalajiston selvittämisessä – erityisen tärkeää, sillä tuloksia tarvitaan myös tiedeyhteisön ulkopuolella.

Luontoharrastajat keräävät merkittäviä määriä lajihavaintoaineistoa, jota tarvitaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Avoimesti saatavilla olevien laadukkaiden määritysoppaiden avulla harrastajat pystyvät siirtymään helpommin havaittavista ja tutkittavista ryhmistä kuten päiväperhosista heikommin tunnettujen ryhmien pariin ja opetella tunnistamaan myös näitä.

Kirvat kuuluisia huonosta säilyvyydestä

Parikymmenvuotisen uransa aikana Anders Albrecht on kehittänyt kirvojen säilöntämenetelmää. Aiemmin niitä on säilötty alkoholiin tai yritetty preparoida alustalle – aina yhtä heikoin tuloksin.  

Albrechtin kehittämällä uudella menetelmällä kirvat säilötään pakastekuivaamalla, jolloin säilötyt näytteet eivät menetä värejään ja tuntomerkkien kirjo säilyy paremmin kuin muilla menetelmillä.

Samalla on kertynyt kymmenien tuhansien kirva-havaintojen aineisto, joka on tulossa käytettäväksi Suomen Lajitietokeskuksen (www.laji.fi) kautta. Toistaiseksi havaintoja voi tarkastella atlaskarttoina.

Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi Suomen Lajitietokeskusta.

Lisätietoa

Tunnistusoppaat (englanniksi)

Albrecht A.C. 2015. Identification guide to Nordic aphids associated with mosses, horsetails and ferns (Bryophyta, Equisetophyta, Polypodiophyta) (Insecta, Hemiptera, Aphidoidea). European Journal of Taxonomy 145: 1–55.

Albrecht A.C. 2017. Illustrated identification guide to the Nordic aphids feeding on Conifers (Pinophyta) (Insecta, Hemiptera, Sternorhyncha, Aphidomorpha). European Journal of Taxonomy 338: 1–160

www.luomus.fi

Intendentti Anders Albrecht
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 2324

Avainsanat

Kuvat

Pakastekuivaus säilöö kirvan pienimmätkin yksityiskohdat, jolloin sen tunnistaminen on mahdollista myös jatkossa (kuva: Anders Albrecht)
Pakastekuivaus säilöö kirvan pienimmätkin yksityiskohdat, jolloin sen tunnistaminen on mahdollista myös jatkossa (kuva: Anders Albrecht)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme