Pohjoismainen What Workers Want -tutkimus osoittaa: Koronakriisi paljasti nopeiden työelämäjoustojen tarpeen ja merkityksen
Vaikka monilla aloilla suurinta osaa töistä ei voidakaan siirtää etänä tehtäviksi, on korona antanut lisäsysäyksen etätyöskentelylle. Viimeistään nyt yritykset ovat joutuneet tekemään tarvittavat investoinnit ja kulttuurimuutoksen sujuvan etätyön mahdollistamiseksi.
”Terveyskriisi on ollut lisäkiihdytin digitalisaatiolle, mikä vahvistaa varmasti kilpailukykyä ja tuottavuutta myös pandemian jälkeen”, Suomen ManpowerGroupin toimitusjohtaja Matti Kariola ennustaa.
Korona on osoittanut, että teknisesti digiloikka on ollut helpohkoa toteuttaa, mutta henkinen puoli tulee jälkijunassa. Ihmiset tarvitsevat ja kaipaavat vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kollegoita. “Keskeinen kysymys on, miten nyt osataan tukea jaksamista, motivaatiota ja jonain hetkenä myös paluuta tavanomaisempaan työelämään. Mielenkiintoista on myös ajatella, mitä rokotteen jälkeen – ehkä paluu perinteiseen on halutumpaa ja nopeampaa kuin nyt osaamme ajatellakaan”, Kariola kiteyttää.
Pandemian suurin yksittäinen seuraus on ollut henkilöstön siirtyminen etätyöhön: noin joka viides vastaajista sanoo, että he ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi. Etätöitä tekevissä korostuvat Suomessa erityisesti vanhemmat ikäryhmät. Pohjoismaiden erot koronatoimien laajuudessa näkyvät myös työelämän arjessa: naapurimaassa Ruotsissa jopa yli puolet vastaajista kokee, ettei korona ole merkittävästi vaikuttanut heidän työelämäänsä.
Työpaikolle paluu pandemiatilanteen helpottaessa jakaa työntekijöiden mielipiteitä. Pohdinnassa ovat ihan uudella tavalla oma ja läheisten turvallisuus sekä luottamus omaa työnantajaa kohtaan. Toiveet ja odotukset työelämän arjessa ovat jatkossakin yksilöllisiä, ja joustavuuden merkitys kasvaa. Tutkimus paljastaa, että työntekijöiden – ja sitä kautta yritysten – hyvinvoinnin ratkaisee yrityksen halu ja kyky nopeisiin joustoihin tilanteiden muuttuessa. Tämä lisää osaltaan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta, joilla on keskeinen rooli työntekijän hyvinvoinnissa.
Jo ennen pandemiakriisiä havaittu työelämän polarisoituminen näyttää entistä haastavammalta. Helposti työllistyvät osaajaryhmät ovat pystyneet pitämään asemansa työelämässä, mutta erityisesti palveluammateissa ja vähittäiskaupassa tilanne on huonontunut nopeasti. Aloille tyypillisen työntekijäprofiilin vuoksi vaikeudet kohdistuvat esimerkiksi nuoriin naisiin. Myös pitkällä aikavälillä pandemian aiheuttama talouskriisi vaikuttaa enemmän naisiin.
”Nyt työnantajien kannattaa kuunnella henkilöstöä herkällä korvalla ja miettiä keinoja, joilla työskentelyä, työhyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja myös jaksamista pystytään tukemaan, kun poikkeusolosuhteet joka tapauksessa vielä jatkuvat”, sanoo Matti Kariola. ”Odotukset työpaikkojen turvallisuudesta sekä työnantajan joustavuudesta ovat nyt korkealla – myös niissä töissä ja tehtävissä, joita ei pystytä siirtämään etänä hoidettaviksi.”
”Nyt on aika muuttaa työelämää tulevaisuudenkestäväksi, jotta pystymme vastaamaan työntekijöiden odotuksiin. On huolehdittava siitä, että työtehtävissä huomioidaan etätyön mahdollisuudet ja pidetään yllä oikeanlaista osaamista. Sen lisäksi työnantajan on tuettava työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja osoitettava inhimillisyyttä ja joustavuutta esimerkiksi kuuntelevalla ja keskustelevalla johtamisella”, summaa Kariola.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen teki ManpowerGroupin toimeksiannosta ruotsalainen Demoskop lokakuussa 2020. Tutkimuksen kohteena oli työssäkäyvä, 18-65 -vuotias väestö Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteensä 2 150 henkilöä vastasi kyselyyn. Joissakin kysymyksissä oli useampi vaihtoehto, jolloin kokonaistulos voi ylittää 100 %.
Tutkimuksessa kysyttiin mm. seuraavia asioita:
1. Onko Covid-19-pandemia vaikuttanut työtilanteeseesi?
|
Suomi |
Ruotsi |
Norja |
Ei ole vaikuttanut millään tavalla |
35 % |
53 % |
37 % |
Olen päättänyt olla tapaamatta muita suojatakseni itseäni ja/tai muita |
14 % |
14 % |
10 % |
Minut lomautettiin |
11 % |
7 % |
13 % |
Olin aloittamassa uutta työtä, mutta se keskeytettiin/ työn aloitus on siirtynyt |
5 % |
2 % |
6 % |
Minut irtisanottiin työstäni |
1 % |
2 % |
4 % |
Olen vaihtanut työpaikkaa |
1 % |
3 % |
1 % |
Se on vaikuttanut minuun muulla tavoin |
11 % |
21 % |
12 % |
En osaa sanoa, en tiedä |
25 % |
1 % |
21 % |
Vastaukset eri ikäryhmissä Suomessa: |
18–39 -vuotiaat |
40–49 -vuotiaat
|
≥ 50- vuotiaat
|
Ei ole vaikuttanut millään tavalla |
36 % |
35 % |
32 % |
Olen päättänyt olla tapaamatta muita suojatakseni itseäni ja/tai muita |
18 % |
8 % |
12 % |
Minut lomautettiin |
13 % |
11 % |
8 % |
Olin aloittamassa uutta työtä, mutta se keskeytettiin/ työn aloitus on siirtynyt |
8 % |
2 % |
3 % |
Minut irtisanottiin työstäni |
2 % |
1 % |
1 % |
Olen vaihtanut työpaikkaa |
1 % |
1 % |
0 % |
Se on vaikuttanut minuun muulla tavoin |
10 % |
12 % |
13 % |
En osaa sanoa, en tiedä |
18 % |
30 % |
32 % |
2. Onko covid-19-pandemia vaikuttanut työelämääsi ja jos kyllä, niin miten?
|
Suomi |
Ruotsi |
Norja |
|
Olen mennyt työpaikalleni tavalliseen tapaan ja niin myös kollegani |
28 % |
35 % |
29 % |
|
Olen alkanut työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi |
20 % |
23 % |
18 % |
|
Olen mennyt työpaikalle, mutta jotkut/kaikki kollegani ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin |
13 % |
15 % |
16 % |
|
Työnantajani antaa minun tehdä töitä kotoa käsin halutessani |
18 % |
22 % |
17 % |
|
Olen työskennellyt kotoa käsin kuten tein ennen kriisiä |
9 % |
9 % |
8 % |
|
En osaa sanoa |
3 % |
2 % |
5 % |
|
Ei, se ei ole vaikuttanut työelämääni |
23 % |
11 % |
17 % |
|
Vastaukset eri ikäryhmissä Suomessa: |
18–39 -vuotiaat |
40–49 -vuotiaat
|
≥ 50- vuotiaat
|
|
Olen mennyt työpaikalleni tavalliseen tapaan ja niin myös kollegani |
31 % |
28 % |
24 % |
|
Olen alkanut työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi |
21 % |
18 % |
20 % |
|
Olen mennyt työpaikalle, mutta jotkut/kaikki kollegani ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin |
12 % |
14 % |
13 % |
|
Työnantajani antaa minun tehdä töitä kotoa käsin halutessani |
20 % |
15 % |
18 % |
|
Olen työskennellyt kotoa käsin kuten tein ennen kriisiä |
8 % |
8 % |
12 % |
|
En osaa sanoa, en tiedä |
4 % |
3 % |
1 % |
|
Ei, se ei ole vaikuttanut työelämääni |
20 % |
25 % |
26 % |
|
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Matti Kariola, toimitusjohtaja
ManpowerGroup Oy
Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) hallituksen puheenjohtaja
matti.kariola@manpowergroup.fi
p. 040 824 0117
Mika Wilén, markkinointi- ja viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
p. 041 455 2970
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ManpowerGroup
ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Talent Solutions sekä Proservia palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja uramuutospalveluihin sekä ulkoistettuihin palveluratkaisuihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. ManpowerGroup on sitoutunut monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämiseen.
Vuonna 2020 yhtiö valittiin 11. kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle. Lue lisää toiminnastamme ja palveluistamme osoitteessa www.manpowergroup.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ManpowerGroup
Työmarkkinabarometri: Lisääntynyt epävarmuus on laskenut työllistämisodotuksia huhti-kesäkuulle12.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi huhti-kesäkuulle 2024 on +23 prosenttiyksikköä. Laskua edellisestä vuosineljänneksestä on 5 prosenttiyksikköä. Vaikka Suomen tulos on heikentynyt, se on yhä EMEA-alueen keskiarvoa korkeampi. Tutkimuksen kysely on tehty tammikuussa (2.-31.1.2024).
ManpowerGroup Suomen ja Baltian toimitusjohtajaksi nimitetty Minna-Stina Korpela18.12.2023 12:30:10 EET | Tiedote
ManpowerGroup Suomen ja Baltian toimitusjohtajaksi on nimitetty Minna-Stina Korpela. Korpela on toiminut ManpowerGroup Suomen ja Baltian toimintojen väliaikaisena toimitusjohtajana 1.7.2023 lähtien. Hän tuli ManpowerGroupiin Suomen ja Baltian talousjohtajaksi 12.9.2022. Korpelalla on pitkä ja kansainvälinen työkokemus talous- ja johtotehtävistä, mukaan lukien Pohjoismaiden ja Suomen talousjohtajan tehtävistä ALD Automotivessa ja talousjohtajan tehtävistä Nobinalla.
Työmarkkinabarometri ja osaajapulatutkimus: Työnantajilla positiiviset työllistämisaikeet samaan aikaan helpottavan osaajapulan kanssa12.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Synkistä talouden näkymistä huolimatta työnantajien työllistämisaikeet vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla eivät ole taantuneet negatiiviksi. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi tammi-maaliskuulle 2024 on +29 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen kvartaaliin on 4 prosenttiyksikköä, mutta nousua 3 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Samaan aikaan tehdyn osaajapulatutkimuksen mukaan suomalaisten työnantajien vaikeudet löytää tarvitsemaansa osaamista ovat helpottaneet. Uusimman tutkimuksen mukaan 58 %:lla on vaikeuksia löytää tarvitsemaansa osaamista. Edellisessä mittauksessa peräti 81 % työnantajista kertoi vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista. Globaalisti 75 % työnantajista raportoi osaajien löytämisen haasteista.
Työmarkkinabarometri: Työnantajien loppuvuoden työllistämisaikeet positiiviset vielä heinäkuussa12.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi loka-joulukuulle 2023 on +33 prosenttiyksikköä. Nousua edellisestä kvartaalista on 10 prosenttiyksikköä ja 7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.
Työmarkkinabarometri: Työnantajien työllistämisaikeet jatkavat hiipumista kesällä13.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi heinä-syyskuulle on +20 prosenttiyksikköä. Laskua edellisestä kvartaalista on 5 prosenttiyksikköä ja 14 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden takaiseen. Suomen sijoitus maailmanlaajuisesti on 8 prosenttiyksikköä alle globaalin keskiarvon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme