Helsingin yliopisto

Politiikan kristallipallo ja selainlaajennos tiedon etsimiseen – haastekilpailussa luotiin uusia ratkaisuja tieteen avoimuuden edistämiseen

Jaa

Jotta julkisesti rahoitettu tiede saadaan pois maksumuurien takaa, tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja ja kannustimia tieteentekijöille. Niitä kehitti satapäinen joukko akateemisia osaajia avoimen tieteen haastekilpailussa Wide – Open Source Science.

Parhaaksi monitieteiseksi ratkaisuksi valittiin Tietokide-sivusto. Sen kehittäjät Kaisa Haverinen, Jouni Tuomisto ja Teemu Ropponen haluavat ratkaisun mullistavan tieteellisen tiedon saatavuuden. Kuva: Tapio Auvinen
Parhaaksi monitieteiseksi ratkaisuksi valittiin Tietokide-sivusto. Sen kehittäjät Kaisa Haverinen, Jouni Tuomisto ja Teemu Ropponen haluavat ratkaisun mullistavan tieteellisen tiedon saatavuuden. Kuva: Tapio Auvinen

Keinoja yhdistää tieteentekijät ja päätöksentekijät, teknisiä ratkaisuja jotka tekevät datasta saavutettavampaa, palvelu tiedejournalismin laaduntarkkailuun. Muun muassa tällaisia innovaatioita luotiin haastekilpailussa viikonlopun 26.-28.10. aikana Helsingissä.

Monitieteiset tiimit kehittivät workshoppien tuella erilaisia teknisiä ratkaisuja ja muita konsepteja, jotka avaisivat tiedettä esimerkiksi kansalaisten, poliitikkojen ja bisneksen käyttöön sekä kannustaisivat tieteentekijöitä jakamaan tutkimustuloksiaan avoimesti.

Kehittämässä oli muun muassa yliopisto-opiskelijoita, tutkijoita ja koodareita sekä muita avoimen tieteen harrastajia Suomesta ja maailmalta. Tiimejä mentoroi noin 20 tieteen avoimuuden edellä kävijää eri aloilta.

Voittajaratkaisuilla tiedosta saavutettavampaa

Sunnuntaina ratkaisunsa esitteli tuomaristolle 17 tiimiä, joista parhaaksi monitieteiseksi ratkaisuksi valittiin Tietokide-sivusto, joka tarjoaa jatkuvasti päivittyvää tieteellistä tietoa tutkijoille, poliitikoille ja kansalaisille. Tiimiin kuuluivat Jouni Tuomisto, Kaisa Haverinen, Juha-Pekka Finnilä ja Teemu Ropponen.

“Tällä hetkellä tutkijat julkaisevat tutkimustulokset hajallaan maksullisissa ja yleisöltä suljetuissa tiedelehdissä. Tätä dataa säilytetään ikuisesti, mutta se ei koskaan muokkaudu. Tietokiteen idea on murtaa tämä ajatus ja ratkaisuna se on myös paljon taloudellisempi ja parempi kuin tämän hetkinen tilanne”, kertoo Jouni Tuomisto.

“Tiedon tuominen yhteen avoimeen paikkaan mahdollistaa esimerkiksi sen, että poliitikoilla on kaikki tarvittava ja ajantasainen tieto saatavilla yhdestä paikasta. Poliittiset keskustelut muuttuvat tolkullisimmiksi ja ne keskittyvät arvovalintoihin eivätkä vääriin tietoihin”, Tuomisto jatkaa.

Koodipohjaisten ratkaisujen voittajaksi valittiiin selainlaajennus, joka auttaa käyttäjää löytämään kirjoja Finna.fi-palveluista. Voittajatiimiin kuuluivat Steve Nebo, Yazan Al Halabi ja Akangbe Samuel. Ensimmäistä kertaa hackathoniin osallistuvien Nebon, Al Halabin ja Samuelin ratkaisu yhdistää kahta erilaista avointa Kansalliskirjaston tarjoamaa rajapintaa: Käyttäjä valitsee internetsivulta tekstiä ja selain ehdottaa käyttäjälle automaattisesti aiheeseen sopivia kirjoja.

“Meidän mielestämme lukeminen on ehto luovuudelle. Ratkaisun tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lukemaan enemmän ja löytämään uutta tietoa aiheesta”, Samuel kuvaili ratkaisua. Tiimin jäsenet ovat jo keskustelleet mahdollisuuksista kehittää ratkaisua pidemmälle ja sen viemisestä käyttöön suuremmalle yleisölle.

Ratkaisut jaetaan avoimesti verkossa

Parhaat tiimit saavat kisan järjestäjiltä tukea ratkaisujensa kehittämiseen. Lisäksi kaikki syntyneet viikonlopun aikana syntyneet koodatut ratkaisut jaetaan avoimesti GitHubissa, joka on maailman johtava ohjelmistojen kehitysalusta. Siellä kuka tahansa voi paitsi tutustua ratkaisuihin, myös jatkaa niiden kehittämistä omatoimisesti.

“Tietojenkäsittely ja tietotekniikka-ala ovat yksi nopeimmin kasvavia aloja. Syy siihen on se, että avoin lähdekoodi mahdollistaa ratkaisujen eteenpäin kehittämisen. Kun yksi kehittää pyörän, toinen jatkaa sitä kehittämällä siihen ympärille auton, ja seuraava vielä jotain suurempaa. Tämä kaikki on mahdollista avoimen datakulttuurin takia,” kuvailivat koodipohjaisen haasteen voittajat Samuel, Al Halabi ja Nebo.

Wide-haastekilpailun järjestivät Helsinki Think Company, Kansalliskirjasto, CSC – tieteen tietotekniikan keskus ja Helsingin yliopiston Tietotekniikkakeskus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Elina Viukari, Widen projektipäällikkö
elina@thinkcompany.fi
+358 40 568 9834

Kuvat

Parhaaksi monitieteiseksi ratkaisuksi valittiin Tietokide-sivusto. Sen kehittäjät Kaisa Haverinen, Jouni Tuomisto ja Teemu Ropponen haluavat ratkaisun mullistavan tieteellisen tiedon saatavuuden. Kuva: Tapio Auvinen
Parhaaksi monitieteiseksi ratkaisuksi valittiin Tietokide-sivusto. Sen kehittäjät Kaisa Haverinen, Jouni Tuomisto ja Teemu Ropponen haluavat ratkaisun mullistavan tieteellisen tiedon saatavuuden. Kuva: Tapio Auvinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme