Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Pormestari Vapaavuoren talousarvioehdotus 2019: Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin

Jaa

Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ripeänä, 7 500–8 000 uuden kaupunkilaisen vuosittaisella kasvuvauhdilla. Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa vuodelle 2019 keskiössä on varautuminen kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko
Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko

Toimintamenojen määrärahojen kasvu on koko kaupungin tasolla 2,79 prosenttia perustuen väestön kasvuvauhtiin sekä kustannustason muutokseen. Määrärahojen kasvu kohdistetaan etenkin peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää suorimmin kustannuksia. Tämä näkyy talousarvioehdotuksessa määrärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jonka määrärahat kasvavat pormestarin ehdotuksessa 42 miljoonaa euroa (3,6 %) vuoden 2018 talousarviosta.

− Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin
2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden. Tämä on osoitus kaupungin kasvusta ja dynaamisuudesta, mutta reipas kasvu tuo myös haasteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Toimialalla käynnistetään lisäksi useita kaupunkistrategiasta kumpuavia toimia kielten opetuksen varhaistamisesta englanninkielisen koulutuspaikkamäärän kaksinkertaistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä panostuksia kansainvälistyvässä kaupungissa”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Verotulot kehittyvät myönteisesti

Vuonna 2018 Helsingin verotulojen kehitys on ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden 2018 alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisverotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Tämä on seurausta koko maata keskimääräisesti paremmasta palkkasumman kasvusta Helsingissä. Vuoden 2019 talousarvio perustuu nykyiseen 18,0 %:n kunnallisveroprosenttiin. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019 noin 2 670 miljoonaan euroon.

Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2019 arvioidaan 630 miljoonaa. Tämä on 8,6 prosenttia vuoden 2018 ennustetta enemmän.

Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2018 tasolla.

Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 196 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2019 valtionosuuskertymän arvioidaan pysyvän samana kuin vuonna 2018. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen ennakoidaan nousevan vuodesta 2018 vuodelle 2019 noin 20 miljoonaa euroa eli 340 miljoonan euron tasoon. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi.

− Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa uudistus, Vapaavuori kiteyttää.

Laina pidetään maltillisena

Tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet edellyttävät lainakannan pitämistä maltillisena. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva. Asukasmäärän kasvu huomioiden, lainakanta voi kasvaa noin 45 miljoonalla eurolla kolmen vuoden taloussuunnitelmakauden aikana. Arvio vuoden 2018 lopun lainakannasta on 1 100 miljoonaa euroa eli 1 690 euroa asukasta kohti.

Helsingin investoinneissa näkyy kaupungin vahva kasvu – korjausrakentamisen ja korvaavan uudisrakentamisen volyymi kasvaa

Kaupungin investointimenot vuonna 2019 ovat yhteensä 774,2 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitosten investoinnit ovat 171,5 miljoonaa euroa. Emokaupungin investointimenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 22,0 miljoonaa euroa (2,9 %) ollen 602,7 miljoonaa euroa. HKL-liikelaitoksen investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseksi vuonna 2019 ovat talousarviossa 156,1 miljoonaa euroa.

− Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita. Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä. Urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungistumisen kiihtyminen edellyttää uusia asuntoja sekä uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja liikuntapaikkoja, mutta myös liikenneinfraa. Tämän kaiken rahoittaminen edellyttää verotulojen suotuisaa kehitystä jatkossakin, pormestari Vapaavuori sanoo. 

Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Nämä näkyvät erityisesti esirakentamisinvestointien aiempaa korkeampana tasona sekä korjausrakentamisen ja korvaavan uudisrakentamisen osalta lähivuosina suunnitellussa volyymin kasvussa. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä sekä jo käyttöön otettujen yhteyksien toimivuutta.

Asuntotuotantotavoite nousee 7 000 asuntoon. Asuntorakentamisen painopiste on vuoden aikana erityisesti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Hernesaaren rakentaminen alkaa. Toimitilaa rakennetaan eniten Kalasatamaan ja Pasilaan.

Täydennysrakentaminen on vilkkainta Herttoniemessä ja Raide-Jokerin kehittämisvyöhykkeellä. Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosan menoista on noin kolmasosa.

Katu- ja liikenneväyläinvestointeihin on talousarviossa varattu 135,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella investointien arvioidaan olevan 139,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 148,5 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tärkeimpiä ovat asuntotuotantoa palvelevat katuinvestoinnit.

Rakennusten uudis- ja lisärakennushankkeisiin sekä korjaushankkeisiin on varattu yhteensä 260,1 miljoonaa euroa vuonna 2019. Luku on lähes 20 prosenttia edellisvuotta suurempi. Taloussuunnitelmavuonna 2020 rakennusinvestointeihin on arvioitu tarvittavan 238,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 tarpeen arvioidaan olevan 230,8 miljoonaa euroa.

Uudisrakentamisen pääpaino ohjelmakaudella 2019–2028 on uusien alueiden palvelurakennusten ja olemassa olevia rakennuksia korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Merkittävimpiä hankkeita vuosina 2019–2021 ovat Jakomäen sydän eli alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuoriso- ja päiväkotitilat, Jätkäsaaren peruskoulu, Vuosaaren lukion korvaava uudisrakennus, Puotilan ala-asteen korvaava uudisrakennus sekä Kalasataman korttelitalo (peruskoulun toinen vaihe).

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 5-vuotiskaudella 2019–2023 on varauduttu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan korjausrakennushankkeisiin ja korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla.

− Määrärahalla on mahdollista toteuttaa noin 70 koulu- ja päiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavat uudisrakennukset. Tarkempi suunnittelu kytkeytyy kaupungille ensimmäistä kertaa laadittavaan kokonaisvaltaiseen kiinteistöstrategiaan, jonka tarkoituksena on taata terveet ja turvalliset tilat sekä tehostaa kaupungin tilankäyttöä. Kiinteistöstrategian osalta on tarkoitus edetä kohti päätöksentekoa vuodenvaihteen tienoilla, Vapaavuori sanoo.

Suurten kokonaisuuksien ohella pormestarin talousarvioesitykseen sisältyy myös pieniä, mutta tärkeitä investointikohteita maailman toimivamman kaupungin rakentamiseksi.

− Jo vuosia on käyty runsasta julkista keskustelua kaupungin julkisista WC-tiloista ja niiden riittämättömyydestä muun muassa kasvavan matkailun tarpeisiin vastaamisessa. Keskustelu ei ole ollut kunniaksi Helsingille. Tästä syystä esitykseeni sisältyy kymmenen uuden WC-tilan rakentaminen aiemman yhden sijasta vuoden 2019 aikana, Vapaavuori sanoo.

Joukkoliikenteeseen investoidaan taloussuunnitelmakaudella 2019–2021 noin 600 miljoonaa euroa

HKL-liikelaitokseen vuoden 2019 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu, 26,0 miljoonaa euroa. Muita suuria liikenteen investointikohteita ovat uusien kantakaupunkiraitiovaunujen hankinta, Raide-Jokerin varikko ja vanhojen metrovaunujen peruskorjaukset. Kruunusillat-hankkeen suunnittelua jatketaan.

Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan mahdollistamaan runkolinjan 510 liikennöinnin käynnistäminen Herttoniemen ja Otaniemen välillä vuonna 2019 ja runkolinjan 570 liikennöinti Mellunmäen ja Tikkurilan välillä vuonna 2020. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kehittämisen määräraha on pääosin osoitettu Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentamiseen.

Palkkakehityssuunnitelman mukaiset toimet sisältyvät talousarvioesitykseen

Pormestarin toukokuussa julkaistu talousarvioraamiehdotus sisälsi ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelmaksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pidemmän aikavälin palkkaohjelma, palkkakehityssuunnitelma, käynnistetään nyt talousarviovaiheessa.

Palkkakehityssuunnitelma perustuu henkilöstön ja henkilöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2019 talousarviossa 4 miljoonaa euroa.

KVTES:n järjestelyvaraerää varten talousarvioon on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvotteluissa päätetyn mukaisesti.

Käyttötaloudessa toiminnan painopisteet kaupunkistrategian mukaisia

Kaupunkistrategiassa asetettu talousraami mahdollistaa toimintamenojen määrärahojen (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) kasvuksi 2,79 prosenttia. Pormestarin talousarvioehdotukseen on sisällytetty suurelta osin toimialalautakuntien omissa talousarvioehdotuksissaan esittämät lisäystarpeet.

Toimialojen vertailukelpoiset menokasvut talousarviosta 2018 pormestarin talousarvioehdotukseen 2019 ovat:

  • Keskushallinto / kaupunginkanslia 1,5 %
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 3,6 %
  • Kaupunkiympäristön toimiala / kaupunkirakenne 2,3 %
  • Pelastuslaitos 3,0 %
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (pl. Oodin vuokrakustannukset) 2,4 %
    - Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (sis. Oodin vuokrakust.) 4,3 %
  • Sosiaali- ja terveystoimiala (ilman HUS ja Apotti) 1,9 %

Kaupunginhallituksen raamipäätöksen (28.5.) mukaisesti kaupunginhallituksen käyttövaroihin on varattu 13 miljoonaa euroa kohdennettavaksi kaupunginhallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä tärkeimmiksi nähtyihin, muun muassa kaupunkistrategiasta johtuviin kohdennustarpeisiin.

13 miljoonan euron kaupunginhallituksen kohdennusvarauksen sekä vielä jakamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen järjestelyvaraerän kohdennuksen sekä palkkakehityssuunnitelman varauksen kohdennuksen jälkeen toimialojen määrärahojen kasvu tulee olemaan edellä mainittuja korkeampi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Talousarviotiedusteluihin Helsingin kaupungilla vastaavat:

Pormestarin erityisavustaja Laura Åvall puh. 050 361 7511
Rahoitusjohtaja Tuula Saxholm puh. 050 5110264
Talousarviopäällikkö Matti Malinen puh. 050 3809874

*****
Viestintä: Mari-Anne Aronen, ts. viestintäpäällikkö, talous- ja elinkeinoviestintä, Kaupunginkanslia, puh. 09 310 36684, mari-anne.aronen@hel.fi

Kuvat

Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko
Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunginkanslia on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin Tukkutorin ja Teurastamon alueen innovaatiokilpailu käynnistyy12.10.2018 13:36Tiedote

Tänään starttaavassa Tukkutorin ja Teurastamon kaikille avoimessa innovaatiokilpailussa haetaan palveluiden ja monipuolisen yritystoiminnan kehittämiseen uusia ideoita ja jo pidemmälle kehitettyjä ratkaisuja. Parhaille ehdotuksille myönnetään 1 000 - 50 000 euroa uusien palvelu- ja tuoteinnovaatioiden pilotointiin talven ja kevään 2019 aikana. Lisäksi innovatiivisimpien ideoiden jatkokehitystä edistetään hankkimalla tutkimusta ja lisäselvityksiä sekä järjestämällä mentorointia muun muassa kansainvälistymiseen.

5G-ilmanlaatutiedon tuottamiseen 4,6 miljoonan euron EU-rahoitus Helsingille ja Helsingin yliopistolle11.10.2018 14:09Tiedote

Helsingin kaupungin vetämä ilmanlaadun mittaamiseen ja parantamiseen liittyvä HOPE-hanke valittiin rahoitettavaksi EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -ohjelmasta. Avointa testialustaa, kattavaa sensoridataa, verkkoteknologiaa ja suomalaista huippuosaamista hyödyntämällä hankkeessa luodaan edellytyksiä uusille palveluille ja uudelle liiketoiminnalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,7 miljoonaa euroa, josta EU-tuki kattaa 4,6 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme