Luonnonvarakeskus

Poronlihantuotannon kannattavuus niiasi

Jaa

Poronhoitovuonna 2015–2016 poronlihantuotannon kokonaistuotto kasvoi, mutta kannattavuus oli edellisvuotta heikompi. Yrittäjätulo pieneni reilun neljänneksen 12 600 euroon yritystä kohti. Kannattavuuskerroin oli 0,54, mikä tarkoittaa, että keskimäärin porotalousyrittäjä saavutti 8,4 euron tuntipalkan ja 2,7 prosentin koron omalle pääomalle.

Poronlihan tuottajahinta oli keskimäärin 10,2 euroa kilolta. Poronlihan tuotantomäärä oli noin prosentin suurempi kuin edellisvuotena (2,0 miljoonaa kiloa). Yritysten poronlihan myyntituotot olivat 24 100 euroa yritystä kohti. Sen lisäksi muita tuottoja, kuten työkorvauksia paliskunnilta, tukia ja vahingonkorvauksia kertyi lähes saman verran. Tuen osuus kokonaistuotosta oli ilman investointitukia 13,6 prosenttia, kun Lapin maatalousyrityksillä se on 41 prosenttia.

Lihantuotannosta tulee vain osa toimeentulosta   

Poronlihantuotannon lisäksi porotalousyrittäjät hankkivat elantoaan matkailusta, poronlihan jatkojalostuksesta sekä käsitöistä, mutta myös maataloudesta, metsätaloudesta ja palkkatyöstä. Kannattavuuskirjanpidon tulokset kertovat pelkästään poronlihantuotannon talouskehityksestä.

- Teurasmäärä ja lihan myyntihinta vaikuttavat eniten poronlihantuotannon kannattavuuteen. Suoramyynnin avulla keskihintaa onkin saatu ylöspäin, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta.

Tilivuonna 2015–2016 tuotannosta aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 50 400 euroa yritystä kohti, mikä on reilut viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Lähes kaikki kustannuserät kasvoivat, mutta suhteellisesti eniten kasvoivat ruokinnan kustannukset. Ruokintakulut vaihtelevat vuosittain talven laidunnusolosuhteiden mukaan.

Kannattavuus heikkeni koko poronhoitoalueella

Vuonna 2014–2015 kannattavuus oli kaikissa poronhoitoalueen osissa korkein koko 2000-luvulla. Seuraavana vuotena kannattavuus heikkeni erityisellä poronhoitoalueella suhteessa enemmän kuin muulla poronhoitoalueella. Erityisellä poronhoitoalueella yrittäjät saavuttivat 62 prosenttia ja muulla poronhoitoalueella 34 prosenttia tavoitteina olleista korvauksista omalle työlle ja omalle pääomalle.

Yritysten välinen vaihtelu on laaja. Parhaiten menestyneiden yritysten ryhmässä yrittäjätuloa kertyi keskimäärin 26 700 euroa, kun taas heikoimpien ryhmässä jäätiin 700 euroon yritystä kohti. Parhaiden yritystenporokarjat ovat suuremmat, teurastuotto eloporoa kohti parempi, tuotoista suurempi osa tulee suoramyynnistä ja tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin heikosti kannattaneilla yrityksillä. Pohjoisen alueen yrityksistä suurempi osa lukeutuu parhaiten kannattavien ryhmään kuin eteläisellä poronhoitoalueella.

Tulokset maksutta verkkopalvelussa

Porotalouden kannattavuusseurannan tulokset ovat nähtävissä Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolla Porotalous-verkkopalvelussa. Palvelussa käyttäjä voi selata valmiiksi laskettuja taulukointeja tai valita itse, minkä alueiden ja minkä kokoisten yritysten tuloksia haluaa tarkastella.

Tulokset ja ennusteet perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, joka koostuu vuosittain 75 yli 80 eloporoa omistavan porotalousyrityksen tiedoista.

Yhteyshenkilöt

Tutkija Jukka Tauriainen, puh. 029 532 6580
Tutkija Marja Vilja, puh. 029 532 6637
etunimi.sukunimi@luke.fi

Kuvat

Porotalouden kannattavuuskehitys alueittain 2002/2003 - 2015/2016.
Porotalouden kannattavuuskehitys alueittain 2002/2003 - 2015/2016.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Muistutuskutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?11.12.2017 08:23Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme