Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta
Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin uudistus tuo joitakin lisätietovaatimuksia pörssiyhtiöiden raportointiin, mutta muutokset eivät Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan ole erityisen merkittäviä. Jo nykyisin pörssiyhtiön on julkaistava toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet sekä palkitsemisraportti edellisen tilikauden aikana maksetuista palkkioista, ja osassa yhtiötä palkitseminen on myös esitelty yhtiökokouksessa..
Pörssiyhtiön hallitus päättää jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta. Uutta tulee olemaan se, että päätöksen on tapahduttava yhtiökokoukselle esitetyn palkitsemispolitiikan raameissa ja että yhtiökokouksella on oikeus äänestää palkitsemispolitiikasta ja palkitsemisen toteutumisesta kertovasta palkitsemisraportista. Palkitsemispolitiikkaa koskeva sääntely tulee voimaan yhtiökokouskaudelle 2020.
“Suomi on elinkeinoelämän itsesääntelyllä ollut edelläkävijämaita pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen avoimuudessa. Jo vuoden 2003 hallinnointikoodissa pörssiyhtiöt velvoitettiin kertomaan kaikki toimitusjohtajan taloudelliset etuudet, ja koodiuudistuksissa avoimuutta on jatkuvasti täsmennetty”, toteaa Leena Linnainmaa, joka on toiminut lakiehdotusta valmistelleen työryhmän jäsenenä.
Palkitsemista koskevista äänestyksistä on kokemusta ulkomailta, ja asiasta on julkaistu useita tutkimuksia. Ne osoittavat Linnainmaan mukaan, että palkitsemisen yhtiökokouskäsittely ei laske toimitusjohtajien palkkiotasoa. Äänestyksellä ei juurikaan ole vaikutusta palkitsemistasoon tai -käytäntöhin. Yksittäisiä ylilyöntejä se on maailmalla suitsinut.
“Suomessa palkitseminen on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa maltillista, joten palkkiotasoon ei ole odotettavissa muutoksia. Tutkimustuloksista löytyy sekin havainto, että pienemmissä pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan palkkiotaso on noussut siirryttäessä yhtiökokouskäsittelyyn”, sanoo Linnainmaa.
Kansainvälisenä havaintona on myös osakkeenomistaja-aktivismin kasvu. Aktivistien toimet eivät kuitenkaan niinkään ole kohdistuneet yhtiöihin, joilla on ongelmia palkitsemisessa tai tuloksessa vaan joihinkin suuriin yhtiöihin. Yleisesti ottaen yhtiökokoukset ovat antaneet vahvan tuen niille esitetyille palkitsemispoliitikoille ja -raporteille, yleensä yli 90 prosentin äänimäärillä. Kielteiset äänestystulokset ovat olleet harvinaisuuksia.
Suomessa pitkään vallinneen avoimuuden, kansainvälisessä vertailussa maltillisen palkkiotason ja kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen havaintojen perusteella ei suomalaisissa pörssiyhtiöissä ole juurikaan odotettavissa muutoksia palkitsemiseen.
Direktiivimuutoksen taustalla on finanssikriisin jälkeinen poliittinen tarve antaa lisäsääntelyä.
Direktiivin ongelma on Linnainmaan mukaan ylettömän yksityiskohtainen sääntely. Yritysten toimintaa ei pitäisi säännellä teoreettisilla malleilla, jotka eivät aina toimi muuttuvassa ympäristössä.
“Direktiivi voi jopa lisätä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmiä johdon osakeomistuksen painotuksen kustannuksella. Direktiivissä pidetään selviönä, että pörssiyhtiöissä on hyvin monista elementeistä koostuvaa palkitsemista. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Joissakin yhtiöissä toimitusjohtajan ansiot voivat pääosin tai kokonaan muodostua kiinteästä vuosipalkasta ja toimitusjohtajalla on ehkä merkittäväkin osakeomistus. Suomalaisista pörssiyhtiöistä puolet on pieniä, ja niissä palkitseminen painottuu usein kiinteään vuosipalkkaan”, toteaa Linnainmaa.
Direktiivi ei Linnainmaan mukaan tunnista suomalaista yhtiömallia, jossa hallituksen palkkioista päättää aina yhtiökokous. Direktiivi itse asiassa rajoittaa osakkeenomistajien päätösvaltaa hallituspalkkioista sikäli, että niiden on perustuttava yhtiön palkitsemispolitiikkaan. Yhtiökokouksessa ei voida tehdä palkitsemispoliikasta poikkeavaa päätöstä hallituspalkkioista, vaikka sille olisi vahva osakkeenomistajien kannatus.
“Tämä esimerkki kuvaa, miten ongelmallista on säätää yksityiskohtaisesti asioista, joissa pohjarakenteet, kuten yhtiön hallintomallit, poikkeavat toisistaan eri EU-maissa”, sanoo Linnainmaa.
Yhteyshenkilöt
Leena LinnainmaaVaratoimitusjohtaja
Puh:050 356 1183leena.linnainmaa@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Ekonomistin pikakommentti: Taantuma tarttui työmarkkinoille - työttömyys kasvoi jyrkästi24.4.2024 09:08:57 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme