Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden hallitustyöskentely entistä aktiivisempaa, selviää Keskuskauppakamarin selvityksestä

Jaa

Koronapandemia vaikutti merkittävästi pörssiyhtiöiden hallinnointiin. Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat vuonna 2020 aiempaa useammin ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin kasvoi. Noin 90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi yhtiökokousten järjestämistä helpottanutta väliaikaista lainsäädäntöä. Tänä vuonna nähtiin myös ensimmäinen pörssiyhtiön yhtiökokous, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä.

Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala  Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala Kuva: Liisa Takala.

Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 17 kertaa, kun edellisvuonna kokouksia oli keskimäärin 15. Suurissa pörssiyhtiöissä kokousten määrä kasvoi peräti kolmanneksella. Hallituksen jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 98 prosenttia. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Keskuskauppakamarin corporate governance -selvityksestä.

”Kesällä julkaistu PK-hallitusbarometrimme osoitti, että PK-yritysten hallitustyöskentelyssä oli koronapandemian johdosta otettu digiloikka. Sama vaikuttaisi tapahtuneen myös pörssiyhtiöissä. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuvat myös varsin ahkerasti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -yhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 9,4 kertaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Digiloikka myös yhtiökokouksissa

90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia yhtiökokouksen järjestämiseen. Valtaosa näistä edellytti, että osakkeenomistajat äänestivät päätösehdotuksista ennakkoon. Seitsemän yhtiötä edellytti, että osakkeenomistajat valtuuttavat asiamiehen äänestämään puolestaan. Yksi pieni pörssiyhtiö tarjosi yhtiökokoukseensa etäosallistumismahdollisuuden, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää myös kokouksen aikana.

Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista yhtiökokouksista verkkolähetyksen välityksellä. Osa kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä

Kun fyysiset kokoukset jäivät monella pörssiyhtiöllä väliin jo toista vuotta peräkkäin, yhtiökokousten yhteydessä nähtiin uudenlaisia avauksia sijoittajaviestinnän ja sijoittajasuhteiden hoidon suhteen. Vuorovaikutteisuutta osakkeenomistajien kanssa haettiin joissakin yhtiöissä tarjoamalla mahdollisuus esittää kysymyksiä yhtiön johdolle verkkolähetyksen chat-toiminnon kautta tai kokouksen ulkopuolella järjestetyllä virtuaalisella tilaisuudella, jossa yhtiön johto vastasi osakkeenomistajien kysymyksiin.

”Etäyhtiökokousten järjestelyt ehtivät kehittyä paljon jo yhden vuoden aikana. On hienoa, että yksi pörssiyhtiö tarjosi jo reaaliaikaisen etä-äänestysmahdollisuuden. Kun koronatilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että väliaikaista lainsäädäntöä joudutaan soveltamaan myös ensi kevään yhtiökokouksissa, on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon reaaliaikainen etä-äänestäminen ja muu vuorovaikutteisuus osakkeenomistajien kanssa lisääntyy silloin”, sanoo Kajala.

Jopa kaksi pörssiyhtiötä maksoi vähemmistöosinkoa

Vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia väliaikaisessa laissa on turvattu antamalla heille mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ja vastaehdotuksia sekä oikeus vaatia vähemmistöosinkoa, jos hallituksen osingonjakoehdotus oli alle puolet yhtiön edellisen tilikauden voitosta. Äänestykseen otettiin tänä vuonna yksi vastaehdotus, kun viime vuonna niitä ei ollut yhtään. Yhteensä 18 yhtiöllä oli äänestysvaihtoehtona vähemmistöosinko. Näistä kahdessa riittävän suuri määrä osakkeenomistajia vaati vähemmistöosingon maksua.

”Vähemmistöosingon maksaminen on pörssiyhtiöissä hyvin poikkeuksellista. Näyttäisi siltä, että väliaikainen lainsäädäntö on tehnyt vähemmistöosingon vaatimisen selvästi tavanomaista helpommaksi. Myös äänestykseen otettaviin vastaehdotuksiin liittyvät säännökset ovat osoittautuneet käytännössä hankaliksi. Oikeusministeriön työryhmän tuoreessa ehdotuksessa etäyhtiökokousten pysyväksi sääntelyksi kokemukset väliaikaisen lainsäädännön soveltamisesta on pystytty ottamaan hyvin huomioon,” sanoo Kajala.

Tämän kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa on käsitelty ensimmäistä kertaa palkitsemisraporttia, jossa esitetään tiedot hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta. Kahta pörssiyhtiötä lukuun ottamatta yhtiökokoukset ovat neuvoa-antavassa äänestyksessä kannattaneet esitetyn palkitsemisraportin hyväksymistä. Lisäksi kaksi pörssiyhtiötä jätti palkitsemisraportin käsittelemättä yhtiökokouksessa, vaikka raportti oli julkistettu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala  Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Täsmätyökykyisten työllistymistä voidaan edistää tukahduttamatta yrityksiä sääntelyllä10.8.2022 05:00:00 EEST | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ehdottaa yrityksille kiintiötä vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseksi. Työnantaja joutuisi maksamaan sakkomaksun, mikäli lakisääteinen velvoite kiintiöstä työpaikalla ei toteudu. Keskuskauppakamarin mukaan velvoitteiden ja sääntelyn lisäämisen on oltava viimesijaisin keino, jota ennen tulisi hyödyntää täysimääräisesti kaikki muut olemassa olevat kannustimet ja mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämiseksi.

Keskuskauppakamari ehdottaa: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaa9.8.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.

Keskuskauppakamari: Kahden prosenttiyksikön tuloveron alennus kaikille tulotasoille4.8.2022 17:03:48 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari esittää kahden prosenttiyksikön tuloveron alennusta kaikille tulotasoille kustannuspaineiden alentamiseksi ja työnteon kannustimien lisäämiseksi. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää vain pieni- ja keskituloisille kohdennettua tuloveron alennusta kauniina puheena ja vetoaa, että työn verotuksen alentamisen tulisi olla ensisijainen toimi valtion talouslinjoista päätettäessä. Tuloveroalennusten sitomista palkankorotuksiin Romakkaniemi pitää haitallisena.

Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus4.8.2022 11:01:25 EEST | Tiedote

Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pitkissä sopimuskorotuspaketeissa iso riski - ”olisi varmin tapa pitää yllä kuluttajahintoja”14.7.2022 11:09:30 EEST | Tiedote

Suomen inflaatio otti kesäkuussa reippaan loikan ylöspäin – edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu vuoden 1984 maaliskuussa, eli yli 38 vuotta sitten. Kuluttajahinnat nousivat 7,8 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää todennäköisenä, että inflaatiohuippu mitataan vasta syksyllä ja varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme