Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden hallitustyöskentely entistä aktiivisempaa, selviää Keskuskauppakamarin selvityksestä

Jaa

Koronapandemia vaikutti merkittävästi pörssiyhtiöiden hallinnointiin. Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat vuonna 2020 aiempaa useammin ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin kasvoi. Noin 90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi yhtiökokousten järjestämistä helpottanutta väliaikaista lainsäädäntöä. Tänä vuonna nähtiin myös ensimmäinen pörssiyhtiön yhtiökokous, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä.

Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala  Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala Kuva: Liisa Takala.

Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 17 kertaa, kun edellisvuonna kokouksia oli keskimäärin 15. Suurissa pörssiyhtiöissä kokousten määrä kasvoi peräti kolmanneksella. Hallituksen jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 98 prosenttia. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Keskuskauppakamarin corporate governance -selvityksestä.

”Kesällä julkaistu PK-hallitusbarometrimme osoitti, että PK-yritysten hallitustyöskentelyssä oli koronapandemian johdosta otettu digiloikka. Sama vaikuttaisi tapahtuneen myös pörssiyhtiöissä. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuvat myös varsin ahkerasti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -yhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 9,4 kertaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Digiloikka myös yhtiökokouksissa

90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia yhtiökokouksen järjestämiseen. Valtaosa näistä edellytti, että osakkeenomistajat äänestivät päätösehdotuksista ennakkoon. Seitsemän yhtiötä edellytti, että osakkeenomistajat valtuuttavat asiamiehen äänestämään puolestaan. Yksi pieni pörssiyhtiö tarjosi yhtiökokoukseensa etäosallistumismahdollisuuden, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää myös kokouksen aikana.

Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista yhtiökokouksista verkkolähetyksen välityksellä. Osa kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä

Kun fyysiset kokoukset jäivät monella pörssiyhtiöllä väliin jo toista vuotta peräkkäin, yhtiökokousten yhteydessä nähtiin uudenlaisia avauksia sijoittajaviestinnän ja sijoittajasuhteiden hoidon suhteen. Vuorovaikutteisuutta osakkeenomistajien kanssa haettiin joissakin yhtiöissä tarjoamalla mahdollisuus esittää kysymyksiä yhtiön johdolle verkkolähetyksen chat-toiminnon kautta tai kokouksen ulkopuolella järjestetyllä virtuaalisella tilaisuudella, jossa yhtiön johto vastasi osakkeenomistajien kysymyksiin.

”Etäyhtiökokousten järjestelyt ehtivät kehittyä paljon jo yhden vuoden aikana. On hienoa, että yksi pörssiyhtiö tarjosi jo reaaliaikaisen etä-äänestysmahdollisuuden. Kun koronatilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että väliaikaista lainsäädäntöä joudutaan soveltamaan myös ensi kevään yhtiökokouksissa, on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon reaaliaikainen etä-äänestäminen ja muu vuorovaikutteisuus osakkeenomistajien kanssa lisääntyy silloin”, sanoo Kajala.

Jopa kaksi pörssiyhtiötä maksoi vähemmistöosinkoa

Vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia väliaikaisessa laissa on turvattu antamalla heille mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ja vastaehdotuksia sekä oikeus vaatia vähemmistöosinkoa, jos hallituksen osingonjakoehdotus oli alle puolet yhtiön edellisen tilikauden voitosta. Äänestykseen otettiin tänä vuonna yksi vastaehdotus, kun viime vuonna niitä ei ollut yhtään. Yhteensä 18 yhtiöllä oli äänestysvaihtoehtona vähemmistöosinko. Näistä kahdessa riittävän suuri määrä osakkeenomistajia vaati vähemmistöosingon maksua.

”Vähemmistöosingon maksaminen on pörssiyhtiöissä hyvin poikkeuksellista. Näyttäisi siltä, että väliaikainen lainsäädäntö on tehnyt vähemmistöosingon vaatimisen selvästi tavanomaista helpommaksi. Myös äänestykseen otettaviin vastaehdotuksiin liittyvät säännökset ovat osoittautuneet käytännössä hankaliksi. Oikeusministeriön työryhmän tuoreessa ehdotuksessa etäyhtiökokousten pysyväksi sääntelyksi kokemukset väliaikaisen lainsäädännön soveltamisesta on pystytty ottamaan hyvin huomioon,” sanoo Kajala.

Tämän kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa on käsitelty ensimmäistä kertaa palkitsemisraporttia, jossa esitetään tiedot hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta. Kahta pörssiyhtiötä lukuun ottamatta yhtiökokoukset ovat neuvoa-antavassa äänestyksessä kannattaneet esitetyn palkitsemisraportin hyväksymistä. Lisäksi kaksi pörssiyhtiötä jätti palkitsemisraportin käsittelemättä yhtiökokouksessa, vaikka raportti oli julkistettu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala  Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava yhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava asiantuntija Ville Kajala Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarikysely: 75 prosenttia yrityksistä kannattaa rokotepassin käyttöönottoa – yritysten näkymät huonontuneet hieman syksystä28.1.2022 00:01:00 EET | Tiedote

EMBARGO PE 28.1. KLO 00.01 Kauppakamarikyselyyn vastanneet yritykset kannattavat vahvasti laajennetun rokotepassin käyttöönottoa mahdollistamaan yhteiskunnan avaamisen. Yrityksistä 75 prosenttia oli sitä mieltä, että rokotepassi on tarpeellinen keino normaaliin pääsemiseksi. Kymmenen prosenttia ei katsonut sitä tarpeelliseksi ja 14 prosentille asialla ei ole merkitystä.

Kauppakamarikysely: Yritykset eivät usko oleskelulupien käsittelyn nopeutumiseen – tarvitaan rohkea ulkomaalaislain uudistus26.1.2022 07:00:00 EET | Tiedote

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneet yritykset eivät usko, että hallituksen toimet oleskelulupaprosessin nopeuttamiseksi toetutuvat. Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä epäilee tätä tavoitetta ja vain 12,5 prosenttia yrityksistä uskoo oleskelulupaprosessien nopeutuvan. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työhön ja opiskeluun perustuvat oleskeluluvat saataisiin käsiteltyä yhden kuukauden määräajassa. Keskuskauppakamari vaatii, että juuri lausuntokierrokselle tullutta hallituksen esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta korjataan lausuntokierroksen jälkeen vielä rohkeampaan suuntaan.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Marraskuu jäänee korona-ajan inflaatiohuipuksi Suomessa – palkkakehitys ylläpitävä tekijä14.1.2022 09:18:26 EET | Tiedote

Tuoreiden inflaatiolukujen perusteella vaikuttaa siltä, että marraskuun inflaatioluvut jäivät korona-ajan ennätyslukemiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli joulukuussa 3,5 prosenttia. Marraskuun lukema oli 3,7 prosenttia, joten kuluttajahintojen nousutahti jopa hidastui hieman vuoden viimeisenä kuukautena. Inflaatio lähtee todennäköisesti tänä vuonna hiipumaan, kun öljyn hinnan nousun vaikutus asteittain pienenee vuoden mittaan, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kauppakamarikysely: Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan myös duunaritöihin – kokemukset ulkomaalaisista osaajista enimmäkseen positiivisia12.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti ns. duunaritöihin. Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa vain asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme