Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ovat nousseet maltillisesti

Jaa

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ovat parantuneesta suhdannetilanteesta huolimatta nousseet yleisiä palkankorotuksia vähemmän. Kiinteät vuosipalkat ovat viidessä vuodessa nousseet keskimäärin 2,2 prosenttia. Palkkiorakenne vaihtelee suuresti pörssiyritysten välillä. Muuttuvien palkkioiden merkitys on huomattava varsinkin suurissa pörssiyhtiöissä, sillä ne muodostivat keskimäärin 54,2 prosenttia kokonaispalkkiosta.

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkakehityksessä on suuria yhtiökohtaisia eroja. Myös palkitsemismuotojen välillä on eroja. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin laatimasta Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvityksestä.

Viime vuonna kiinteät palkat nousivat hieman suurissa ja pienissä pörssiyhtiöissä, mutta laskivat keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä tulospalkkiot keskimäärin laskivat, mutta suurissa yhtiöissä niin lyhyt- kuin pitkäaikaisetkin kannustinpalkkiot nousivat edellisestä vuodesta.

“Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen rakenteeseen ja tasoon. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

“Toisaalta lisäkannustimille ei pienissä yhtiöissä ole aina tarvettakaan, jos yhtiön toimitusjohtaja omistaa johtamansa yhtiön osakkeita merkittävästi”, arvioi Turunen.

Toimitusjohtajien vuosipalkka kehittynyt maltillisesti

Tarkasteltaessa keskimääräisen vuosipalkan kehitystä voidaan todeta, että toimitusjohtajien vuosipalkat ovat nousseet varsin maltillisesti. Viimeisen viiden vuoden ajalla keskimääräinen kiinteä vuosipalkka on noussut 2,2 prosenttia. Tätä voi verrata palkansaajien keskiansioon yksityissektorilla, joka Tilastokeskuksen tietojen mukaan nousi vastaavana ajanjaksona 6,9 prosenttia. Toimitusjohtajien pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden keskimääräinen suuruus on puolestaan laskenut -3,4 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuotuinen kiinteä palkka oli vuonna 2017 keskimäärin 427 879 euroa, mutta yhtiökohtaiset erot olivat suuria palkkatason vaihdellessa 114 000 eurosta 1,16 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis yli kymmenkertainen pienimpään verrattuna.

Palkitsemistaso seuraa pääosin yhtiön kokoluokkaa. Suurissa pörssiyhtiöissä (large cap) toimitusjohtajien kiinteän palkan keskiarvo oli 709 000 euroa eli 1,24 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Keskisuurissa yhtiöissä (mid cap) keskimääräinen kiinteä palkka putosi 4,6 prosenttia edellisestä vuodesta 409 000 euroon. Pienissä yhtiöissä (small cap) keskimääräinen kiinteä palkka oli 264 000 euroa, mikä merkitsi 2,3 prosentin nousua edelliseen vuoteen nähden.

Muutokset yksittäisten yhtiöiden vuosipalkoissa vaihtelivat. Tarkastelluista yhtiöistä 60 prosentilla toimitusjohtajan vuosipalkka nousi, 25 prosentilla laski ja 15 prosentilla pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan vuosipalkka nousi yli 200 prosenttia ja toisaalta laski enimmillään lähes 70 prosenttia.

“Suurimmat muutokset vuosipalkoissa tapahtuvat toimitusjohtajaa vaihdettaessa, jolloin toimisuhteen ehdot ja palkitsemisen kokonaisuus tulevat uudelleenneuvoteltavaksi. On syytä huomata, että kiinteä vuosipalkka on vain yksi palkitsemisen tapa. Suurikaan nousu vuosipalkassa ei vielä tarkoita, että palkitsemista olisi merkittävästi nostettu kyseisessä yhtiössä. Mahdollista on, että palkitsemistasoa esimerkiksi osakekannustinohjelman puitteissa on samanaikaisesti laskettu. Vastaavasti huomattava lasku kiinteän vuosipalkan osalta voi tarkoittaa, että palkitsemisen kokonaisuutta on muutettu voimakkaammin tulosperusteiseksi”, sanoo Turunen.

Kannustinpalkkioissa merkittävää vaihtelua

Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioita. Erityisesti suurissa pörssiyhtiöissä muuttuvien palkkioiden merkitys kokonaispalkitsemisessa on huomattava. Suurissa pörssiyhtiöissä muuttuvat palkkiot muodostivat keskimäärin 54,2 prosenttia kokonaispalkkiosta. Kokonaismäärältään suurimmissa palkkioissa muuttuvien palkkioiden osuus oli erityisen suuri, jopa 79 prosenttia kokonaispalkkiosta. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä monessa pienessä pörssiyhtiössä toimitusjohtaja ei ole saanut lainkaan muuttuvia palkkioita.

Pienissä pörssiyhtiöissä palkitseminen painottui selvästi kiinteään vuosipalkkaan, muuttuvien palkkioiden muodostaessa keskimäärin vain 25,0 prosenttia kokonaispalkkiosta. Monessa pienessä pörssiyhtiössä toimitusjohtajalle ei makseta lainkaan muuttuvia palkkioita. Vain muutamassa pienistä pörssiyhtiöistä vuosipalkan osuus jäi alle puoleen kokonaispalkkiosta, kun suurissa pörssiyhtiöissä näin tapahtui valtaosassa yhtiöitä.

“Kokoluokasta riippumatta on lukuisia yhtiöitä, joissa kiinteä vuosipalkka muodostaa enää pienen osan toimitusjohtajan kokonaispalkasta. Voimakas tulospalkitseminen voi olla osakkeenomistajan kannalta edullista ja kannustaa johtoa menestykseen, sillä tällöin palkkiota maksetaan saavutettujen tavoitteiden mukaan. Vastaavasti palkkioita ei tarvitse maksaa, jos tavoiteltu lisäarvo jää tuottamatta”, Turunen jatkaa.

Muuttuvien palkkioiden taso vaihtelee vuosittain voimakkaammin kuin kiinteissä vuosipalkoissa. Lyhytaikaiset tulospalkkiot keskimäärin nousivat suurissa pörssiyhtiöissä (+13,4 %)  ja toisaalta laskivat keskisuurissa (-2,9 %) ja pienissä pörssiyhtiöissä (-16,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä 42 pörssiyhtiössä eli 34 prosentissa yhtiöitä tulospalkkiota ei viime vuonna maksettu lainkaan.

Lyhytaikaisten tulospalkkioiden lisäksi pörssiyhtiöissä voi olla erityisiä osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, joissa maksettu palkkio on sidottu yhtiön osakkeen arvonnousuun. Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät ovat yleisimpiä suurissa pörssiyhtiöissä. Myös keskisuurista pörssiyhtiöistä hieman yli puolella on käytössään jokin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, kun taas pienistä pörssiyhtiöistä tällaisia on vain alle neljänneksellä.

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksetut palkkiot nousivat viime vuonna keskimäärin 20,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki osakepohjaiset kannustinohjelmat eivät kuitenkaan johtaneet palkkionmaksuun vuonna 2017. Myös tarkasteltaessa pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden keskiarvoa viimeisen viiden vuoden ajalta voidaan todeta, että palkkiot ovat -3,4 prosenttia alemmat kuin vuonna 2013.

“Muuttuvien palkanosien tarkoitus on muuttua. Palkitsemiskriteerien tulee olla asetettu siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta suorituksesta ei tule maksaa huippupalkkioita, ja toisaalta asetettujen tavoitteiden ylittäminen saa näkyä johdon suurempina palkkioina”, toteaa Turunen.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 123 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (31 suurta, 41 keskisuurta ja 51 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2018

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen, p. 041 5179707, antti.turunen@chamber.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin ekonomisti arvioi seuraavan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen olevan mahdollinen, muttei helppo: ”Maailmantalouden kasvu hiipuu”24.1.2019 12:04Tiedote

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa ekonomistikatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Järjestyksessään ensimmäinen Kauppakamariekonomistin katsaus keskittyy Suomen kansantalouden elpymiseen, velkatasoon, väestökehitykseen sekä vientikaupan kehittymisen trendeihin.

Pauliina Pulkkinen Keskuskauppakamarin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi, Eero Yrjö-Koskinen vastuullisuusasiantuntijaksi22.1.2019 12:00Tiedote

Yhteiskuntatieteiden maisteri Pauliina Pulkkinen siirtyy viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävään sekä Keskuskauppakamarin johtoryhmän jäseneksi Lääkäriliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön paikalta. Tätä ennen hän on työskennellyt 2012-2017 Kokoomuksen viestintäpäällikkönä sekä 14 vuotta toimittajana Helsingin Sanomissa, muun muassa kotimaantoimituksen uutispäällikkönä, Brysselin-kirjeenvaihtajana sekä taloustoimittajana. Pulkkisen vastuulla on viestintä, kauppakamariyhteistyö sekä sidosryhmäyhteistyö. Pulkkinen aloittaa tehtävässään 11.2. Valtiotieteiden maisteri Eero Yrjö-Koskinen on työskennellyt Green Budget Europen toiminnanjohtajana vuodesta 2017 sekä Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä vuodesta 2015 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana ja EU-parlamentin virkamiehenä. Hän toimii myös Riihimäen kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuutettuna. Yrjö-Koskisen vastuulla on Keskuskauppakamarin uuden vastuullisu

Kauppakamarilta selviytymisvinkkejä suomalaisyrityksille Brexitin jälkeen19.1.2019 07:00Tiedote

Keskuskauppakamari on koonnut yrityksille seitsemän kohdan Brexit-selviytymisvinkit Britannian mahdollisen EU-eron johdosta. Yrityksille pelkistetään, mitä Britannian ero 29.3.2019 ilman mitään erosopimuksia eli kova Brexit käytännössä tarkoittaisi ja miten se vaikuttaisi yrityksiin sekä brittikauppaan. Samalla annetaan tietoa keskeisistä, ajan tasalla olevista Brexit-neuvontapalveluista ja tietolähteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme