Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöissä joka neljäs uusi toimitusjohtaja oli nainen viimeisen vuoden aikana

Jaa

Mennyttä vuotta voidaan Keskuskauppakamarin mukaan pitää naisten läpimurtovuotena pörssiyhtiöiden johdossa. Viime vuoden naistenpäivän jälkeen pörssiyhtiöihin on nimitetty 5 uutta naistoimitusjohtajaa, minkä lisäksi yksi nainen on noussut vt. toimitusjohtajaksi. Vastaavana ajanjaksona 14 miestä nimitettiin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi. Naisten osuus kaikista toimitusjohtajanimityksistä viimeisen vuoden aikana oli siis 26 prosenttia.

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa
Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa

Vuonna 2014 suomalaisissa pörssiyhtiöissä oli vain yksi nainen toimitusjohtajana, kun tällä hetkellä toimitusjohtajana toimii yhteensä 10 naista. Naisten osuus kaikista suomalaisista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on noussut 8,0 prosenttiin. Naispuolisten toimitusjohtajien lukumäärä nousee 12:een, kun mukaan lasketaan väliaikaisesti toimivat toimitusjohtajat ja ulkomaiset yhtiöt, jotka ovat listattuna Helsingin pörssissä.

“Myös kansainvälisesti vertailtuna 8,0 prosentin osuutta voidaan pitää korkeana. Ruotsissa naisten osuus toimitusjohtajista on 5,9 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo jää 3,5 prosenttiin”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Naisten näyttävän esiinmarssin ei pidä Turusen mukaan kuitenkaan antaa sokeuttaa edelleen olemassa oleville haasteille. Keskuskauppakamari on tehnyt vuosittain selvityksen naisten asemasta pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa. Selvitysten perusteella naisten osuus johtoryhmissä ja erityisesti liiketoimintajohdossa on edelleen kovin alhainen verrattuna miehiin. Siinä missä johtoryhmien jäsenistä naisia on 23 prosenttia, liiketoimintoja johtavien naisten osuus on ainoastaan 11 prosenttia.

“Ellei naisten osuutta saada nousemaan liiketoimintojen johdossa, on vaikeaa pysyä luottavaisena, että naisten nousu toimitusjohtajiksi voisi jatkua menneen vuoden kaltaisella vauhdilla myös tulevina vuosina”, Turunen toteaa.

Toisena selvänä pullonkaulana on jyrkät toimialakohtaiset erot. Vuonna 2017 teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialalla vain 3 prosenttia liiketoimintajohdossa olevista johtoryhmän jäsenistä oli naisia.

“Naisten liiketoimintakokemus tuntuisikin painottuvan terveyspalveluihin sekä kulutustavaroihin ja -palveluihin. Ongelmaa korostaa se seikka, että teollisuustuotteet ja -palvelut -sektori sisältää selvästi eniten pörssiyhtiöitä. Toimialalla toimii yhteensä 45 yhtiötä, mikä on 36 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä”, Turunen sanoo.

Ratkaisuja havaittaviin ongelmiin olisi Turusen mukaan syytä hakea urapolun juurelta ja varsinkin koulutussuuntautumisesta. Kun tarkastellaan kaikkia pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäseniä ja heidän koulutustaustojaan, voidaan havaita, että useimmissa tutkinnoissa sukupuolijakauma näyttää kohtuulliselta. Esimerkiksi oikeustieteellisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneista johtoryhmän jäsenistä naisia on yli 30 prosenttia. Sen sijaan teknillisen koulutuksen omaavista jäsenistä naisten osuus on ainoastaan 8 prosenttia.

“Mikäli naisten osuutta teknillisten alojen koulutuksessa ei saada selvään nousuun, on vaikea nähdä, miten naiset onnistuvat etenemään korkeimpiin johtotehtäviin teollisilla aloilla. Etenkin kun tämänhetkisen teknologisen murroksen aikana liiketoiminnan johtaminen vaatii yhä laajempaa teknillistä ymmärrystä oikeastaan toimialasta riippumatta”, Turunen toteaa.

Toiveikkuutta lisää kuitenkin Keskuskauppakamarin selvityksissä tehty havainto siitä, että nuoren johtajapolven osalta perinteinen jako tukitoimintoja johtavien naisten ja liiketoimintaa johtavien miesten välillä on murtumassa. Kun tarkasteltavaksi otetaan johtoryhmissä toimivat naiset jaoteltuna eri ikäluokkiin, voidaan huomata, että nuorimmassa ikäluokassa (40 vuotta tai alle) lähes puolet naisista (47 prosenttia) toimii nimenomaan liiketoimintojen johdossa. Ikäluokassa 51–60 vuotta vastaava osuus on ainoastaan 12 prosenttia.

“Yksin tilastojen perusteella on kuitenkin vaikea ennustaa, missä määrin naisten vähäinen osuus liiketoimintajohdossa on sukupolvikysymys ja missä määrin muut seikat ohjaavat sitä, mikä naisten asema pörssiyhtiöiden johdossa tulee tulevaisuudessa olemaan”, Turunen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa
Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Kuva: Roni Rekomaa
Lataa
Toimitusjohtajanimitykset 2017-2018
Toimitusjohtajanimitykset 2017-2018
Lataa
Johtoryhmien sisäinen sukupuolijakauma
Johtoryhmien sisäinen sukupuolijakauma
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden maksamat osingot finanssikriisiä edeltävälle tasolle - osinkotuotoilla merkittävä rooli hyvinvoinnin ja kulttuurin rahoituksessa9.7.2018 00:01Tiedote

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksama osinkotuotto on keskimäärin noin 4 prosenttia. Yhteenlaskettu osinkoina maksettu määrä 9,5 miljardia euroa on nyt palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä joka viides pörssiyhtiö ei maksa lainkaan osinkoa tänä vuonna. Toisaalta 5 suurta pörssiyhtiötä maksaa yli puolet osingoista. Suurten pörssiyhtiöiden pääkonttorien houkutteleminen Suomeen lisäisi valtion verotuloja, sillä osinkojen lähdeverot maksetaan siihen maahan, jossa pääkonttori sijaitsee.

Piilomarkkinointi on yritysten somemarkkinoinnin kompastuskivi4.7.2018 00:01Tiedote

Somemarkkinoinnin suurin kompastuskivi on tällä hetkellä piilomarkkinointi, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista. Hänen mukaansa huomautuksia saavat tasaisesti niin pienet kuin suuretkin yritykset eri toimialoilta. Erityistä huomiota markkinoinnin toteutukseen tulisi kiinnittää silloin, kun yritys käyttää vaikuttajia, kuten bloggaajia ja vloggaajia markkinoinnissaan.

Yritysjohtajat: Ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovuttava13.6.2018 07:30Tiedote

Suomalaisten yritysjohtajien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista enemmistö kannattaa saatavuusharkinnan poistamista. Kyselyssä tiedusteltiin myös yritysjohtajien arviota Suomen hallituksen ja opposition toiminnasta. Suomen hallitus saa yritysjohtajilta arvosanan 7,3 ja oppositio 5,3 asteikolla 4–10.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme