Pörssiyhtiöissä joka neljäs uusi toimitusjohtaja oli nainen viimeisen vuoden aikana

Vuonna 2014 suomalaisissa pörssiyhtiöissä oli vain yksi nainen toimitusjohtajana, kun tällä hetkellä toimitusjohtajana toimii yhteensä 10 naista. Naisten osuus kaikista suomalaisista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on noussut 8,0 prosenttiin. Naispuolisten toimitusjohtajien lukumäärä nousee 12:een, kun mukaan lasketaan väliaikaisesti toimivat toimitusjohtajat ja ulkomaiset yhtiöt, jotka ovat listattuna Helsingin pörssissä.

“Myös kansainvälisesti vertailtuna 8,0 prosentin osuutta voidaan pitää korkeana. Ruotsissa naisten osuus toimitusjohtajista on 5,9 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo jää 3,5 prosenttiin”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Naisten näyttävän esiinmarssin ei pidä Turusen mukaan kuitenkaan antaa sokeuttaa edelleen olemassa oleville haasteille. Keskuskauppakamari on tehnyt vuosittain selvityksen naisten asemasta pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa. Selvitysten perusteella naisten osuus johtoryhmissä ja erityisesti liiketoimintajohdossa on edelleen kovin alhainen verrattuna miehiin. Siinä missä johtoryhmien jäsenistä naisia on 23 prosenttia, liiketoimintoja johtavien naisten osuus on ainoastaan 11 prosenttia.

“Ellei naisten osuutta saada nousemaan liiketoimintojen johdossa, on vaikeaa pysyä luottavaisena, että naisten nousu toimitusjohtajiksi voisi jatkua menneen vuoden kaltaisella vauhdilla myös tulevina vuosina”, Turunen toteaa.

Toisena selvänä pullonkaulana on jyrkät toimialakohtaiset erot. Vuonna 2017 teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialalla vain 3 prosenttia liiketoimintajohdossa olevista johtoryhmän jäsenistä oli naisia.

“Naisten liiketoimintakokemus tuntuisikin painottuvan terveyspalveluihin sekä kulutustavaroihin ja -palveluihin. Ongelmaa korostaa se seikka, että teollisuustuotteet ja -palvelut -sektori sisältää selvästi eniten pörssiyhtiöitä. Toimialalla toimii yhteensä 45 yhtiötä, mikä on 36 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä”, Turunen sanoo.

Ratkaisuja havaittaviin ongelmiin olisi Turusen mukaan syytä hakea urapolun juurelta ja varsinkin koulutussuuntautumisesta. Kun tarkastellaan kaikkia pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäseniä ja heidän koulutustaustojaan, voidaan havaita, että useimmissa tutkinnoissa sukupuolijakauma näyttää kohtuulliselta. Esimerkiksi oikeustieteellisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneista johtoryhmän jäsenistä naisia on yli 30 prosenttia. Sen sijaan teknillisen koulutuksen omaavista jäsenistä naisten osuus on ainoastaan 8 prosenttia.

“Mikäli naisten osuutta teknillisten alojen koulutuksessa ei saada selvään nousuun, on vaikea nähdä, miten naiset onnistuvat etenemään korkeimpiin johtotehtäviin teollisilla aloilla. Etenkin kun tämänhetkisen teknologisen murroksen aikana liiketoiminnan johtaminen vaatii yhä laajempaa teknillistä ymmärrystä oikeastaan toimialasta riippumatta”, Turunen toteaa.

Toiveikkuutta lisää kuitenkin Keskuskauppakamarin selvityksissä tehty havainto siitä, että nuoren johtajapolven osalta perinteinen jako tukitoimintoja johtavien naisten ja liiketoimintaa johtavien miesten välillä on murtumassa. Kun tarkasteltavaksi otetaan johtoryhmissä toimivat naiset jaoteltuna eri ikäluokkiin, voidaan huomata, että nuorimmassa ikäluokassa (40 vuotta tai alle) lähes puolet naisista (47 prosenttia) toimii nimenomaan liiketoimintojen johdossa. Ikäluokassa 51–60 vuotta vastaava osuus on ainoastaan 12 prosenttia.

“Yksin tilastojen perusteella on kuitenkin vaikea ennustaa, missä määrin naisten vähäinen osuus liiketoimintajohdossa on sukupolvikysymys ja missä määrin muut seikat ohjaavat sitä, mikä naisten asema pörssiyhtiöiden johdossa tulee tulevaisuudessa olemaan”, Turunen sanoo.