Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi vuodesta 2020 ‒ vahingoista ilmoitettiin edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa
Koronaepidemian vaikutukset näkyivät alkuvuonna 2021 jo toista vuotta potilasvahinkotilastoissa. Vaikka vahinkoilmoitusten määrä lähti uudelleen kasvuun loppuvuodesta 2020 ja jatkoi kasvuaan alkuvuonna 2021, epäillyistä potilasvahingoista ilmoitettiin edelleen vähemmän kuin ennen epidemiaa.
Perusterveydenhuollon palveluissa palattiin alkuvuonna koronaepidemiaa edeltävien kuukausien ja vuosien tasolle ja erikoissairaanhoidon palvelutuotanto kasvoi verrattuna alkuvuoteen 2020 hoitovelan purkamisen seurauksena. Tämä alkoi näkyä osittain myös potilasvahinkoilmoitusten määrissä.
‒ Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Muutokset näkyvät kuitenkin potilasvahinkotilastoissa viiveellä, sillä vahinkoilmoitusta ei tyypillisesti tehdä heti potilasvahinkoepäilyn herättyä. Ilmoituksen voi tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sai tietää vahingon sattumisesta, kertoo PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen.
Korvausta sai noin joka neljäs korvauksenhakijoista
Reilu viidennes kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista arvioitiin korvattaviksi. Korvauksenhakijoista noin joka neljäs sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden hoitopaikan osalta.
Korvauksia maksettiin alkuvuonna 2021 lähes 21 miljoonaa euroa, sisältäen korvaustoiminnan hoitokulut. Maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvakuutuslainsäädännön ja vahingonkorvauslain säännösten mukaan.
‒ Terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle vahingoista aiheutuneet kustannukset olivat vielä moninkertaisesti suuremmat, Plit-Turunen toteaa.
Korvatuista vahingoista yli 90 prosenttia ns. hoitovahinkoja. Näissä aiheutunut vahinko olisi pitänyt toisin toimien välttää. Toisiksi eniten sattuu infektiovahinkoja (5,8 %).
‒ Vuosittain julkaistavien vuosi- ja osavuosiraporttien lisäksi Potilasvakuutuskeskus tarjoaa sairaanhoitopiireille yksityiskohtaisia tietoja niiden alueella sattuneista potilasvahingoista laatu- ja potilasturvallisuustyön tueksi. Vahinkoaineistot ovat potilasturvallisuutta edistäviin tarkoituksiin myös tutkijoiden käytettävissä, kertoo PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen.
Yhteyshenkilöt
Minna Plit-Turunenjohtaja
Puh:040 450 4632Minna.Plit-Turunen@vakuutuskeskus.fiElina Muukkonenkorvauspäällikkö
Puh:040 4504 604elina.muukkonen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.pvk.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Potilasvahingoista yli 40 miljoonan euron kustannukset, seuraukset yhteiskunnalle moninkertaiset23.3.2023 07:46:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin yli 9 000 vahinkoilmoitusta. Vuoden aikana käsitellyistä ilmoituksista lähes neljännes johti korvauksiin. Eniten korvattavia potilasvahinkoja tapahtui leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä. Korvattujen diagnoosi- ja hoitoviiveiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa.
BLOGI: Potilasturvallisuuden erityisosaaminen lääkärikunnassa kasvaa13.3.2023 07:40:00 EET | Blogi
Potilasturvallisuus on oma erityisosaamisen alue, jonka osaajia ja kehittäjiä tarvitaan kaikkiin terveydenhuollon ammattiryhmiin. Ymmärrys potilasturvallisuuden puutteiden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista on lisääntynyt, ja tämä osaltaan luo painetta turvallisemman terveydenhuollon rakentamiseen. Suomessa potilasturvallisuustyö on aiemmin ollut pitkälti hoitajataustaisten ammattilaisten vetämää. He ovat tehneet erinomaista työtä, mutta myös lääkäreiden aktiivisempi osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen on nähty tarpeelliseksi, kirjoittaa Maiju Welling blogissaan.
Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään omassa työyhteisössä8.3.2023 07:40:00 EET | Tiedote
Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään. Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.
Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilaan oikeuksista25.1.2023 07:39:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus toimii puolueettomana asiantuntijana tilanteessa, jossa hoito ei ole sujunut potilaan odotusten tai toiveiden mukaisesti. Keskus selvittää, ketkä ovat oikeutettuja korvauksiin, ja huolehtii korvausten maksamisesta.
Hoitovirhe – henkilökohtainen katastrofi vai koko työyhteisön oppimismahdollisuus?12.1.2023 07:45:00 EET | Tiedote
Hoitovirheet, niiden epäilyt ja muut haittatapahtumat kuormittavat terveydenhuollon ammattilaisia, eivätkä kaikki tiedä, mistä apua voisi saada. Potilasvahingot voivat johtaa jopa ammatin vaihtoon, jos ammattilainen jää tapauksen jälkeen yksin vaikeiden tunteidensa ja ammatillisen epävarmuutensa kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme