Potilasvahinkoilmoitusten määrä on ollut kasvussa viime vuosina

Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna 8 834 potilasvahinkoilmoitusta eli noin 5 % edellisvuotta enemmän. Käsitellyistä tapauksista vajaa kolmannes johti korvausten maksamiseen. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat edelleen vahinkotilastojen kärjessä.

Vahinkoilmoitusten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2016 kasvu oli jonkin verran aiempaa voimakkaampaa. Ilmoitettuja tapauksia ratkaistiin 7 537, joista 2 166 katsottiin korvattaviksi vahingoiksi.

Yleisimmin korvauksia maksettiin tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteiden (469) sekä muiden leikkaus- tai anestesiatoimenpiteiden (466) yhteydessä sattuneista vahingoista. Eniten korvattiin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sattuneita vahinkoja, jotka ovat olleet useina vuosina vahinkotilastojen kärjessä. Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 300. Nämä vahingot tapahtuivat tavallisimmin juurihoitoa tehtäessä.

Vahinkoilmoitusten käsittelyaika on pidentynyt hieman aiemmasta. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta ja käsittelyajan mediaani 6,8 kuukautta. 

”Pyrimme mahdollisimman ripeään korvauskäsittelyyn. Se ei kuitenkaan voi tapahtua laadun kustannuksella, sillä jokaiselle korvauksenhakijalle on turvattava lain- ja oikeudenmukainen kohtelu. Olemme vaiheittain siirtymässä sähköiseen asiointiin. Toivomme sen tuovan helpotusta paitsi jokaiselle oman asiansa hoitamiseen, ajan myötä myös käsittelyaikoihin”, yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen kertoo.

Potilasvakuutuskeskus hoitaa keskitetysti kaikki potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Lakiin perustuva potilasvakuutusjärjestelmä turvaa potilaan ja hoitohenkilöstön oikeudet potilasvahingon sattuessa. Kaikista hoidossa sattuneista vahingoista ei makseta korvauksia, vaan laissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta korvauksia voidaan maksaa.

Suurin osa kielteisistä korvauspäätöksistä johtuu siitä, että vahinko ei ollut asianmukaisesta hoidosta huolimatta vältettävissä. Myös esimerkiksi hoidon yhteydessä alkanut infektio jää korvaamatta, jos infektio arvioidaan laissa säädetyin perustein ns. siedettäväksi. Korvattavaa vahinkoa ei myöskään aina aiheudu, vaikka hoidossa olisikin todettavissa virheitä tai puutteita.

Vuonna 2016 maksetut korvaukset olivat yhteensä 40,9 miljoonaa euroa mukaan lukien korvaustoiminnan hoitokulut. Maksetuista korvauksista merkittävin osa oli ansionmenetyskorvauksia (39,1 %). Lisäksi korvauksia maksettiin pysyvästä, tilapäisestä tai kosmeettisesta haitasta (29,1 %), sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta, hautauskuluista, kohonneista elinkustannuksista sekä muista kuluista.

Lisätietoja

• Yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen, p. 040 450 4632
• Viestintä, p. 040 450 4700

Ilmoitamme sairaanhoitopiireistä vain kokonaiskorvausluvut. Yksityiskohtaisempia tietoja voi tiedustella sairaanhoitopiireiltä.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.