Potilasvahinkoilmoitusten määrän nousu jatkui vuonna 2021 – hoitojonojen purku nostanee määriä myös tulevaisuudessa
Potilasvahinkoilmoitusten määrä väheni vuonna 2020 koronaepidemian myötä 12 prosenttia, kun kiireetöntä hoitoa ajettiin alas ja potilaat peruivat käyntejään tai jättivät hakeutumatta hoitoon.
Loppuvuodesta 2020 vahinkoilmoitusten määrät lähtivät kuitenkin nousuun, ja ne jatkoivat edelleen nousuaan vuonna 2021. Ilmoituksia tehtiin 6,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, mutta edelleen 6,6, prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.
– Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Kun koronan aiheuttamia hoitojonoja alettiin purkaa, myös potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi vuonna 2021 jälleen lähes koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle, kertoo PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen. On todennäköistä, että ilmoitusmäärien nouseva suuntaus jatkuu, kun hoitojonoja puretaan, Plit-Turunen jatkaa.
Reilu neljännes sai myönteisen korvauspäätöksen
Vuonna 2021 annettiin 8 702 ratkaisua vahingon korvattavuudesta 6 973 eri korvauksenhakijalle. Korvattavaksi arvioitiin 2 010 tapausta eli 23,1 prosenttia kaikista ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 26,6 % sai myönteisen korvauspäätöksen vähintään yhden hoitopaikan osalta.
– Potilasvahinkolainsäädäntö tuntee kahdeksan erillistä korvausperustetta. Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa korvataan ns. hoitovahinkoina, sanoo Plit-Turunen. Näissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja olisi näin välttänyt vahingon, hän jatkaa.
Korvattavia potilasvahinkoja yleisimmin leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä
Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin. Näiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin vuonna 2021 yhteensä 809, joista vajaa puolet (364) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin.
Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 601. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet, joissa potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai kattaviin jatkotutkimuksiin. Korvausta voidaan maksaa, jos viive johtaa esimerkiksi sairauden vaikeutumiseen ja raskaampiin hoitoihin.
– Hoitovelan kasvaessa myös diagnoosin ja hoidon viiveet lisääntyvät, Plit-Turunen arvioi. Resurssipulasta johtuvista viiveistä aiheutuvia henkilövahinkoja ei kuitenkaan korvata potilasvakuutuksesta, mikäli hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu, ja on ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Siksi koronaepidemiasta johtuvia hoidon viiveitä ei pääsääntöisesti korvata potilasvakuutuksesta, hän toteaa.
Ansionmenetyskorvaus suurin yksittäinen korvauslaji
Potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä 40,5 miljoonaa euroa. Kulut sisältävät korvaustoiminnan hoitokulut ja potilasvahinkolautakunnan kulut. Vahingonkorvauksia maksettiin yhteensä 27,5 miljoonaa euroa.
Suurin yksittäinen korvauslaji (44 %) vuonna 2021 oli ansionmenetyskorvaus. Toiseksi suurimman osuuden muodostivat ns. aineettoman vahingon korvaukset eli tilapäisen ja pysyvän haitan korvaukset.
Yhteyshenkilöt
Minna Plit-Turunenjohtaja
Puh:040 450 4632Minna.Plit-Turunen@vakuutuskeskus.fiElina Muukkonenkorvauspäällikkö
Puh:040 4504 604elina.muukkonen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi
Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa26.3.2024 07:30:53 EET | Tiedote
Vuonna 2023 potilasvahinkoilmoituksia jätettiin Potilasvakuutuskeskukselle noin 9 400. Edellisvuoden ilmoitusmäärä ylittynee hieman, kun rekisteröinnit täydentyvät tapausten käsittelyn edetessä. Tänään julkaistun vuosiraportin luvut kertovat vakiintuneesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla, eivätkä terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet ainakaan toistaiseksi näy potilasvahinkotilastoissa.
Terveydenhuollon töissä tulee olla potilasvakuutus myös sosiaalialalla22.2.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Sosiaalialalla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat potilasvakuutuksen, mikäli heidän työhönsä kuuluu terveyden- tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vakuutusturva on tärkeä sekä ammattilaisten että potilaiden kannalta.
Vahingosta viisastuu - potilasvahingot osana potilasturvallisuustyötä18.1.2024 07:35:00 EET | Tiedote
Potilasvahingoista voi ja pitää oppia. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa. Tuore ohjeistus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia oppimaan potilasvahingoista ja niiden taustalla piilevistä syistä.
Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”20.11.2023 07:30:00 EET | Blogi
Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme