Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin 9 556 ilmoitusta viime vuonna – korvattujen potilasvahinkotapausten määrässä hienoista laskua
Viime vuonna potilasvahinkoilmoituksen teki 7 645 henkilöä. Ilmoitukset koskivat yhteensä 9 556 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa. Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi päättyneen vuosikymmenen aikana yli 30 prosenttia.
– On hyvä muistaa, että potilasvahinkoilmoitus on eri asia kuin korvattava potilasvahinko. Ilmoitusmäärän kasvu ei sellaisenaan tarkoita, että potilasvahinkoja sattuisi aiempaa enemmän, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Korvattavien tapausten lukumäärä on ratkaistujen tapausten määrästä riippumatta pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena, vaikka terveydenhuollon toimenpide- ja hoitokäyntimäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet.
– Mielestäni tämä voi olla merkki siitä, että potilasturvallisuus Suomen terveydenhuollossa on parantunut, Minna Plit-Turunen toteaa.
Korvausratkaisun sai 7 601 henkilöä yhteensä 9 594 ilmoittamaansa tapaukseen. Heistä vajaa kolmannes (28,4 %) sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta. Kaikista ilmoitetuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin vajaa neljännes (24,6 %) eli yhteensä 2 331 tapausta. Korvattujen tapausten lukumäärä on likimain sama kuin edeltävinäkin vuosina.
Tiedot käyvät ilmi Potilasvakuutuskeskuksen tänään julkaistusta vuosiraportista, joka sisältää tiedot ilmoitetuista, ratkaistuista ja korvattavista tapauksista vuosilta 2014–2019 sekä tarkemmat vuositilastot vuonna 2019 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista ja maksetuista korvauksista.
Riski korvattavan vahingon sattumiseen on kohtuullisen pieni
Korvattavat vahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 950. Niistä vajaa puolet (413) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 294. Niistä 109 oli sattunut juurihoidon yhteydessä ja 86 proteettisen hoidon yhteydessä.
Leikkaustoimenpiteistä korvattava potilasvahinko sattuu useimmiten lonkan ja polven tekonivelleikkausten ja hermojuuren vapautusleikkausten yhteydessä. Näitä toimenpiteitä tehdään vuosittain paljon, joten korvattavia vahinkojakin sattuu lukumääräisesti enemmän kuin joidenkin harvinaisempien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä.
– Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni. Korvattava potilasvahinko sattui vuosina 2014– 2016 lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa kuudelle potilaalle tuhannesta, kun leikkauksia tehtiin yhteensä yli 70 000, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen toteaa.
– Toki on muistettava, että kaikista tapahtumista, jotka saattaisivat täyttää korvattavuuden edellytykset, ei todennäköisesti tehdä meille ilmoitusta.
Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin viime vuonna yhteensä 863. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä moninaisten vahinkojen luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai riittävän kattaviin jatkotutkimuksiin, mistä on voinut seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja.
Lisätietoja
Johtaja Minna Plit-Turunen, puh. 040 450 4632
Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, puh. 040 450 4604
Vuosiraportti 2019, Potilasvakuutuskeskus. Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetut tapaukset ratkaisuvuosittain vuosilta 2014–2019.
Potilasvakuutuskeskus ilmoittaa sairaanhoitopiireistä vain kokonaiskorvausluvut. Yksityiskohtaisempia tietoja voi tiedustella sairaanhoitopiireiltä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoja. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi
Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa26.3.2024 07:30:53 EET | Tiedote
Vuonna 2023 potilasvahinkoilmoituksia jätettiin Potilasvakuutuskeskukselle noin 9 400. Edellisvuoden ilmoitusmäärä ylittynee hieman, kun rekisteröinnit täydentyvät tapausten käsittelyn edetessä. Tänään julkaistun vuosiraportin luvut kertovat vakiintuneesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla, eivätkä terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet ainakaan toistaiseksi näy potilasvahinkotilastoissa.
Terveydenhuollon töissä tulee olla potilasvakuutus myös sosiaalialalla22.2.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Sosiaalialalla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat potilasvakuutuksen, mikäli heidän työhönsä kuuluu terveyden- tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vakuutusturva on tärkeä sekä ammattilaisten että potilaiden kannalta.
Vahingosta viisastuu - potilasvahingot osana potilasturvallisuustyötä18.1.2024 07:35:00 EET | Tiedote
Potilasvahingoista voi ja pitää oppia. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa. Tuore ohjeistus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia oppimaan potilasvahingoista ja niiden taustalla piilevistä syistä.
Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”20.11.2023 07:30:00 EET | Blogi
Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme