Pöytä on katettu: Studia Generalia -luennot tarjoavat Hyvän tiedon reseptillä tutkittua tietoa kaikille 2.3.–6.4.2021
Miten tieto syntyy? Mikä on hyvän tiedon resepti? Kuka rahoittaa tutkimuksen, ja kuka siitä hyötyy? Helsingin yliopiston tutkijat kertovat vastauksen Hyvän tiedon resepti -Studia Generalia -luennoilla.

Tutkittu tieto tekee hyvää kaikille ja kaikelle. Tieto pidentää elämää ja parantaa sen laatua. Se auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen asukkaita lajiin katsomatta. Se näyttää, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa.
– Viisaasti käytetty tieto on yleisavain yhteiskunnan menestykseen – ja edellytys ihmiskunnan selviytymiseen uhkien edessä. Luentosarjalla on tärkeää annettavaa meille jokaiselle, intoilee professori Tuomas Heikkilä, Studia Generaliaa järjestävän ohjausryhmän puheenjohtaja.
Luennoilla kuullaan muun muassa mitä apinat kertovat meistä, mitä olivat ihmiskunnan alkusanat, miten moka voi olla lahja, miten masennus ja aivot liittyvät Anton Tšehoviin ja taipuuko tiede tarinaksi.
Studia Generalia -luentosarja on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjestää sen yhdessä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa. Kevään luentosarja esittelee säätiöiden rahoittamaa tutkimusta.
Luennot striimataan Tiedekulmasta ja niitä voi seurata Tiedekulman verkkosivujen kautta sekä katsoa myöhemmin tallenteina.
Ohjelma
Tiedon ja tieteen rajat 2.3. klo 17-19
Tiede on pisimmälle hioutunut keinomme ymmärtää maailmaa. Tieto ympäröi meitä kaikkialla. Mutta missä menevät sen rajat? Onko kysymyksiä, joiden vastauksia emme saa koskaan tietää? Tieto on valtaa – mutta kuka päättää, mitä tietoa saa etsiä?
Aku Visala (systemaattinen teologia): Tiedolliset hyveet – kuinka ylittää oman tiedon rajat
Aleksi Vuorinen (alkeishiukkasfysiikka ja astrofysiikka): Mitä tiedämme ja mitä emme – fyysikon näkökulma
Sonja Koski (biologinen antropologia): Ihmisyyden ydin – mitä apinat kertovat meistä?
Argumentaatio ja sen virheet 8.3. klo 17-19
Tutkittu tieto on perusteltua. Miksi jokin totuus on enemmän tosi kuin toinen? Miten väite muuttuu olettamukseksi, hypoteesiksi, varmuudeksi ja totuudeksi? Mitä tapahtuu, kun vanhat totuudet korvataan uusilla?
Ulla Vanhatalo (kielitieteet): Alkusanojen juurilla
Anne-Maria Ernvall-Hytönen (matematiikka): Rationaalisia ja transkendenttisia lukuja ja kaikkea siltä väliltä
Anu Kantola (viestintä): Totuus yhteiskunnasta
Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat 16.3. klo 17-19
Tieto ei kartu suoraviivaisesti. Joskus sattuma ohjaa oikeampaan kuin paraskaan suunnitelma. Tieteessä virhekin voi olla kiinnostava tulos, joka auttaa eteenpäin. Tutkimus korjaa itseään, ja epäonnistumisetkin ovat tärkeitä.
Tytti Steel (etnologia): Kulttuurintutkimus Suomea ja suomalaisuutta rakentamassa
Jaakko Hilppö (varhaiskasvatus): Moka on lahja: kasvatustieteellisiä näkökulmia epäonnistumiseen
Mikko Niemi (biolääketiede): TBA
Tutkimuksen tarinallisuus 30.3. klo 17-19
Kaikki janoamme hyviä tarinoita. Mutta taipuuko tiede tarinaksi? Ovatko kertomukset sankaritutkijoista ja tutkimusten tuloksista väärää yksinkertaistusta? Mikä määrää, mitä tieteen tarinoita rahoitetaan tai nostetaan laajan yleisön tietoon?
Ella Lillqvist (liiketaloustiede & mediatieteet): Silkkaa satua? Tunteet ja tarinat taloutta rakentamassa.
Derek Fewster (historia): Rakennettu tarina Suomen kansasta
Jussi Valtonen (psykologia): Masennus, aivot ja Anton Tšehov
Ratkaiseeko tiede maailman ongelmat? 6.4. klo 17-19
Grande finale! Jos tutkija saisi päättää, miten maailma pelastettaisiin? Miten tutkittu tieto jalostuu sivistykseksi ja toiminnaksi – maailman parhaaksi?
Pirjo Hiidenmaa (tietokirjallisuus): Tiedon tie tarvitsijalle
Teemu Roos (tekoäly): Teknologia – Pandoran lipas vai runsaudensarvi?
Petteri Taalas (meteorologia) & Markku Kulmala (ilmakehätieteet): Ratkaiseeko tiede ilmastonmuutoksen?
Lisätietoja:
Professori Tuomas Heikkilä, 050 311 9370, tuomas.m.heikkila@helsinki.fi
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto
Säätiöt ja rahastot ry on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö. Yhdistyksen 208 jäsentä tukevat vuosittain tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. Tiede saa tuesta lähes puolet, vuonna 2019 kaikkiaan 245 miljoonaa euroa.
Avoin yliopisto tarjoaa Helsingin yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia opintoja kaikille kiinnostuneille. Opintoja on tarjolla kymmeniltä eri tieteenaloilta ja lähes kaikista yliopiston tiedekunnista. Opinnot järjestetään joustavasti niin, että opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Avoin yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston koulutusohjelmien ja lukuisten yhteistyöoppilaitosten kanssa.
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle6.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote
“Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.
Kauneus on katsojan aivoissa – tekoäly lukee aivotoimintaa ja luo yksilöllisesti viehättäviä kuvia5.3.2021 08:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat saivat tekoälyohjelman ymmärtämään, millaisia kasvoja eri ihmiset pitävät viehättävinä. Kone pystyi myös luomaan uusia, eri yksilöiden viehättävinä pitämiä kasvokuvia. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi mieltymysten ja päätöksenteon mallintamisessa ja piiloasenteiden tunnistamisessa.
Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.
Opettajien yhteistyöllä voidaan parantaa inklusiivisia opetuskäytänteitä4.3.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Birgit Paju tuo väitöskirjassaan inkluusioon opetuksessa ja opetuskäytänteisiin uudenlaisen mallin.
Räävitön fyysikkorap voitti Science-lehden Dance your Ph.D. -kisan3.3.2021 17:05:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijät Jakub Kubečka, Ivo Neefjes ja Vitus Besel voittivat Dance your Ph.D. -kisan ilmakehän molekyyliklustereita käsittelevällä musiikkivideollaan.
Onnistunut vuosi sijoitustoiminnassa: erinomainen tuotto, alemmat kustannukset ja sijoitukset fossiilisiin nollaan3.3.2021 08:55:33 EET | Tiedote
Helsingin yliopistokonsernin sijoitukset tuottivat yli 19 prosenttia vuonna 2020. Spinout-yhtiö Nanoformin listautuminen toi yli 20 miljoonan euron tuoton.
Uusilla metodeilla voi analysoida tekstin tunnelatauksia entistä paremmin3.3.2021 08:35:01 EET | Tiedote
Sentimentti- eli tunneanalyysilla tutkitaan erilaisissa teksteissä esiintyviä tunteita. Tutkija Emily Öhman vertailee väitöstutkimuksessaan sentimenttianalyysin eri metodeja ja luo uusia työkaluja sen käyttöön. Hän kehitti olemassa olevien analyysivälineiden luotettavuutta ja mahdollisti niiden käytön suomen kielellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme