Presidenttiehdokkaat painottavat varhaista tukea ja yhteisöjen merkitystä mielenterveydelle
Tutkimuksista tiedetään, että huono-osaisuus periytyy usein sukupolvelta toiselle ja mielenterveyden perusta rakentuu jo lapsuudessa. Lähes joka toisella meistä on mielenterveyden häiriö elämänsä aikana – ja jokainen meistä kohtaa omassa tai läheisen elämässä mielenterveyden ongelmia jossain elämänvaiheessa.
Mielenterveys on elämäntaitoa. Mielenterveystaidot ovat esimerkiksi tunne-, tietoisuus-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja, joita harjoitellaan joka päivä. Mielenterveyden edistämiseksi on tarjolla tutkimustietoa ja tutkittuja menetelmiä, jotka tulisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön.
Presidenttiehdokkaiden kirjoituksissa tuodaan esiin varhaisen tuen tärkeyttä sekä yhteisöjen merkitystä elämän eri vaiheissa. Häpeäleiman eli stigman purkaminen ja avoimuus on tärkeää.
”Kun ihminen kokee olevansa tärkeä ja arvostettu yhteisöissään ja yhteiskunnan jäsenenä, hän yleensä myös voi hyvin. Yhteisöllisyys on parasta ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä”, Matti Vanhanen kirjoittaa.
Lue lisää Matti Vanhasen näkemyksistä
”Kenenkään mieli ei ole kestävän teflonpinnoitteen alla, joten yksin pärjäämisen ja selviytymisen tabu pitäisi heti kyetä murtamaan”, Merja Kyllönen kirjoittaa.
Lue lisää Merja Kyllösen näkemyksistä
”Hyvinkin pieni asia voi muuttaa toisen ihmisen suuntaa – hyvässä ja pahassa. Etenkin nuorten kohdalla tällä asialla on valtavan suuri merkitys”, Sauli Niinistö kirjoittaa.
Lue lisää Sauli Niinistön näkemyksistä
”Apua pitää uskaltaa epävarmuuden hetkellä pyytää. Kukaan meistä ei ole kaikkivoipa”, Nils Torvalds sanoo.
Lue lisää Nils Torvaldsin näkemyksistä
”Lähtökohdan tulisi olla se, että perheet saisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea”, Tuula Haatainen sanoo.
Lue lisää Tuula Haataisen näkemyksistä
”Suomen kahtiajakautumisen ongelma on todellinen, kun katsoo perheiden arkea ja myös erilaisten ongelmien periytyvyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan tarkoitus on tasata kaikkien mahdollisuuksia, ja tämä ei Suomessa kaikin osin toteudu”, Pekka Haavisto sanoo.
Lue lisää Pekka Haaviston näkemyksistä
Ajankohtaista
Suomen Mielenterveysseura edistää mielenterveyttä yhteiskunnan eri alueilla ja yhteistyössä kaikkien yhteiskunnan sektorien kanssa.
Mielenterveysseuran asiantuntijat kohtaavat opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia ja tarjoavat sisältöjä työn tueksi. Mielenterveystaitojen opetus on nykyisin osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
Mielenterveysseuran Lapset puheeksi -menetelmän ja Mielenterveyden ensiapu -koulutusten levittäminen sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin. Seura on ollut myös koordinoimassa vuoden alussa julkistettavaa Valtioneuvoston selvitystoiminnan YhdessäMielin-hanketta, joka kokoaa tutkimuspohjaiset esitykset mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi Suomessa.
Mielenterveysseura järjestää kevään aikana eduskuntapuolueiden kohtaamisia mielenterveyden edistämiseksi kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Mielenterveysseura perustaa tänä vuonna itsemurhien ehkäisykeskuksen, jos sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy STEA:n (sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) avustusehdotuksen vuodelle 2018.
Mieli-sisällöt ovat käytössä joka päivä seuran verkkosivuilla mielenterveysseura.fi ja sosiaalisessa mediassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi
Eila Ruuskanen-Himma
Viestintäjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 770 949
eila.ruuskanen-himma@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme