Professori Olli Silvennoinen aloittaa Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtajana tammikuussa 2018
Silvennoinen tunnetaan innovatiivisena kansainvälisenä johtajana.
Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt professori Olli Silvennoisen Biotekniikan instituutin johtoon tammikuun 2018 alusta käynnistyvälle viisivuotiskaudelle.
– On upea tilaisuus päästä johtamaan yksikköä, joka on suomalaisten biokeskusten pioneeri. Arvostan instituutin tutkijoita erittäin korkealle. Biotekniikan instituutin kulmakivenä pysyy omistautuminen korkeatasoiselle tutkimukselle, joka puolestaan tarjoaa tukevan pohjan startupeille, Olli Silvennoinen toteaa.
Olli Silvennoinen toimii tällä hetkellä mikrobiologian ja immunologian professorina Tampereen yliopistossa. Hän väitteli Helsingin yliopistosta 1988, ja on työskennellyt useita vuosia Yhdysvalloissa esimerkiksi Yalen yliopistossa. Silvennoinen on toiminut Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin johtajana ja Biokeskus Suomen hallituksen puheenjohtajana.
Biotekniikan instituutti on osa Helsingin yliopiston Helsinki Institute of Life Science HiLIFE -yksikköä, jonka tavoitteena on tukea elämäntieteiden korkealaatuista tutkimusta ja tulosten hyödyntämistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tomi Mäkelä, johtaja, Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE)
tomi.makela@helsinki.fi
puh. 050 528 6128
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@elinaraukko
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi lääkemolekyyli parantaa koirien rauhoitusten ja nukutusten turvallisuutta18.10.2018 10:26 | Tiedote
Vatinoksaani vähentää eläinten rauhoituksessa ja nukutuksessa käytettyjen lääkeaineiden haitallisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön. Myös muut lääkeaineet saavuttavat nopeammin tehonsa, kun ne annetaan yhtä aikaa vatinoksaanin kanssa.
Diabeteksen peruslääkkeestä voi olla moneksi – tutkijat löysivät kiinnostavan vaikutusmekanismin17.10.2018 11:26 | Tiedote
Tutkijat löysivät yleisessä käytössä olevan diabeteslääkkeen taustalta vaikutusmekanismin, joka voi sekä laajentaa lääkkeen käyttömahdollisuuksia että avata tietä uusien lääkkeiden kehittämiseen.
Luottamuksen ja työn imun organisaatiot pärjäävät muutoksissa17.10.2018 10:04 | Tiedote
Johtoon luottamisen lisäksi työn imun kokemus organisaatiomuutoksissa nousi ratkaisevaksi tekijäksi työntekijöiden keskuudessa. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymisestä vuosina 2012-2014.
Aggressiivisen aivosyövän hoitotulokset ovat parantuneet - iäkkäät potilaat hyötyvät hoidosta muita vähemmän17.10.2018 08:53 | Tiedote
Aggressiivista aivosyöpää, glioblastoomaa, sairastavien potilaiden hoitotulokset ovat 2000-luvulla parantuneet ja keskimääräinen elinaika diagnoosin jälkeen pidentynyt. Iäkkäiden potilaiden osalta muutos parempaan on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
Haamumaisten neutriinojen jakautunut luonne16.10.2018 14:58 | Tiedote
Kevyet neutriinohiukkaset voivat lentomatkansa aikana muuttua toisikseen. Se on ilmiö, joka on askarruttanut hiukkasfysiikasta tohtoriksi Helsingin yliopistossa väittelevää Timo Kärkkäistä.
1918, sovinto ja sovitus − keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 1.11.16.10.2018 14:46 | Tiedote
Millainen oli paluu 1918 sisällissodasta sovintoon? Entä miltä saamelaiskysymys tai sukupuoli näyttäytyvät nykypäivän sovinnonteon ja sovituksen teemoissa? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Tiedekulmaan!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme