Audiomedia Oy

Professori Pekka Kauppi: Tutkijan ei pidä ottaa poliitikon roolia

Jaa
Kaksi vuosikymmentä ympäristötieteen professorina Helsingin yliopistossa työskennellyt Pekka Kauppi pitää viime aikaista metsäkeskustelua epäjohdonmukaisena. Kaupin mukaan polarisoitunutta keskustelua EU:n metsien käyttöä koskevasta päätöksestä hämmensi, että tieteen nimissä tieteellisestä taustasta riippumatta kaikki halusivat esiintyä asiassa asiantuntijoina.
Pekka Kauppi
Pekka Kauppi

-Nyt kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja saada viestinsä julkisuuteen, kun media harvoin selvittää tutkijan tieteellisiä taustoja. Monet keskustelussa esitetyt kannanotot sisälsivät jäsentymätöntä informaatiota ja perustuivat vajavaiseen asiantuntemukseen.

Kaupin mukaan tutkijoilla on velvollisuus kertoa työstään ja tutkimustensa tuloksista. – Koen sen enemmän yksiökohtaisena velvollisuutena kuin kollektiivisena. Harvoin tutkijat esiintymällä joukolla toimisivat konstruktiivisesti jossain asiassa. Näin toimiessaan he pikemminkin ottavat poliitikon roolin sen sijaan että tulisivat yksilöinä omilla näytöillään esiin.

-Polveilevassa keskustelussa tarjottiin helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin kuten somekaudella on tapana. Kun tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä, olisi arvokasta, jos tutkijat he väittelisivät keskenään ja vertailisivat tutkimuksiaan sen sijaan että leiriydytään joukoksi.

Julkisuus on tutkijoille Kaupin mukaan tärkeää. - Jokainen toivoo tietysti positiivista huomiota näkemyksilleen. Kun media valikoi mieluummin itseään selkeästi ilmaisevia tutkijoita, heillä pitäisi olla poliitikkoihin rinnastettavat kyvyt pelkistää asiansa ja sanoa se nasevasti.

Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on kokenut Lulucf- päätöksen ympärillä käydyssä keskustelussa tutkijoiden halunneen ottaa poliitikkojen roolin. Tiilikaisen mukaan tutkijoilta odotetaan viestejä ja mielipiteitä, mutta tulee välttää tiedemaailman ja politiikan vastakkainasettelua.

-Tutkijalla on oikeus sanoa, mutta ei pidä odottaa, että hän tulee rinnastettavissa poliittisiin päättäjiin. Tutkijalle riittää, että tulee kuulluksi ja päättäjien tehtävä on arvioida, miten se otetaan huomioon.

Suomen kestävää metsätaloutta ei tunneta riittävästi

Kaupin mukaan Suomi on tehnyt hienoa työtä metsäpolitiikassa, mutta sen tuloksia ei tunneta riittävästi. - Meillä on enemmän osaamista ja taitoa kuin muualla. Olisi toivottavaa, että metsäpolitiikassakin nojattaisiin uusimpaan käytettävissä olevaan tutkimustietoon kuten vaikkapa lääketieteessä tehdään.

-Olisi hienoa, jos Suomen kestävän metsätalouden malli leviäisi laajemmin maailmassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, teollisuuden ympäristöasiat on saatu hallintaan ja suojelualueita on voitu laajentaa.

Kaupin mielestä metsäntutkimuksen tuloksia tulee saattaa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. - Tutkijoiden on helppo lähestyä Suomessa päättäjiä, mutta Euroopan tasolla tarvittaisiin vahvempaa tutkimustietoon perustuvaa metsästrategiaa. Suomen pitäisi pystyä nykyistä paremmin kertomaan EU-tason päättäjille kestävästä metsätaloudesta ja tavoitella sen periaatteiden omaksumista muuallakin.

Kauppi muistuttaa, että kun metsäteollisuus on asemoinut osaamisensa eri maihin, se vaikuttaa kohdemaissa kestävän metsätalouden leviämiseen. - Suomella ei ole mitään hävettävää metsän käytön vertailussa eri Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Suuri kuva on, että metsä palaa juurilleen Euroopassa. Missään ei tehdä liikahakkuita, joka aiheuttaisi metsäkatoa ja lajit palaavat ekosysteemeihin.

Suomen metsätutkimuksella kysyntää maailmalla

Metsäkeskustelussa tahtoo Kaupin mukaan unohtua se tosiasia, että olemme kansainvälisesti kytköksissä muihin maihin. - Jos jossain maassa vähennetään hakkuita, lisäys tulee jossain muualla. Kyse onkin siitä, että kannattaisiko hakkuita ja puunjalostusta tehdä Suomen kaltaisissa kestävän metsätalouden maissa, eikä siirtää niitä maihin, joissa kestävyyden kulttuuri ja käytännöt eivät ole yhtä korkealla. Tämä keskustelu on EU:ssa kokonaan käymättä.

-Kannan huolta siitä, että tutkimusjärjestelmä säilyy monipuolisena ja ammatillisesti elävänä ja kunnianhimoisena. Me olemme metsäntutkimuksen alalla johtavia koko maailmassa ja sen säilyttäminen edellyttää myös jälkikasvun saamista perinteisen metsäntutkimuksen jatkajiksi ja vanhenevan tutkijakunnan seuraajiksi.

Kestävän metsätalouden tutkimuksen tulevaisuuden kannalta Kauppi pitää välttämättömänä, että tutkimusorganisaatiot pidetään elävinä ja tutkijoilla säilyy mielenkiinto uuden tiedon tuottamiseen. -Metsätieteellisen tutkimuksen tradition jatkuvuudesta tulee pitää huolta. Tutkijoille on turvattava vapaus ja tutkijoiden on taas kannettava vastuuta työstään. Tutkimustieto on eri asia kuin spekulaatio.

-Suomalaiset metsäntutkijat ovat kysyttyjä kumppaneita maailmalla. Uutena maana on mainittava Kiina, joka on dynaaminen kasvavan metsätalouden suurmaa. Meillä on jo nyt paljon tutkimusyhteistyötä Kiinan yliopistojen kanssa ja suomalaiset tutkijat ovatkin kysyttyjä siellä.

Kauppi pitää tutkimus- ja opetusresurssien turvaamista tulevaisuudessa välttämättömänä myös uusien alan tutkijoiden saamiseksi. -Tutkimus- ja opetuspanokset eivät saa enää pienetä, jotta elinvoimaisuus ei kärsi. Tämä on suorassa yhteydessä siihen, että saamme metsäntutkimuksen uudistajia ja lahjakkuuksia pidettyä alalla.

Yhteyshenkilöt

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi


Pekka Kauppi
pekka.kauppi@helsinki.fi

Kuvat

Pekka Kauppi
Pekka Kauppi
Lataa
Pekka Kauppi
Pekka Kauppi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye