Oulun yliopisto

Professori: Venäjän omakuva itseoikeutettuna imperiumina ei näytä muuttuvan

Jaa

Suomen Nato-keskustelu ärsyttää Venäjää, sillä suurvallan mielestä Suomi ei ole vielä riittävästi Venäjän kontrollissa.

Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto / Janne-Pekka Manninen
Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto / Janne-Pekka Manninen

Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua, Suomen ulkosuhteita ja Suomea suurvaltojen intressialueena tutkinut historian professori Kari Alenius Oulun yliopistosta sanoo, että köyhtyvän ja katkeroituvan suurvallan naapurimaana Suomen on haettava turvaa maista, jotka jakavat suomalaisen arvomaailman.

Aleniuksen mukaan Venäjän omakuva valtiona on rakentunut satojen vuosien aikana kolmelle peruspilarille, jotka ovat yhä Kremlin ajattelun pohjana.

“Yksinvaltius, käsitys Venäjästä oikeanlaisen kristillisyyden puolustajana ja oman kulttuurin ylivertaisuus muihin verrattuna ovat Venäjällä vuosisatojen aikana muodostuneet käsitykset, joiden valossa Venäjä näkee itsensä. Venäjä katsoo, että sillä on moraalinen oikeus määrätä paitsi oman kansansa asioista, myös määrittää muiden maiden rooli suhteessa itseensä”, Alenius sanoo.

Korostetun epäluuloisesti ajatteleva Venäjä näkee pohjimmiltaan maailman maiden jakautuvan kahteen rooliin: vihollisiin ja vasalleihin. Aleniuksen mukaan tässä mielessä Suomi ei ole vielä riittävästi Venäjän kontrollissa, vaan sen pitäisi olla Venäjän alistettavissa ja palvelemassa Venäjän intressejä – tai ei ainakaan sotia niitä vastaan.

“Nato on venäläisessä strategisessa ajattelussa haittatekijä ja se estää Venäjää tekemästä tiettyjä asioita. Kremlissä varmasti ymmärretään, että Nato ei muodosta hyökkäysuhkaa Venäjälle, sillä se vaatisi noin 30 demokraattisen valtion yhteistä päätöstä ja tämä on erittäin epärealistinen ajatus. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjää ja estää sitä toimimasta haluamallaan tavalla”, Alenius sanoo.

Aleniuksen mukaan historian perusteella on vaikea nähdä, että venäläinen suurvalta-ajattelu muuttuisi olennaisesti. Esimerkiksi Neuvostoliiton romahtaminen nähtiin sietämättömän heikkouden tilana, josta oli palattava autoritääriseen aikaan nopeasti. Alenius siteeraa tuoreita tutkimuksia, joiden mukaan 80 prosenttia venäläisistä kannattaa nykyhallinnon toimia.

“Todennäköisin vaihtoehto pitkän historian perusteella on, että Venäjä säilyy suurvaltana, joka pyrkii rakentamaan asemansa uudestaan, jos se horjuu tai kärsii. Suurvaltoja rakennetaan satojen vuosien perspektiivillä hinnasta välittämättä. Se, mikä länsimaista näyttää järjettömältä, kuten poliittisten suhteiden vaarantaminen, ihmisten tapattaminen ja pakotteiden kautta oman valtion vahingoittaminen on Venäjän näkökulmasta irrelevanttia. Nämä asiat kuuluvat suurvallan rakentamiseen.”

Ukrainan sodan myötä Venäjän politiikka on haaksirikkoutunut ja epäonnistumiset ovat paljastuneet johdolle. Jos Venäjä kärsii sotilaallisen tappion ja pakotteet rampauttavat valtion niin, että kansakin sen näkee, on mahdollisuus muutoksen siemenelle. Se saattaisi johtaa samanlaiseen kehityskulkuun kuin Neuvostoliiton romahtaminen, joka avasi mahdollisuuden siirtyä kansalaisyhteiskuntaan. Aleniuksen mukaan todennäköisyys sille, että Venäjän valtion perusluonne muuttuisi pysyvästi, on kuitenkin historian valossa häviävän pieni.

“1400-luvulta tähän päivään asti jatkunut selkeä ja vahva linja siitä, miten Venäjää hallitaan omien rajojen sisällä ja näkemys sen maailmanhistoriallisesta missiosta on vaikea muuttaa”, Alenius sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto, p. 0294 483301, kari.alenius@oulu.fi

Kuvat

Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto / Janne-Pekka Manninen
Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto / Janne-Pekka Manninen
Lataa
Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto /Janne-Pekka Manninen
Professori Kari Alenius. Kuva: Oulun yliopisto /Janne-Pekka Manninen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Varhaiskasvatuksen opettajille ja erityisopettajille suuri tarve saamelaisessa varhaiskasvatuksessa – Oulun yliopisto aloittaa koulutukset Inarissa18.5.2022 12:20:00 EEST | Tiedote

Yksi saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimmista haasteista on korkeakoulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute. Noin 40 prosenttia saamenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on vailla kelpoisuutta. Erityisen hankala on saamenkielisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien tilanne, sillä heitä ei ole kentällä laisinkaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme