Professori: Venäjän omakuva itseoikeutettuna imperiumina ei näytä muuttuvan
Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua, Suomen ulkosuhteita ja Suomea suurvaltojen intressialueena tutkinut historian professori Kari Alenius Oulun yliopistosta sanoo, että köyhtyvän ja katkeroituvan suurvallan naapurimaana Suomen on haettava turvaa maista, jotka jakavat suomalaisen arvomaailman.
Aleniuksen mukaan Venäjän omakuva valtiona on rakentunut satojen vuosien aikana kolmelle peruspilarille, jotka ovat yhä Kremlin ajattelun pohjana.
“Yksinvaltius, käsitys Venäjästä oikeanlaisen kristillisyyden puolustajana ja oman kulttuurin ylivertaisuus muihin verrattuna ovat Venäjällä vuosisatojen aikana muodostuneet käsitykset, joiden valossa Venäjä näkee itsensä. Venäjä katsoo, että sillä on moraalinen oikeus määrätä paitsi oman kansansa asioista, myös määrittää muiden maiden rooli suhteessa itseensä”, Alenius sanoo.
Korostetun epäluuloisesti ajatteleva Venäjä näkee pohjimmiltaan maailman maiden jakautuvan kahteen rooliin: vihollisiin ja vasalleihin. Aleniuksen mukaan tässä mielessä Suomi ei ole vielä riittävästi Venäjän kontrollissa, vaan sen pitäisi olla Venäjän alistettavissa ja palvelemassa Venäjän intressejä – tai ei ainakaan sotia niitä vastaan.
“Nato on venäläisessä strategisessa ajattelussa haittatekijä ja se estää Venäjää tekemästä tiettyjä asioita. Kremlissä varmasti ymmärretään, että Nato ei muodosta hyökkäysuhkaa Venäjälle, sillä se vaatisi noin 30 demokraattisen valtion yhteistä päätöstä ja tämä on erittäin epärealistinen ajatus. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjää ja estää sitä toimimasta haluamallaan tavalla”, Alenius sanoo.
Aleniuksen mukaan historian perusteella on vaikea nähdä, että venäläinen suurvalta-ajattelu muuttuisi olennaisesti. Esimerkiksi Neuvostoliiton romahtaminen nähtiin sietämättömän heikkouden tilana, josta oli palattava autoritääriseen aikaan nopeasti. Alenius siteeraa tuoreita tutkimuksia, joiden mukaan 80 prosenttia venäläisistä kannattaa nykyhallinnon toimia.
“Todennäköisin vaihtoehto pitkän historian perusteella on, että Venäjä säilyy suurvaltana, joka pyrkii rakentamaan asemansa uudestaan, jos se horjuu tai kärsii. Suurvaltoja rakennetaan satojen vuosien perspektiivillä hinnasta välittämättä. Se, mikä länsimaista näyttää järjettömältä, kuten poliittisten suhteiden vaarantaminen, ihmisten tapattaminen ja pakotteiden kautta oman valtion vahingoittaminen on Venäjän näkökulmasta irrelevanttia. Nämä asiat kuuluvat suurvallan rakentamiseen.”
Ukrainan sodan myötä Venäjän politiikka on haaksirikkoutunut ja epäonnistumiset ovat paljastuneet johdolle. Jos Venäjä kärsii sotilaallisen tappion ja pakotteet rampauttavat valtion niin, että kansakin sen näkee, on mahdollisuus muutoksen siemenelle. Se saattaisi johtaa samanlaiseen kehityskulkuun kuin Neuvostoliiton romahtaminen, joka avasi mahdollisuuden siirtyä kansalaisyhteiskuntaan. Aleniuksen mukaan todennäköisyys sille, että Venäjän valtion perusluonne muuttuisi pysyvästi, on kuitenkin historian valossa häviävän pieni.
“1400-luvulta tähän päivään asti jatkunut selkeä ja vahva linja siitä, miten Venäjää hallitaan omien rajojen sisällä ja näkemys sen maailmanhistoriallisesta missiosta on vaikea muuttaa”, Alenius sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto, p. 0294 483301, kari.alenius@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita12.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimia, väitöstutkimus osoittaa.
Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä10.4.2024 05:45:00 EEST | Tiedote
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Klimatförändringar och kommersiellt tillvaratagande av skogen kan försvaga blåbärsmikrober – skillnader mellan blåbär i norr och söder9.4.2024 09:00:50 EEST | Press release
Enligt ny forskning varierar mångfalden av symbiotiska mikrober i blåbär i södra och norra Finland. Mikrober är livsviktiga för alla livsformer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme