Helsingin yliopisto

Pronominilla on väliä — pronominien käytöllä viestitään tasa-arvosta

Jaa

Laura Hekanaho tutkii väitöksessään englannin kielen yksikön kolmannen persoonan pronomineja, ja niihin liittyviä sukupuolittuneita asenteita. Pronominien käyttö on hyvin politisoitunutta.

Kuva: Pexels / Sharon McCutcheon
Kuva: Pexels / Sharon McCutcheon

Laura Hekanaho paneutuu kahteen sukupuolittuneiden pronominien (he, she) aiheuttamaan pääongelmaan: pronominien käyttöön geneerisissä eli yleistävissä viittauksissa, ja pronominien käyttöön viitattaessa muunsukupuoliseen henkilöön. Näitä pronomineja yhdistää niiden tärkeys kielellisen tasa-arvon kannalta: kenellä on oikeus näkyvyyteen kielessä?

Maskuliinista pronominia ei enää käytetä, kun viitataan yleisesti ihmisiin

Yleistävissä viittauksissa ongelmana on ollut, mitä pronominia käytetään, kun viitataan yleisesti ihmisiin tai ihmisryhmään (esim. A child loves his/her/their mother)? Perinteisesti näissä ilmaisuissa on käytetty he -pronominia, mutta tämä on osoitettu ongelmalliseksi aikaisemmissa tutkimuksissa.

–Kyseessä on laajempi ilmiö kielessä ja yhteiskunnassa, jossa miehisyys on usein asetettu normiksi, Hekanaho toteaa. Useimmissa kielissä on virkamiehiä, puhemiehiä, palomiehiä ja niin edelleen. Nykenglannissa useimmiten käytetäänkin muita vaihtoehtoja, pronominien osalta yleisimmin yksiköllistä they:tä.

Miten viitata muunsukupuoliseen, joka ei ole she eikä he?

Toinen pronominiongelma liittyy muunsukupuolisiin; mitä pronomineja käytetään henkilöstä, joka ei olekaan he tai she? Vaikka muunsukupuolisuus ei ole uusi ilmiö, vasta viime vuosina heidän kielelliset tarpeensa on huomioitu laajemmin. Englannin kielessä monet muunsukupuoliset ovat omaksuneet they -pronominin käytön, mutta jotkut suosivat myös uudispronomineja, kuten ze ja xe (esim. Chris loves zir coffee black).

Pronominit ovat politisoituneet englannin kielessä

Pronominit ovat englannin kielessä politisoituneet monin tavoin, ja niihin liittyy paljon erilaisia tunteita ja asenteita, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, mitä ja miten pronomineja käytetään.

–Väitöskirjassani olen siis tutkinut pronominien käytön lisäksi niiden hyväksyttävyyttä, ja asenteita pronomineja kohtaan.

Laura Hekanahon väitöskirja perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 1128 osallistujaa. Näistä osallistujista 79 olivat muunsukupuolisia, loput naisia ja miehiä. Vastaajista suurin osa puhui englantia natiivikielenään, mutta osa puhui myös suomea tai ruotsia.

Tuloksissa korostui pronominien tärkeys monella eri tavalla. Yleistävissä viittauksissa vastaajat suosivat yksiköllistä they:tä ennen kaikkea sen tasa-arvoisuuden vuoksi (gender inclusive). Pelkän he tai she -pronominin käyttö taas koettiin syrjiväksi (gender exclusive), yhdistelmä he or she oli hyväksytympi muttei kuitenkaan nauttinut samaa suosiota kuin they. Kielellinen tasa-arvo näyttääkin olevan ratkaiseva tekijä näiden pronominien käytössä.

Muunsukupuoliset pronominit jakoivat vastaajien mielipiteitä eniten

–Monet cissukupuoliset vastaajat vastustivat muunsukupuolisiin viittavia pronomineja voimakkaasti, kokien ne oudoiksi ja tarpeettomiksi. Tuttuudensa vuoksi they koettiin kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin uudispronominit.

Muunsukupuolisten pronominien vastustuksen takana on kuitenkin laajempia ideologisia syitä kuin vain kokemus pronominien outoudesta. Muunsukupuolisuus itsessään ja pronominit sen mukana haastavat varsin vakiintuneen käsityksen sukupuolesta kaksijakoisena. Täten asenteet pronomineja kohtaan heijastavat myös sukupuoli-ideologioita. Tämä näkyi vahvasti myös väitöskirjan aineistossa.

Kyselyn muunsukupuoliset vastaajat kuvailivat myös suhdettaan pronomineihin. Valtaosa muunsukupuolisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä they:tä omana pronomininaan, ja vain harva suosi uudispronomineja. Vastauksissa korostui pronominien tärkeys identiteetille. Kun muut käyttävät oikeaa pronominia muunsukupuoliseen viitattaessa, viestii tämä muunsukupuolisuuden tunnustamisesta ja kunnioituksesta. Toisaalta, jos kieltäytyy käyttämästä muunsukupuolisia pronomineja, viestii tämä epäkunnioituksesta ja muunsukupuolisuuden mitätöinnistä.

–Kielenkäytöllä siis on väliä, sillä kyse ei ole pelkästään siitä, mitä sanoja ja pronomineja käytämme, vaan myös siitä, millaisia arvoja viestimme kielenkäytöllämme. Tasa-arvoisella ja kunnioittavalla kielenkäytöllä voimme esimerkiksi helpottaa vähemmistöjen arkea.

Filosofian maisteri Laura Hekanaho väittelee 8.12. klo 15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Generic and Nonbinary Pronouns: Usage, Acceptability and Attitudes”. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa 

Väitöstilaisuus järjestetään etänä Zoomin välityksellä. Linkki: https://helsinki.zoom.us/j/68523161534?pwd=YzFCejN3ZlFCVGx0WnBIcTVLdVpSQT09#success

passcode: 190190

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: laura.hekanaho@helsinki.fi 050 597 1127

Kuvat

Kuva: Pexels / Sharon McCutcheon
Kuva: Pexels / Sharon McCutcheon
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme