Pronominilla on väliä — pronominien käytöllä viestitään tasa-arvosta
Laura Hekanaho paneutuu kahteen sukupuolittuneiden pronominien (he, she) aiheuttamaan pääongelmaan: pronominien käyttöön geneerisissä eli yleistävissä viittauksissa, ja pronominien käyttöön viitattaessa muunsukupuoliseen henkilöön. Näitä pronomineja yhdistää niiden tärkeys kielellisen tasa-arvon kannalta: kenellä on oikeus näkyvyyteen kielessä?
Maskuliinista pronominia ei enää käytetä, kun viitataan yleisesti ihmisiin
Yleistävissä viittauksissa ongelmana on ollut, mitä pronominia käytetään, kun viitataan yleisesti ihmisiin tai ihmisryhmään (esim. A child loves his/her/their mother)? Perinteisesti näissä ilmaisuissa on käytetty he -pronominia, mutta tämä on osoitettu ongelmalliseksi aikaisemmissa tutkimuksissa.
–Kyseessä on laajempi ilmiö kielessä ja yhteiskunnassa, jossa miehisyys on usein asetettu normiksi, Hekanaho toteaa. Useimmissa kielissä on virkamiehiä, puhemiehiä, palomiehiä ja niin edelleen. Nykenglannissa useimmiten käytetäänkin muita vaihtoehtoja, pronominien osalta yleisimmin yksiköllistä they:tä.
Miten viitata muunsukupuoliseen, joka ei ole she eikä he?
Toinen pronominiongelma liittyy muunsukupuolisiin; mitä pronomineja käytetään henkilöstä, joka ei olekaan he tai she? Vaikka muunsukupuolisuus ei ole uusi ilmiö, vasta viime vuosina heidän kielelliset tarpeensa on huomioitu laajemmin. Englannin kielessä monet muunsukupuoliset ovat omaksuneet they -pronominin käytön, mutta jotkut suosivat myös uudispronomineja, kuten ze ja xe (esim. Chris loves zir coffee black).
Pronominit ovat politisoituneet englannin kielessä
Pronominit ovat englannin kielessä politisoituneet monin tavoin, ja niihin liittyy paljon erilaisia tunteita ja asenteita, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, mitä ja miten pronomineja käytetään.
–Väitöskirjassani olen siis tutkinut pronominien käytön lisäksi niiden hyväksyttävyyttä, ja asenteita pronomineja kohtaan.
Laura Hekanahon väitöskirja perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 1128 osallistujaa. Näistä osallistujista 79 olivat muunsukupuolisia, loput naisia ja miehiä. Vastaajista suurin osa puhui englantia natiivikielenään, mutta osa puhui myös suomea tai ruotsia.
Tuloksissa korostui pronominien tärkeys monella eri tavalla. Yleistävissä viittauksissa vastaajat suosivat yksiköllistä they:tä ennen kaikkea sen tasa-arvoisuuden vuoksi (gender inclusive). Pelkän he tai she -pronominin käyttö taas koettiin syrjiväksi (gender exclusive), yhdistelmä he or she oli hyväksytympi muttei kuitenkaan nauttinut samaa suosiota kuin they. Kielellinen tasa-arvo näyttääkin olevan ratkaiseva tekijä näiden pronominien käytössä.
Muunsukupuoliset pronominit jakoivat vastaajien mielipiteitä eniten
–Monet cissukupuoliset vastaajat vastustivat muunsukupuolisiin viittavia pronomineja voimakkaasti, kokien ne oudoiksi ja tarpeettomiksi. Tuttuudensa vuoksi they koettiin kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin uudispronominit.
Muunsukupuolisten pronominien vastustuksen takana on kuitenkin laajempia ideologisia syitä kuin vain kokemus pronominien outoudesta. Muunsukupuolisuus itsessään ja pronominit sen mukana haastavat varsin vakiintuneen käsityksen sukupuolesta kaksijakoisena. Täten asenteet pronomineja kohtaan heijastavat myös sukupuoli-ideologioita. Tämä näkyi vahvasti myös väitöskirjan aineistossa.
Kyselyn muunsukupuoliset vastaajat kuvailivat myös suhdettaan pronomineihin. Valtaosa muunsukupuolisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä they:tä omana pronomininaan, ja vain harva suosi uudispronomineja. Vastauksissa korostui pronominien tärkeys identiteetille. Kun muut käyttävät oikeaa pronominia muunsukupuoliseen viitattaessa, viestii tämä muunsukupuolisuuden tunnustamisesta ja kunnioituksesta. Toisaalta, jos kieltäytyy käyttämästä muunsukupuolisia pronomineja, viestii tämä epäkunnioituksesta ja muunsukupuolisuuden mitätöinnistä.
–Kielenkäytöllä siis on väliä, sillä kyse ei ole pelkästään siitä, mitä sanoja ja pronomineja käytämme, vaan myös siitä, millaisia arvoja viestimme kielenkäytöllämme. Tasa-arvoisella ja kunnioittavalla kielenkäytöllä voimme esimerkiksi helpottaa vähemmistöjen arkea.
Filosofian maisteri Laura Hekanaho väittelee 8.12. klo 15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Generic and Nonbinary Pronouns: Usage, Acceptability and Attitudes”. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa
Väitöstilaisuus järjestetään etänä Zoomin välityksellä. Linkki: https://helsinki.zoom.us/j/68523161534?pwd=YzFCejN3ZlFCVGx0WnBIcTVLdVpSQT09#success
passcode: 190190
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: laura.hekanaho@helsinki.fi 050 597 1127
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme