Tampereen yliopisto

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn

Jaa

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

— Käytimme hankkeessa kanasta peräisin olevaa avidiini-proteiinia, joka sitoo tiukasti vesiliukoista vitamiinia, biotiinia. Biotiini voidaan kiinnittää moniin erilaisiin molekyyleihin vaikuttamatta niiden toimintaan, toteaa hankkeen päätutkija, tutkijatohtori Jenni Leppiniemi, joka työskentelee Tampereen yliopistossa professori Vesa Hytösen johtamassa tutkimusryhmässä.

— Avidiini-konjugoidun nanoselluloosan etuna on juuri sen muokattavuus, biotinyloitu molekyyli voidaan valita aina käyttökohteen ja tarpeen mukaan, Leppiniemi jatkaa.

Kun avidiini-konjugoidun nanoselluloosan joukkoon lisättiin sidekudoksesta peräisin olevia biotinyloituja proteiineja, saatiin aikaan 3D-rakenne, joka tarjosi soluille suotuisia kiinnittymiskohtia. Solujen havaittiin jakautuvan nopeammin kuin pelkässä nanoselluloosahydrogeelissä.

Solujen jakautumisnopeus ja vähäinen kuolleisuus kertovat siitä, että kehitetty materiaali on hyvin soveltuva 3D-solunviljelyyn. Soluissa havaittiin myös merkkejä integriinivälitteisen signaloinnin aktivoitumisesta, mikä osoitti, että solut pystyivät muodostamaan lujia sidoksia materiaalin kanssa.

Avidiini-konjugoitu nanoselluloosa tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia erilaisten bioyhteensopivien materiaalien räätälöintiin, esimerkiksi solujen erilaistamiseen tai kudosmallien rakentamiseen. UPM:n tutkija Piia Mikkonen arvioi, että syntynyt tuote on potentiaalinen vaihtoehto esimerkiksi eläinperäisille hydrogeelimateriaaleille, joiden kemiallinen koostumus on huonosti määritelty ja monimutkainen.

Hankkeen tuloksia on julkaistu kansainvälisessä Biomacromolecules-tiedelehdessä.

Jenni Leppiniemi, Zeeshan Mutahir, Alexander Dulebo, Piia Mikkonen, Markus Nuopponen, Paula Turkki, and Vesa Hytönen: Avidin-Conjugated Nanofibrillar Cellulose Hydrogel Functionalized with Biotinylated Fibronectin and Vitronectin Promotes 3D Culture of Fibroblasts
https://doi.org/10.1021/acs.biomac.1c00579


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jenni Leppiniemi,
050 318 5811,
jenni.leppiniemi@tuni.fi

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Opettajien työn turhakkeet ovat lisääntyneet ja työn merkityksellisyyden kokemus heikentynyt21.10.2021 11:57:30 EEST | Tiedote

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että opettajat raportoivat työnsä turhakkeiden lisääntyneen ja työn merkityksellisyyden kokemuksen heikentyneen. Työn turhakkeilla (engl. illegitimate tasks) kuvataan kohtuuttomia tai turhia työtehtäviä, jotka eivät kuulu työn ydintehtäviin. Tutkimus osoittaa, että juuri työn turhakkeiden lisääntyminen selitti opettajien työn merkityksellisyyden heikkenemistä.

Liekkisynteesin prosessin parempi tuntemus vie lähemmäs funktionaalisten nanomateriaalien tehokasta tuotantoa21.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

DI Miika Sorvali tutki väitöskirjatyössään rautaoksidihiukkasten muodostumista nesteliekkiruiskutuksessa, sekä menetelmän käyttämistä kahdessa eri nanomateriaaleja hyödyntävässä sovellutuksessa. Tutkimus osoitti, että liekissä muodostuvien nanohiukkasten kiderakenteeseen ja muihin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa säätelemällä prosessiparametreja ja lähtöaineliuoksen koostumusta. Menetelmän avulla Sorvali onnistui luomaan nesteitä hylkivän pinnoitteen sekä parantamaan magnetoreologisen nesteen ominaisuuksia.

Verotutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopistoon14.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut Tampereen yliopiston johtaman verotutkimuksen konsortion huippuyksikköohjelmaansa. Huippuyksikön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa verotuksesta ja tulonsiirroista. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa olennaisesti yhteiskuntapoliittisiin suosituksiin verojärjestelmää suunniteltaessa. Huippuyksikössä ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Helsingin yliopisto.

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle13.10.2021 10:45:25 EEST | Tiedote

Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.

Asteroidien sisärakenne selville tomografisen tutkan avulla – tiedosta apua aurinkokunnan syntyvaiheiden selvittämisessä ja asteroidien torjunnassa13.10.2021 09:18:36 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Liisa-Ida Sorsa osoittaa matematiikan alan väitöskirjassaan, että matalataajuisella tutkalla mitaten voidaan tunnistaa pienten taivaankappaleiden kuten kivikasa-asteroidien sisärakenteista esimerkiksi onkaloita, halkeamia tai tihentymäalueita asteroidia kiertävästä satelliitista käsin. Tieto auttaa selvittämään aurinkokunnan syntyvaiheita, torjumaan asteroidien törmäyksiä Maahan sekä kohdentamaan malminetsintää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme