Helsingin yliopisto

Psykologiset perustapeet keskeisiä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnille pandemia-aikana

Jaa

Pandemia kurittaa yliopisto-opiskelijoita ja vuoden etäopiskelun jälkeen jaksaminen on lähes kaikilla vähissä. Professori Katariina-Salmela Aro on itävaltalaisine kollegoineen tutkinut ja vertaillut Suomen ja Itävallan yliopisto-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Unescon mukaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä koulut ja korkeakoulut suljettiin koronapandemian vuoksi 178 maassa, mikä vaikutti noin 1,3 miljardiin opiskelijaan maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena opiskelijat ovat joutuneet täysin uuteen tilanteeseen sekä opiskelussaan että koko elämässään.

Sulkutilat eli lockdownit, liikkumisrajoitukset, fyysinen etäisyys, sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittaminen ja perinteisten oppimismenetelmien puute ovat johtaneet opiskelijoiden lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen ja mielenterveysongelmiin ympäri maailmaa.

Kaiken kaikkiaan pandemia ja sen seuraukset ovat luoneet suuria haasteita psykologiselle hyvinvoinnille. Negatiivisen kehityksen torjumiseksi on löydettävä resurssit, jotka edistävät sietokykyä kriisitilanteissa. Siksi tutkijat ovat nyt pyrkineet tunnistamaan resursseja, jotka tukevat korkeakoulujen opiskelijoiden psykologista hyvinvointia.

Itävalta ja Suomi – erilaiset rajoituksissaan ja opiskelijoiltaan?

Sulkutila Itävallassa, molempien maiden liikkumisrajoitukset (Suomessa Uudenmaan sulku keväällä 2020), fyysinen etäisyys, sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittaminen ja perinteisten oppimismenetelmien muuttuminen etämenetelmiksi ovat haastaneet opiskelijoita.

– Psykologiset perustarpeet, jotka suojaavat kriisitilanteessa stressiltä, ovat tärkeitä ja näiden on täytyttävä myös etäopetuksessa, toteaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Uudessa tutkimuksessa Salmela-Aro tarkastelee itävaltalaisten kollegojensa kanssa korkeakouluopiskelijoiden opiskelukontekstia ja hyvinvointia pandemiatilanteessa. He tutkivat, missä määrin psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen toimii puskurina yliopisto-opiskelijoiden  hyvinvointiin koronapandemian aikana.

– Hyvinvointi koostuu sekä hedonisesta että eudaimonisesta hyvinvoinnista. Siksi tutkimme opiskelijoiden hyvinvointia sekä positiivisten tunteiden että opiskeluinnon avulla.

Tutkimukseen osallistui 6071 korkeakoulu-opiskelijaa Itävallasta eri puolilta maata ja 1653 Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Kompetenssin kokeminen oli tärkeää

Mitä enemmän kompetenssia eli kyvykkyyttä ja osaamista opiskelijat kokivat, sitä enemmän positiivisia tunteita heillä myös oli.  

– Tärkeä tulos oli, että Suomessa opiskeluintoa ennusti kaikki kolme psykologista perustarvetta, yhteenkuuluvuus, kompetenssi ja autonomia. Suomessa autonomia ja yhteenkuuluvuus olivat tärkeitä opiskeluintoa ennustavia tekijöitä, Salmela-Aro kertoo. – Itävallassa kompetenssilla oli suurin vaikutus psykologiseen hyvinvointiin.

Salmela-Aron mukaan kaikkia kolmea perustarvetta ja itsesäätelyä voidaan edistää yliopistossa etäopiskelussa. Positiiviset tunteet lisäävät optimismia tulevaisuuteen.

Sisäiseen oppimismotivaatioon vaikutti molemmissa maissa kompetenssi ja autonomia sekä sosiaaliset kontaktit Suomessa. Salmela-Aro näkee sulkutilan vievän opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia eli autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta. Itävallassa sulkutilalla voi olla erittäin vakavat seuraukset opiskelijoille. 

Itävallassa yliopistot lopettivat lähiopetuksen 16. maaliskuuta 2020. Lisäksi hallitus ilmoitti tuolloin sulkutilasta, jolloin pääsi vain töihin, kauppaan, ulkoilemaan yksin tai muutaman ihmisen seurassa. Huhtikuussa tuli maskipakko kauppoihin ja julkiseen liikenteeseen. Koko tiedonkeruun eli huhtikuun ajan yliopistot olivat etäopetuksessa.

Suomessa tiedot kerättiin huhti-kesäkuussa 2020.  Suomessa yliopistot lopettivat lähiopetuksen 18. maaliskuuta. Opetus tapahtui etänä. Helsingin yliopiston tilat olivat suljettuina koko tiedonkeruun ajan. Yliopistot ovat olleet nyt suljettuina vuoden.

Laadukkaasta etäopetuksesta on hyötyä ja se voidaan suunnitella huomioimalla opiskelijoiden psykologiset perustarpeet

Korkea-asteen koulutus voi jo itsessään parantaa elämänlaatua eri tavoin. Korkeakoulujen roolina Euroopan unionissa ei ole vain tiedon jakaminen, vaan opiskelijan kehittäminen tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja menestymiseen. Jotta opiskelijoista voisi tulla menestyviä, joustavia yhteiskunnan jäseniä, yliopistot edistävät muun muassa monimutkaista ja itsenäistä ajattelua, luovuutta ja tehokasta viestintää. Lisäksi yliopistot ovat sosiaalisia tiloja, jotka mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja synnyttävät identiteetin ja yliopistoon kuulumisen tunteen.

– Koronan aiheuttamat yliopistojen sulut ovat siis ennennäkemätön haaste opiskelijoiden elämänlaadulle ja menestymiselle.

Itsesäädellyn opiskelun edistämiseksi yliopistojen pitäisi opettaa opiskelijoita rakentamaan ja suunnittelemaan opiskeluaan tietoisesti. Itsesääntelyyn perustuvien oppimisstrategioiden nimenomaisen käytön edistäminen on tärkeä lyhyen aikavälin tavoite nykyisessä etäopetustilanteessa, mutta siitä on hyötyä myös elinikäisessä oppimisessa.

Salmela-Aro kertoo tutkimuksen osoittaneen, miten tärkeitä psykologiset perustarpeet ovat opiskelijoiden hyvinvoinnille ja miten sosiaaliset kontaktit vaikka etänä auttavat pitämään yllä sisäistä oppimismotivaatiota. Tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijoita jaksamaan toisen koronakevään.  Yliopistojen on siksi suunniteltava etäopiskelu ja opetus niin, että etäisyydellä ei ole merkitystä.  Kompetenssi voidaan saavuttaa yksilöllisillä ja samalla autonomiaa tukevilla opiskelumenetelmillä ja ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset vahvuudet ja heikkoudet.

– Menestystä voidaan edistää edelleen asettamalla välitavoitteita. Lisäksi yksilölliselle palautteelle pitäisi olla riittävästi tilaa. Opiskelijoiden ääni tulisi kuulua enemmän.

Opiskelijoita koskevia päätöksiä olisi tehtävä enemmän niin, että myös heitä kuunneltaisiin, onhan yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta autonomia, vaikutusmahdollisuudet.

– Tulokset osoittavat miten sen heikentäminen näkyy voimakkaasti opiskelijoiden pahoinvoinnissa.

Artikkeli Higher Education in Times of COVID-19: University Students’ Basic Need Satisfaction, Self-Regulated Learning, and Well-Being julkaistiin arvostetussa AERA open -tiedejulkaisussa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Lisätietoja

Katariina Salmela-Aro,050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Tutkimus osoittaa ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa suojaavan itseään monimutkaisten strategioiden avulla12.4.2021 08:24:45 EEST | Tiedote

ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän lastensa vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteita on tutkittu vain vähän. Kasvatustieteen maisteri Milla Syrjäsen Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja tuo aiheeseen lisää tietoa ja laajentaa monialaista ymmärrystä ADHD diagnoosin saaneiden aikuisten ja heidän perheidensä yksilöllisistä tuen tarpeista.

Kaksostutkimus: Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja, lihaksen energiakoneistolla ei vastaavaa yhteyttä9.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Rasvakudoksen energiakoneiston toiminta alenee lihavuuden seurauksena voimakkaasti, osoittaa Helsingin yliopiston tuore kaksostutkimus. Tutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriogeenit olivat lihavuudessa selvästi alentuneet, mutta lihaksen mitokondrioissa geenitason muutokset olivat vain vähäiset. Yhteys terveyshaittoihin löydettiin vain rasvan mitokondrioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme