Psykoosipotilaiden fyysiseen terveyteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota

Psykoottisiin häiriöihin liittyy kohonnut lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riski. Yhdessä häiriöihin liittyvän korkean itsemurhariskin kanssa nämä johtavat 15 - 20 vuotta lyhyempään keskimääräiseen elinikään muuhun väestöön verrattuna.

LL Jaakko Keinänen pyrki väitöstutkimuksessaan tunnistamaan tekijöitä, jotka ennustavat fyysisten sairauksien ja kuolleisuuden riskiä psykoottisia häiriöitä sairastavilla. Psykoosiin liittyvää kuolleisuutta ja kuolleisuuden riskitekijöitä tutkittiin 13 vuoden seurannan aikana THL:n Terveys 2000 -tutkimusaineistoa käyttäen.

Tutkimuksen alkaessa ensipsykoosiin sairastuneiden ja verrokkihenkilöiden välillä ei ollut eroa painoindeksissä, vyötärönympäryksessä, paastoglukoosissa tai matala-asteisessa tulehduksessa. Kokonais- ja LDL-kolesteroli, triglyseridit, insuliini ja insuliiniresistenssi olivat kuitenkin koholla ensipsykoosiryhmässä jo tutkimuksen alussa. Glukoosi- ja rasva-arvoissa ei todettu muutoksia seurannan aikana.

Insuliiniresistenssi ennusti suurempaa painonnousua

Ensipsykoosiin sairastuneilla havaittiin jo ensimmäisen hoitovuoden aikana huomattava, keskimäärin 9,6 kilon painonnousu sekä keskimäärin kuuden senttimetrin kasvu vyötärönympäryksessä. Paino nousi eniten niillä, joilla todettiin tutkimuksen alkaessa insuliiniresistenssi tai joilla oli olantsapiinilääkitys. Insuliiniresistenssi ennusti myös suurempaa vyötärönympäryksen kasvua.

– Lääkitys on merkittävin tekijä painonnousun taustalla. Psykoosilääkkeet häiritsevät elimistön kylläisyyden ja nälän säätelyä, mikä lisää liikasyömisen riskiä. Jotkin lääkkeet myös väsyttävät ja saattavat sitä kautta vähentää energiankulutusta. Psykooseihin liittyvä toimintakyvyn lasku voi myös johtaa epäterveellisempiin elintapoihin, mutta tällä on vähäisempi merkitys painonnousuun kuin lääkityksellä, Keinänen selittää.

Keinänen painottaa, että haittavaikutuksista huolimatta psykoosilääkkeet lievittävät psykoosioireita varsin tehokkaasti ja vähentävät uudelleensairastumisen riskiä akuutin psykoosin jälkeen.

– Psykoosilääkkeen valinnalla voidaan vaikuttaa haittavaikutusten laatuun ja voimakkuuteen. 

Ensipsykoosiin sairastuneiden herkän CRP:n pitoisuus nousi 2,5-kertaiseksi seurannan aikana. Tämä selittyi vyötärölle kertyneellä rasvalla ja oli korostuneempaa naisilla kuin miehillä. 

Tupakoivilla psykoosipotilailla oli suurempi kuolemanriski kuin tupakoimattomilla

Ei-affektiivisia psykoottisia häiriöitä sairastavien kuolemanriski oli tutkimusväestöön verrattuna kolminkertainen, ja riski säilyi kaksinkertaisena senkin jälkeen, kun huomioitiin yleisesti tunnetut kuolleisuuden riskitekijät. Ei-affektiivisilla psykooseilla tarkoitetaan psykooseja, jotka eivät liity mielialahäiriöihin.

Psykoosilääkitystä käyttäneillä tautikuolleisuus oli vähäisempää kuin ilman lääkitystä olevilla psykoosia sairastavilla. Tupakoivilla psykoosipotilailla kuolleisuusriski oli tupakoimattomia suurempi.

Tutkimuksessa todettiin odotetusti, että ensipsykoosiin sairastuvien paino nousee ja vyötärönympärys kasvaa huomattavasti jo ensimmäisen hoitovuoden aikana. Tämän lisäksi havaittiin, että matala-asteisen tulehduksen kehittyminen ensipsykoosissa liittyy ensisijaisesti vyötärölihavuuteen.

Kokonaan uusi havainto oli se, että ensipsykoosin hoidon alussa todettu insuliiniresistenssi voi olla painonnousun ja vyötärölihavuuden varhainen ja kliinisesti käyttökelpoinen riskitekijä.

– Psykoosiin sairastuneita tulisi tukea tupakoinnin lopettamisessa, ja heidän fyysisten sairauksiensa ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoidon laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Keinänen toteaa.  

LL Jaakko Keinänen väittelee 30.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Metabolic changes, inflammation and mortality in psychotic disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, Christian Sibelius -auditorio, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/251188

Väittelijän yhteystiedot:

jaakko.keinanen@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043