Helsingin yliopisto

Psykoosipotilaiden fyysiseen terveyteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota

Jaa

Psykoosiin sairastuneita tulisi tukea tupakoinnin lopettamisessa. Lisäksi heidän fyysisten sairauksiensa ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, sanoo psykoosipotilaiden kuolemanriskiä tutkinut LL Jaakko Keinänen.

Psykoottisiin häiriöihin liittyy kohonnut lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riski. Yhdessä häiriöihin liittyvän korkean itsemurhariskin kanssa nämä johtavat 15 - 20 vuotta lyhyempään keskimääräiseen elinikään muuhun väestöön verrattuna.

LL Jaakko Keinänen pyrki väitöstutkimuksessaan tunnistamaan tekijöitä, jotka ennustavat fyysisten sairauksien ja kuolleisuuden riskiä psykoottisia häiriöitä sairastavilla. Psykoosiin liittyvää kuolleisuutta ja kuolleisuuden riskitekijöitä tutkittiin 13 vuoden seurannan aikana THL:n Terveys 2000 -tutkimusaineistoa käyttäen.

Tutkimuksen alkaessa ensipsykoosiin sairastuneiden ja verrokkihenkilöiden välillä ei ollut eroa painoindeksissä, vyötärönympäryksessä, paastoglukoosissa tai matala-asteisessa tulehduksessa. Kokonais- ja LDL-kolesteroli, triglyseridit, insuliini ja insuliiniresistenssi olivat kuitenkin koholla ensipsykoosiryhmässä jo tutkimuksen alussa. Glukoosi- ja rasva-arvoissa ei todettu muutoksia seurannan aikana.

Insuliiniresistenssi ennusti suurempaa painonnousua

Ensipsykoosiin sairastuneilla havaittiin jo ensimmäisen hoitovuoden aikana huomattava, keskimäärin 9,6 kilon painonnousu sekä keskimäärin kuuden senttimetrin kasvu vyötärönympäryksessä. Paino nousi eniten niillä, joilla todettiin tutkimuksen alkaessa insuliiniresistenssi tai joilla oli olantsapiinilääkitys. Insuliiniresistenssi ennusti myös suurempaa vyötärönympäryksen kasvua.

– Lääkitys on merkittävin tekijä painonnousun taustalla. Psykoosilääkkeet häiritsevät elimistön kylläisyyden ja nälän säätelyä, mikä lisää liikasyömisen riskiä. Jotkin lääkkeet myös väsyttävät ja saattavat sitä kautta vähentää energiankulutusta. Psykooseihin liittyvä toimintakyvyn lasku voi myös johtaa epäterveellisempiin elintapoihin, mutta tällä on vähäisempi merkitys painonnousuun kuin lääkityksellä, Keinänen selittää.

Keinänen painottaa, että haittavaikutuksista huolimatta psykoosilääkkeet lievittävät psykoosioireita varsin tehokkaasti ja vähentävät uudelleensairastumisen riskiä akuutin psykoosin jälkeen.

– Psykoosilääkkeen valinnalla voidaan vaikuttaa haittavaikutusten laatuun ja voimakkuuteen. 

Ensipsykoosiin sairastuneiden herkän CRP:n pitoisuus nousi 2,5-kertaiseksi seurannan aikana. Tämä selittyi vyötärölle kertyneellä rasvalla ja oli korostuneempaa naisilla kuin miehillä. 

Tupakoivilla psykoosipotilailla oli suurempi kuolemanriski kuin tupakoimattomilla

Ei-affektiivisia psykoottisia häiriöitä sairastavien kuolemanriski oli tutkimusväestöön verrattuna kolminkertainen, ja riski säilyi kaksinkertaisena senkin jälkeen, kun huomioitiin yleisesti tunnetut kuolleisuuden riskitekijät. Ei-affektiivisilla psykooseilla tarkoitetaan psykooseja, jotka eivät liity mielialahäiriöihin.

Psykoosilääkitystä käyttäneillä tautikuolleisuus oli vähäisempää kuin ilman lääkitystä olevilla psykoosia sairastavilla. Tupakoivilla psykoosipotilailla kuolleisuusriski oli tupakoimattomia suurempi.

Tutkimuksessa todettiin odotetusti, että ensipsykoosiin sairastuvien paino nousee ja vyötärönympärys kasvaa huomattavasti jo ensimmäisen hoitovuoden aikana. Tämän lisäksi havaittiin, että matala-asteisen tulehduksen kehittyminen ensipsykoosissa liittyy ensisijaisesti vyötärölihavuuteen.

Kokonaan uusi havainto oli se, että ensipsykoosin hoidon alussa todettu insuliiniresistenssi voi olla painonnousun ja vyötärölihavuuden varhainen ja kliinisesti käyttökelpoinen riskitekijä.

– Psykoosiin sairastuneita tulisi tukea tupakoinnin lopettamisessa, ja heidän fyysisten sairauksiensa ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoidon laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Keinänen toteaa.  

LL Jaakko Keinänen väittelee 30.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Metabolic changes, inflammation and mortality in psychotic disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, Christian Sibelius -auditorio, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/251188

Väittelijän yhteystiedot:

jaakko.keinanen@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme