Helsingin yliopisto

Psykoosisairaus asettaa erityisiä haasteita raskaudelle ja vanhemmuudelle

Jaa

Skitsofreniaa sairastavien naisten raskauteen ja äitiyteen liittyy erityisiä haasteita, ja heille tulisi tarjota kohdennettuja palveluja aina perhesuunnittelusta ja elämäntapaohjauksesta vanhemmuuden tukemiseen asti, osoittaa väitöstutkimus.

Viime vuosisadalla myös Suomessa pyrittiin rotuhygienian nimissä rajoittamaan ’heikoimpien’ yksilöiden lisääntymistä; keinoina olivat eristäminen, avioliittokiellot ja sterilisaatiot. Vuosien 1935–1970 välisenä aikana Suomessa steriloitiin 7 500 ihmistä rotuhygieenisin perustein. Steriloitavien joukkoon kuului myös skitsofreniaa sairastavia henkilöitä.

Skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten asema on Suomessa parantunut noista ajoista, mutta tie ei ole ollut helppo, toteaa terveystieteiden maisteri Laura Simoila, joka väitöstyössään on tutkinut suomalaisten skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten aborttien yleisyyttä sekä abortteihin, raskauksiin ja synnytyksiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi Simoila tutki näiden äitien lasten vastasyntyneisyyskauden terveysongelmia ja kodin ulkopuolelle sijoittamista.

Psykoosilääkkeiden kehittyminen ja psykiatrisen sairaalahoidon väheneminen ovat mahdollistaneet sen, että myös psykoosisairauksista kärsivät voivat elää normaalia arkea ja integroitua yhteiskuntaan. Tämän seurauksena myös skitsofreniaa sairastavien naisten raskaudet ovat lisääntyneet.

– Skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten aborttien ilmaantuvuudessa ei kokonaisuudessaan ollut tilastollista eroa terveisiin naisiin, mutta kun aborttien määrä suhteutettiin kaikkien raskauksien määrään, skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten riski päätyä aborttiin oli yli kaksinkertainen terveisiin verrattuna, Simoila kertoo.

Skitsofreniaa sairastavilla kohonnut raskauskomplikaatioiden riski

Skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavat henkilöt olivat raskauden alussa tilastollisesti merkitsevästi terveitä verrokkeja vanhempia. He olivat myös useammin vailla parisuhdetta, heillä oli korkeampi painoindeksi, ja he tupakoivat useammin raskauden alussa ja ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen verrattuna verrokkiryhmään.

Skitsofreniaryhmässä myös riski raskaudenaikaisiin komplikaatioihin, kuten insuliinihoidon aloittamiseen, keisarileikkauksiin, korkeaan verenpaineeseen ja sikiön nopeaan kasvuun, oli selvästi suurempi kuin terveillä verrokeilla. Vastasyntyneillä, joiden äiti sairasti skitsofreniaa, oli terveiden äitien lapsia korkeampi riski keskosuuteen ja alhaiseen syntymäpainoon.

Skitsofreniaa sairastavien naisten lapset sijoitettiin kodin ulkopuolelle tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin verrokkien lapset. Kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vaihtelivat muutamasta useaan kymmeneen lapsen eliniän aikana.

Tupakointi ja parisuhteen puuttuminen raskauden alussa lisäsivät lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskiä sekä skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien että terveiden naisten ryhmässä.

– Skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten raskauksiin ja synnytyksiin sekä myös seksuaalisuuteen liittyy tiettyjä riskitekijöitä ja erityispiirteitä. Heille tulisikin tarjota perhesuunnittelupalveluja ja kohdennettuja terveyskasvatus- ja elämäntapainterventioita sekä vanhemmuustaitojen tukemista, Simoila sanoo.

Tutkimustaan varten Simoila poimi kansallisesta hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) vuosien 1965–1980 välillä syntyneet naiset joilla oli diagnosoitu skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö 31.12.2013 mennessä (n = 5 214). Jokaista tapausta kohti valittiin väestörekisteristä satunnaisotoksella viisi ikä- ja syntymäpaikkakaltaistettua verrokkia (n =25 999). Tutkimuksessa hyödynnettiin myös syntymärekisteriä, aborttirekisteriä, epämuodostumarekisteriä ja lastensuojelurekisteriä.

TtM Laura Simoila väittelee 8.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Reproductive health among Finnish women with schizophrenia or schizoaffective disorder" (skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien suomalaisten naisten lisääntymisterveydestä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, auditorium Christian Sibelius, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Minna Valkonen-Korhonen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Nina Lindberg. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

laura.simoila@hus.fi

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme