Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana

Jaa

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana koko maassa. Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Vuonna 2020 suomalaisista 14 prosenttia raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet. Vuonna 2020 itsemurha-ajatukset ovat yleisimpiä työikäisillä: 20–54-vuotiaista itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, 55–74-vuotiaista 3 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 2 prosenttia. Tulokset perustuvat THL:n tuoreeseen FinSote-tutkimukseen.

”Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %). Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi oli yleisintä alueilla, joilla myös koettua oireilua oli eniten.

Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut varsinkin pääkaupunkiseudulla

Koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut. Vuosien 2020 ja 2018 tilanteita verrattaessa lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä (19 % vs. 14 %) että naisilla (21 % vs. 17 %). Eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä. Heistä 19 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden, kun vastaava luku oli 13 prosenttia vuonna 2018.

Suurin muutos havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia – joka vastaa väestössä noin 550 000 ihmistä – kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia.

Lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia vuonna 2018, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 22 prosenttia. Myös Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa terveyspalveluihin pääsy on selvästi vaikeutunut.

”Tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa. Alueellinen kehitys viittaa siihen, että myös koronaepidemia on vaikeuttanut palveluihin pääsyä. On tärkeää selvittää, mitkä väestö- ja asiakasryhmät ovat erityisesti kärsineet palvelujen huonosta saatavuudesta, jotta toimia asian korjaamiseksi voidaan kohdentaa oikein”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

FinSote-tutkimus tuottaa tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä hyvinvointialueittain

• FinSote 2020 tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.

• Tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28 199 osallistui siihen. Vastausaktiivisuus oli 46 %.

• Kyselyn aihealueita olivat väestön hyvinvointi, terveys, sosiaali- ja terveyspalvelukokemukset ja sähköiset palvelut.

• Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä ja eri alueilla.

• Tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä.

• Tulokset raportoidaan joka toinen vuosi.

Yhteyshenkilöt

Mielenterveys:
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi

Terveyspalvelut:
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi

FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kuvat

Kuva 1: Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) vuosina 2018 ja 2020 hyvinvointialueittain. FinSote-tutkimus 2020.
Kuva 1: Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) vuosina 2018 ja 2020 hyvinvointialueittain. FinSote-tutkimus 2020.
Lataa
Kuva 2. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus (%) tarvinneista hyvinvointialueittain. FinSote-tutkimus 2020.
Kuva 2. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus (%) tarvinneista hyvinvointialueittain. FinSote-tutkimus 2020.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Oletko palannut Venäjältä? Muista koronatesti 72 tuntia matkan jälkeen23.6.2021 13:05:00 EEST | Tiedote

Venäjän koronavirusepidemia on pahentunut kesäkuussa hyvin nopeasti. Tartuntamäärät ovat kasvussa koko maassa mukaan lukien suuret kaupungit kuten Moskova ja Pietari. Pietarissa 14 päivän ilmaantuvuus on 240 kun Suomessa vastaava on 19. Näin ollen riski saada koronavirustartunta Pietarissa on selvästi suurempi kuin Suomessa. THL suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista Venäjälle. Lisäksi vahva suositus on, että kaikki Venäjältä Suomeen palaavat matkustajat hakeutuvat koronavirustestiin 72 tuntia Suomeen paluun jälkeen ja välttävät sosiaalisia kontakteja testituloksen valmistumiseen saakka. ”Käymällä testissä jokainen voi varmistaa, ettei ole saanut matkalla koronavirustartuntaa. Samalla vähentää merkittävästi myös omien läheisten ja ystävien riskiä saada tartunta”, THL:n johtaja Mika Salminen sanoo. Testiin voi hakeutua omalla koti- tai oleskelupaikkakunnalla. Koronavirustestit ovat testattavalle maksuttomia. Lisätiedot Matkustaminen ja koronaviruspandemia (THL) Mika Salminen j

Tietoa asiakatyytyväisyydestä kerätään vanhuspalveluissa vaihtelevasti – yksityiset hoivakodit ovat aktiivisia palautteen kerääjiä23.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen selvityksen mukaan palautteen kerääminen on vähentynyt vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa kahden viimeisen vuoden aikana. Yksityisen ja julkisen sektorin erot palautteen keräämisessä ovat pieniä kotihoidossa, mutta suuria ympärivuorokautisessa hoidossa. Erot näkyvät samanlaisina niin asiakkailta, läheisiltä kuin henkilöstöltä kerättävässä palautteessa.

Lähipäiville ennustettu voimakasta hellettä - muista suojata itseäsi ja läheisiäsi helteen haitoilta18.6.2021 05:00:00 EEST | Tiedote

Suomeen on ennustettu lähipäivinä voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi tulee nauttia riittävästi vettä ja muistaa myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Pidä koti viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. ”Auringonpuoleiset ikkunat tulisi suojata päivisin esimerkiksi verhojen tai sälekaihtimien avulla. Ikkunat kannattaa sulkea, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää ja tuulettaa sisätilat illalla tai yöllä ulkoilman viilennyttyä”, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Jos asunto kuumenee herkästi, kannattaa ri

THL suosittelee riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotusten aloittamista17.6.2021 10:07:44 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että sairautensa tai tilansa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa. Perusteena on, että tiettyjä sairauksia, kuten vaikeaa sydänsairautta tai jatkuvaa lääkitystä vaativaa astmaa, sairastavien nuorten arvioidaan hyötyvän koronarokotuksesta merkittävästi. Esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston kootussa tutkimusaineistossa on nähtävissä, että perussairaudet lisäävät tapausten pienestä lukumäärästä huolimatta myös 12–15-vuotiaiden koronavirustartunnan saaneiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. ”Suomessa lasten ja nuorten sairaalahoidon tarve on koronan vuoksi ollut toistaiseksi vähäistä, mutta sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia on ollut myös meillä”, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Taustasairaus tai sen hoito voivat heikentää immuunipuolustusta ja lisätä vakavan koronavirustaudin riskiä myös lapsilla ja nuorilla. Myös itse taustasairaus voi va

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme