PTS-laskelmat: Eläkkeiden rahoitus yhä enemmän sijoitustuottojen varassa
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat (PTS) huomioivat korona-ajan kuolevuuden, inflaation ja sijoitustuotot aina heinäkuun 2022 loppuun asti.
Laskelmien lähtökohta on Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennuste. Sen mukaan syntyvyys jatkuu matalana, ja työikäisten määrä pienenee koko laskentajakson (2021–2090) ajan. Samalla vanhushuoltosuhde lähes kaksinkertaistuu.
Työeläkevaroille on saatu viime vuosina arvioitua parempaa tuottoa. Laskelman mukaan TyEL-eläkevarallisuus (153 mrd. 2022 vuoden 2021 hinnoin) kasvaa ja kumuloituu pitkällä aikavälillä kattaen aiempaa suuremman osuuden eläkemenosta.
Yksityisen sektorin työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä maksussa on edelleen korotuspainetta, mutta se on laskenut neljä prosenttiyksikköä aiemmasta laskelmasta (2019).
TyEL-maksu voidaan pitää 26 prosentin tasolla vuosisadan loppupuolella, jos työeläkevaroille saadaan vähintään 3,5 prosentin reaalituotto pitkällä aikavälillä.
– Työeläkejärjestelmän kehittämistä ei pidä lopettaa, sillä hyvien sijoitustuottojen myötä parantunut rahoitusasema peittää alleen alhaisen syntyvyyden kaltaisia merkittäviä haavoittuvuuksia, kertoo johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta.
Koko työeläkejärjestelmän tasolla ei ole maksunkorotuspainetta, vaan jopa hieman laskuvaraa. Vuonna 2021 työeläkejärjestelmän kokonaismaksutaso oli 29 prosenttia talouden työtulosummasta. Maksutasoa voisi laskea prosenttiyksikön, ja se riittäisi myös tulevaisuudessa.
Sijoitustuotoilla suuri vaikutus työeläkemaksuun
Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkevarojen reaalituoton oletetaan jäävän 2,5 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on käytetty 3,5 prosentin oletusta.
Kun eläkevaroilla katetaan yhä suurempi osa eläkemenosta, sijoitustuoton merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa.
Runsaan prosenttiyksikön perusoletusta korkeampi tai matalampi tuotto vaikuttaisi lähes puolitoista prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoon vuonna 2040.
Pitkällä aikavälillä (2090) runsaan prosenttiyksikön korkeampi tuotto mahdollistaisi lähes 10 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa (26 %) matalamman työeläkemaksun. Matalan tuoton laskelmassa maksua pitäisi puolestaan korottaa kuusi prosenttiyksikköä noin 32 prosenttiin.
– Tuottojen epävarmuuden sietäminen on erottamaton osa sijoitustoimintaa. Eläkejärjestelmällä on siihen kuitenkin hyvät valmiudet sijoittamisen pitkän aikajänteen takia, kertoo ylimatemaatikko Kaarlo Reipas Eläketurvakeskuksesta.
Eläkkeet kasvavat lähivuosina palkkoja nopeammin
Vuonna 2021 suomalaisten keskieläke oli 1 784 euroa kuukaudessa. Laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan: esimerkiksi vuonna 2030 keskieläkkeen arvioidaan olevan noin 1 900 euroa vuoden 2021 hintatasossa.
Maksussa olevat keskieläkkeet ovat noin 50 prosentin tasolla keskipalkkoihin verrattuna. Lähivuosina eläkkeet kehittyvät jopa ansiotasoa nopeammin, koska hinnat kohoavat palkkoja enemmän.
Keskieläkkeen suhde keskiansioon kääntyy laskuun 2020-luvun puolivälissä. Tärkein syy muutokseen on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän kasvusta johtuvaa eläkemenon kasvua.
Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelma 2022. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2022
Pitkän aikavälin laskelmat (Etk.fi-sivu)
Vertaile eläketurvan pitkän aikavälin näkymiä eri oletuksilla (Skeneraattori-sovellus)
Lisätietoja:
Johtaja Allan Paldanius, puh. 029 411 2949, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Ylimatemaatikko Kaarlo Reipas, puh. 029 411 2199, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Raportissa on myös:
- optimistisen ja pessimistisen talouskasvun skenaariot,
- herkkyyslaskelmia: kuolevuus, syntyvyys, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, ansiotason kasvu, työllisyys ja eläkevarojen tuotto,
- laskelmat eläkejakaumien kehityksestä,
- karttuneiden eläkeoikeuksien arvo ja eläkejärjestelmän tasapainolaskelma,
- sisäisen tuoton laskelma, joka kertoo kuinka suuren tuoton ikäluokat ja sukupuolet saavat eläkemaksuilleen.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme