PTT-ennuste: Suomen puunkorjuussa ja puumarkkinoilla on edessä kiireisiä vuosia – hakkuut nousevat ennätystasolle
Venäjän hyökkäyssodan yksi suurimmista vaikutuksista Suomen metsäsektoriin on puun tuonnin tyrehtyminen. Venäjältä tuotiin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta viime vuonna, ja sen osuus tuontipuumäärästä oli 75 prosenttia. Tuonti oli pääosin koivukuitupuuta ja haketta. Edessä on venäläisen puun korvaaminen osin Suomen metsistä ja osin lisäämällä tuontia muualta, kuten Baltiasta.
”Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.
Lisäksi viime vuonna hakkuut ylittivät arvioidun puunkäyttömäärän, joten puuta on jonkin verran varastossa.
Ensi vuonna metsäteollisuuden tuotanto kasvaa, joten puunkäyttö lisääntyy lähes kahdeksan prosenttia eli noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Jos Venäjän tuonti on edelleen jäissä, lisätarve kohdistuu pääosin kotimaan puunkorjuuseen. Toimintaympäristön epävarmuutta lisää EU:n ehdotukset metsiä koskien.
Kaikkiaan hakkuumäärät kasvavat tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. Yhdessä lisääntyneen energiapuuhakkuun kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän, 80,5 miljoonaa kuutiometriä.
Vuoden 2022 pystykauppamäärä yksityismetsistä kuitenkin laskee hienoisesti viime vuodesta, koska silloin puumarkkinat olivat poikkeuksellisen vilkkaat. Ensi vuonna kauppamäärät nousevat liki neljä prosenttia tuontipuun korvaamisen ja tuotannon lisäyksen takia. Myös kuitupuun kauppa erityisesti Pohjois-Suomessa vilkastuu.
Puun hinnat nousevat ja bruttokantorahatulot kasvavat
Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna hieman viime vuoteen verrattuna, mutta jää selvästi alle PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation. Kehitys heijastaa sahatavaran korkeita vientihintoja. Ensi vuonna havutukkien keskihinnat puolestaan laskevat, kun sahatavarahinnat putoavat selvästi tämänhetkisistä huippulukemista.
Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Kehitys jatkuu lähes samansuuruisena ensi vuonna kysynnän lisääntyessä.
Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna lähes kolmanneksen hakkuu- ja kauppamäärän kasvun ja puun hinnannousun myötä. Yksityismetsien kantorahatulot nousivat lähes 2,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna bruttokantorahatulot kasvavat edelleen noin kolme prosenttia hakkuiden lisääntymisen myötä, vaikka puun keskihinnassa on pientä laskua. Tulot ylittävät 2,4 miljardia euroa.
Energiateollisuudessa haketta pitää korvata myös turpeella
Venäjän tuontihake energiakäyttöön tullaan tänä ja ensi vuonna korvaamaan kotimaisella metsähakkeella, metsäteollisuuden sivutuotepuulla ja turpeella. Venäjän osuus Suomen hakkeen tuonnista oli yli 80 prosenttia vuonna 2020. Tuonnin päättyminen kasvattaa kotimaisen metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotepuun kysyntää, mikä johtaa niiden hinnan ja siten lämpö- ja voimalaitosten polttoainekustannusten nousuun.
Myös turvetta tarvitaan, koska kotimainen hake ja metsäteollisuuden sivutuotepuu ei riitä kokonaan kattamaan lisääntynyttä kysyntää.
Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala.html
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula HornetutkimusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:+358 40 592 6820paula.horne@ptt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti asuntojen hinnoista: Tammikuun sukellus loppui, mutta hinnat yhä alamaissa28.3.2024 08:52:24 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat olivat helmikuussa yhä heikolla tasolla, mutta kevään mittaan markkinoilla saatetaan nähdä vilkastumista, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntomarkkinatilastoja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa koko maassa 5,4 % edellisestä vuodesta, mutta nousivat 1,4 % tammikuusta.
PTT-ennuste: Ruuan hinta laskee maltillisesti26.3.2024 09:03:48 EET | Tiedote
Ruokamarkkinat etsivät uutta tasapainoa viime vuosien markkinashokkien jälkeen. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruuan hinta laskee tänä vuonna 2 prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna. Maatalouden tuottajahinnat kääntyvät laskuun, ja maatalouden yrittäjätulo putoaa. Ennusteeseen tuo epävarmuutta etenkin se, alkavatko kotitaloudet kuluttaa vai säästää, kun reaalitulot nousevat.
Pikakommentti: Työllisyys suhteellisen hyvä olosuhteista huolimatta26.3.2024 08:26:17 EET | Tiedote
Työllisyys pysyy Suomessa yhä suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka työmarkkinoilta ja taloudesta on tullut paljon huonoja uutisia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyyslukuja.
Muistutuskutsu: PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteen julkistus 26.3. - Miten käy ruuan hinnalle lähivuosina?21.3.2024 11:22:19 EET | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa kevään maa- ja elintarviketalouden ennusteensa webinaarissa tiistaina 26.3. klo 9.00
PTT-ennuste: Talous kääntyy taantumasta vuoden lopulla – julkisen talouden alijäämä pysyy suurena20.3.2024 10:00:13 EET | Tiedote
Suomen talous tarpoo vielä taantumassa, mutta loppuvuonna näkymät kirkastuvat, ja ensi vuonna on jo odotettavissa talouskasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia ja kasvaa vuonna 2025 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys. Jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme