Audiomedia Oy

PTT:n Paula Horne: Venäjän sota lisää kotimaisen aines- ja energiapuun käyttöä - EU:n metsäalaa koskevat ehdotukset lisäävät epävarmuutta

Jaa

Ukrainan sodan vaikutukset metsäsektorille näkyvät raakapuun saannissa, valmiiden tuotteiden markkinoiden uusjaossa ja energiapuun käytössä. Puun tuonnin ja metsähakkeen korvaamisen uskotaan lisäävän sekä ainespuun hakkuita että energiapuuksi soveltuvien ensiharvennusten tekoa. Venäjän fossiilisista polttoaineista luopumisen arvioidaan nopeuttavan vihreää siirtymää ja lisäävän uusiutuvien, kuten metsäpohjaisen biomassan ja turpeen käyttöä. EU:n vireillä olevien metsää koskevien direktiivihankkeiden pelätään vaikeuttavan metsäsektorin sopeutumista sodan aiheuttamaan uuteen toimintaympäristöön ja uhkaavan Suomen huoltovarmuutta erityisesti bioenergian saatavuuden osalta.

Paula Horne
Paula Horne

Kotimaisen aines- ja energiapuun kysyntä kasvaa

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Hornen mukaan Venäjän tuonti on ollut noin yhdeksän miljoonaa kuutiota, lähinnä koivukuitua ja haketta. - Jonkun verran tuontia voidaan korvata Baltian maista Virosta ja Latviasta, mutta näiden maiden puuvarantoihin kohdentuu myös muiden maiden kiinnostusta. Lyhytkuituisen koivun käyttöä voidaan vaihtaa pitkäkuituisen havupuun jalostukseen.

-Tuontihakkeen korvaamisen pitäisi olla helpointa kotimaisen hakkeen käytön lisäämisellä. Energiateollisuuden hakekysynnän kasvuun voidaan vastata ensiharvennushakkuita kasvattamalla, mikä vaikuttaa myös myönteisesti hiiltä sitovan puun kasvuun.

Paperiteollisuuden lakko vähensi puun käyttöä alkuvuodesta vajaa neljä miljoonaa kuutiometriä. PTT:n selvityksen mukaan metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee tänä vuonna sellun tuotannon laskiessa. - Tämä antaa hieman aikaa valmistella Venäjän puuntuonnin korvaamista ja lisääntyvän tuotantokapasiteetin puunhankintaa. Ensi vuonna lisääntynyt kysyntä kotimaassa nostaa hakkuumäärät poikkeukselliset korkealle. Yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana ja puun hinnat nousevat, arvioi Horne.

Tuonnin pysähtyminen Venäjältä ja Valko-Venäjältä lisää suomalaisen sahatavaran ja vanerin kysyntää, pitäen niiden hinnat korkeina. Syksyllä sahatavaran ja vanerin markkinatilanne heikkenee rakennusmateriaalien kallistumisen vähentäessä rakentamista.

-Jostain kartonkilaadusta on viety kymmenenkin prosenttia Venäjälle. Vaikka niillä on hyvät markkinat, uudet kohteet ja osoitteet täytyy hakea, muistuttaa Horne.

-Luottamus Venäjään on todennäköisesti pitkäksi aikaa mennyttä, kauppasuhteet varmasti eivät elvy samalle tasolle vuosiin. Markkinat hakevat tasapainoa ja hakevat uusia kohteita Suomesta Venäjälle vietyihin tuotteisiin. Vastaavasti Venäjä on ollut suuri sahatavaran viejä esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan, jossa öljyn hinnan nousu vaikuttaa sahatavaran kysynnän kasvuun.

EU:n metsäalaa koskevat ehdotukset lisäävät epävarmuutta

Fossiilisista polttoaineista luopuminen edistää Hornen mukaan vihreää siirtymää uusiutuvien käyttöön, mutta vahvistaa samalla myös kansallista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. - On tärkeää lisätä harvennushakkuiden lisäämiseen tähtääviä kansallisia toimia, ja torjua EU tason ja muut aloitteet, joiden tavoitteena on asettaa rajoituksia puun energiakäyttöön. Jos esimerkiksi kansalaisaloite puun polton lopettamiseksi menisi läpi, se johtaisi fossiilisten käytön kasvuun.

-EU:n metsäalaa koskevat ehdotukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta tulevasta toimintaympäristöstä. EU:n metsän käyttöä koskevissa lainsäädäntöhankkeissa ei aina ymmärretä, mikä on Suomen metsien tilanne ja minkälaisia ne ovat. Esimerkiksi kategorisoiva avohakkuiden kieltäminen ei sovi Suomeen, koska se ei sovi kaikille metsätyypeille. Samat metsänkäsittelyn ohjeet eivät sovi Etelä-Amerikkaan ja pohjoismaihin.

Horne muistuttaa, että tilanne Europan maiden metsissä on kovin erilainen. - Verrattuna vaikkapa Englannin suljettuihin yksipuustoisiin metsiin, meidän metsämme ovat kaikki luonnonmetsiä. Tämä on poliittisesti ongelma, koska tällä perusteella pitäisi kaikki Suomen metsät EU:n periaatteiden mukaan suojella, koska ne ovat luonnonmukaisia. Ja toisaalta komission tavoitteena on Suomen tehometsätalouden kieltäminen.

EU:n ei tule rajoittaa puun saatavuutta jalostukseen eikä energiakäyttöön

EU:n komissio julkisti REPower EU- ohjelman, jonka tavoitteena on irrottaa unionin Venäjän fossiilisesta energiasta. Komissio esittää 200 miljardin investointihankkeita uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden kohentamiseksi.

Sota vaikuttaa MEP Mauri Pekkarisen mukaan sekä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön että päästöttömän fossiilivapaan energiaraaka-aineen kysyntään. – Raakapuun ja puuhakkeen tuonti Venäjältä voidaan korvata ainakin osin kotimaisilla biopohjaisilla raaka-aineilla, joiden kysyntä tulee jalostuksessa, rakentamisessa ja energiatuotannossa reilusti kasvamaan. Siihen pitää antaa mahdollisuudet, eikä pyrkiä rajoittamaan uusiutuvan energian käyttöä.

- Kun sota iskee Suomenkin energiahuoltoon, toivottavasti sen seurauksena ymmärretään käyttää puupohjaista biomassaa enemmän, kuin muuten olisi käytetty. Bioenergian osuus EU:n jäsenmaiden käyttämästä uusiutuvasta energiasta on 60 prosenttia. Suuri hämmennyksen aihe on nyt se, että julkistaessaan uusiutuvan lisäämisen tarvetta, EU:n useat uudistushankkeet rajoittavat bioenergian kestävää käyttöä.

Metsien käyttöä rajoittaviksi lakihankkeiksi Pekkarinen mainitsee Red II eli uusiutuvan energian direktiivin, maan käyttöä säätelevän LULUCF:n, Biodiversiteettistrategian, kestävän rahoituksen Taksonomian ja ennallistamisen.

-Taksonomian paradoksi on se, että komissio hyväksyy fossiilisen maakaasun ja ydinvoiman kestävän rahoituksen piiriin kuuluvaksi, mutta sulkee pois osan uusiutuvasta metsäpohjaisesta biomassasta.

Puulle turvattava energiakäytössä riittävä mahdollisuus

MEP Petri Sarvamaan mukaan kyse raakapuun saannissa on väliaikaisesta häiriötilanteesta. -Meidän pitää keksiä keinot, joilla kukin jäsenvaltio menee siitä yli. EU ei tähän varsinaiseen markkinahäiriöön juurikaan voi vaikuttaa. Puukauppa ei suoranaisesti ole sisällä vireillä olevissa EU:n metsiä koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.

-Olemme omassa ryhmässämme pohtineet, miten Ukrainan sodan tulisi näkyä näissä EU:n ilmastohankkeissa ja niiden aikatauluissa. Esimerkki hiilimekanismin käsittelyyn voisi ottaa aikalisää.

Uusiutuvan energian direktiivin tavoitteita ei Sarvamaan mielestä ole syytä arvioida uudelleen. -On tietysti edellytettävä, että puulle turvataan energiakäytössä riittävä mahdollisuus. Pitkällä tähtäimellä puun poltolle ei täältä löydy suurempaa ymmärrystä. Turpeen osalta Suomen hallitus varmaan selvittää komissiolle, että sodan seurauksena joudumme lisäämään turpeen käyttöä väliaikaisesti.

-Meidän pitää nyt hoitaa komission ja Suomen hallituksen kanssa tätä asiaa sillä tavalla, että Suomi voi tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sodasta ei koidu kohtuutonta haittaa metsien käyttöön ja koko metsäsektorille.

EU:n ilmastotoimia arvioitava sodan seurauksena uudelleen

MEP Elsi Kataisen mukaan kaikki metsiin vaikuttavat EU:n Fit for 55 ilmastopaketin sisällä olevat direktiivit pitäisi arvioida aikataulun osalta uudelleen. – Kyse on samaan aikaan vihreän siirtymän vahvistumisesta ja huoltovarmuuden turvaamisesta. Siksi maankäyttöön liittyvät esitykset, joiden tavoitteena on ottaa pois maata viljelyksestä tai rajoittaa metsien käyttöä pitää arvioida omavaraisuuden turvaamisen näkökulmasta.

-Kun nyt pyristellään irti Venäjän fossiilisista polttoaineista, ei ole aika kaventaa päästöttömien ja uusiutuvien energiamuotojen listausta. Energiakriisin välttämiseksi on mahdollistettava turpeen ja uusiutuvan puun energiakäyttö.

Jos komission tavoite asettaa rajoituksia turvepohjaisille metsille, olisi se Kataisen mukaan Suomelle kova isku. - Meillä on neljännes turvepohjaisia metsiä eli eniten koko EU:n alueella. Nyt on luotettava omiin bioenergian käyttömahdollisuuksiin, onhan yli puolet EU:n alueella käytettävästä uusiutuvasta bioenergiaa. Näistä syistä johtuen energiapuun käyttöä ei tule rajoittaa.

-Kun Venäjältä loppuu nyt raakapuun tuonti ja jos meillä vielä näiden EU – säädösten kautta rajoitetaan hakkuita, meille tulee koko metsäsektorille ongelmia.

Euroopan Parlamentin ympäristövaliokunnan linjaus rajata metsäenergia ulos uusiutuvien energialähteiden piiristä on Kataisen mielestä kestämätön. -Miten puu voi muuttua yhtäkkiä poliittisella päätöksellä fossiiliseksi. On vaikea uskoa, että linjaus tulee samaan taakseen parlamentin enemmistön tai komission kantaa.

Katainen muistuttaa, että 60 prosenttia EU:n uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa, josta valtaosa on puupohjaista biomassaa.


Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi




Kommentti:

Puu uusiutuu eikä energiapuulla polteta kansallismaisemaa

Venäjän sodan vaikutukset metsäsektorilla näkyvät energiapuun tarpeen kasvuna. Tarve on kahdesta miljoonasta kuutiometristä, millä korvataan aiemmin Venäjältä tuotua puuhaketta.

Kun viime vuonna metsistämme korjattiin neljä miljoonaa kuutiota energiapuuta, fossiilisia korvaavan uusiutuvan biomassan osuus energiatuotannossa kasvaa ja edistää vihreää siirtymää.

Monille maakunnallisille energialaitoksille ainespuun sivuvirroista ja pieniläpimittaisesta puusta tuotettava metsähake on tärkein raaka-aine lämmön ja sähkön tuotantoon. Turpeen käyttöönkin joudutaan palaamaan, vaikka sen päästöoikeuden hinnan nosto tekikin sen käytöstä kannattamatonta.

Kyse on ennen muuta sähkön ja lämmön tuotannon huoltovarmuudesta, jota Suomi voi parantaa omin keinoin omavaraisuutta lisäämällä. Paradoksi sinänsä, että Ukrainan sodan seurauksena asenteet puun energiakäyttöä kohtaan ovat muuttuneet myönteisiksi. Kun vihreitten ympäristöministeri Emma Kari kannustaa ensiharvennushakkuiden tekoon, on ääni kellossa muuttunut.

Energiateollisuuden hakekysynnän kasvuun voidaan vastata ensiharvennushakkuita kasvattamalla, mikä vaikuttaa myös myönteisesti hiiltä sitovan puun kasvuun. Tästä huolimattaEuroopan Parlamentin ympäristövaliokunta kyseenalaistaa poliittisin perustein energiapuun uusiutuvuuden.

Jos metsähakkeen ei katsota enää täyttävän uusiutuvan kriteereitä, Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh korvaamisen tarvetta jollain muulla energiatuotannolla. Määrä ylittää Loviisan kahden ydinvoimalaitoksen vuotuisen energiantuotantomäärän.

Jos komissio hyväksyy maakaasun ja ydinvoiman kestävän rahoituksen piiriin, mutta ei metsäpohjaista biomassaa, on edunvalvonnassa vielä paljon töitä. Tähän tilanteeseen ei tarvita minkään direktiiviin kautta metsän käyttöä rajoittavia toimia.

Energiakäyttöön soveltuvasta pieniläpimittaisesta puusta ei Suomen metsissä ole pulaa. Niinpä ensiharvennuksia ei tule arvioida ainespuun poistoa mittaavan kestävän hakkuumäärän pohjalta. Ympäristöjärjestöt kampanjoivat puun energiakäyttöä videolla, jossa palaa Kolin kansallismaisema. Voiko tätä suurempaa disinformaatiota olla? Suomea ei lämmitetä tukkipuulla, eikä kansallismaisemia polteta.  

Jos puu pelataan ympäristöjärjestöjen ajamien EU:n poliittisten päätösten perusteella ulos energiakäytöstä, Suomen energian huoltovarmuus ja ilmastotavoitteet vaarantuvat vakavasti. Uusiutuva puu joudutaan korvaamaan kivihiilellä, ensiharvennukset jäävät tekemättä ja hiiltä sitovan metsän kasvu tyrehtyy. Kaikki häviävät.

Kun Venäjän pakotteiden seurauksena pyristelemme irti Venäjän raakapuusta ja fossiilisista polttoaineista, kotimaiset aines- ja energiapuuvarannot tarjoavat siihen korvaavan mahdollisuuden. Ensiharvennusten määrätietoinen toteuttaminen kasvattaa energiakäytössä uusiutuvan osuutta, parantaa Suomen huoltovarmuutta, edistää hiiltä varastoivan metsän kasvua ja estää metsien pusikoitumisen. Kaikki voittavat.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

paula.horne@ptt.fi
mauri.pekkarinen@europarl.europa.eu
petri.sarvamaa@europarl.europa.eu
elsi.katainen@europarl.europa.eu

Kuvat

Paula Horne
Paula Horne
Lataa
Mauri Pekkarinen / kuva: Euroopan parlamentti
Mauri Pekkarinen / kuva: Euroopan parlamentti
Lataa
Petri Sarvamaa / kuva: Euroopan parlamentti
Petri Sarvamaa / kuva: Euroopan parlamentti
Lataa
Elsi Katainen
Elsi Katainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäteollisuuden Jyrki Peisa: Komission ajama metsiä koskeva säädöstsunami kova pala metsäklusterille. Metsämaiden yhteistyöllä saavutettavissa vielä myönteisiä tuloksia22.6.2022 12:42:21 EEST | Tiedote

Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtajan Jyrki Peisan mielestä Suomen on ollut vaikea muodostaa omien etujensa mukaista näkemystä EU:n komission metsien käyttöä koskeviin aloitteisiin. Myös kantojen viivästyminen heikentää edunvalvontaa ja vaikuttamista komissioon. Peisan mukaan hallitus voi kuitenkin edelleen yhdessä metsäklusterin kanssa vaikuttaa siihen, että EU:n metsiä koskevissa sääntelyhankkeissa löydetään tasapaino ympäristön, talouden ja työllisyyden välille. Nykyinen komissio ajaa metsäsektoria osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja on unohtanut metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden.

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu8.4.2022 09:57:25 EEST | Tiedote

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää. -Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan. Tavoite metsien erilaisista käyttömuodoista toteutuu Suomessa Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen,

Euroopan metsänomistajajärjestön Maria Pohjala: Metsänomistajat pelkäävät EU:n tavoittelevan pohjoisen metsien suojelua koko Euroopan hiilivarastoksi24.3.2022 10:13:27 EET | Tiedote

EU:n komissio valmistelee parhaillaan useita Suomenkin metsätalouteen vaikuttavia esityksiä. Metsätalouden kannalta haastavana esimerkkinä Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala pitää maankäyttöä säätelevää LULUCF asetusta. Se määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. - Siinä ratkaistaan, annetaanko muiden sektoreiden jatkaa päästöjen tupruttamista ja metsien käyttöä vähennetään nielujen kasvattamiseksi. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät, jääväkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako vielä ylipäätään jatkaa metsien hoitamista.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert: Metsien suojelutoimien seurannaisvaikutuksista tarvitaan kokonaisvaltainen arvio22.2.2022 11:05:21 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa. -Joko talous tai monimuotoisuus edellä menevien pitäisi ymmärtää toisen osapuolen ajattelutapaa ja luoda yhteistä konsensusta. Luken tehtävänä on olla rakentavan keskustelun pelinrakentaja tuomalla uutta mahdollisimman kokonaisvaltaista tutkimustietoa ja ratkoa metsiin liittyviä haasteita poikkitieteellisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään.

Kunnat vähähiilisen rakentamisen vetureiksi – Vähähiilisestä rakentamisesta kuntien ilmastopolitiikan työkalu1.2.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – hankkeen rahoittama www.puussaontulevaisuus.fi verkkosivusto on avoinna 1.2.2022 alkaen. Verkkosivusto käsittelee puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia hiilen sidonnassa ja varastoinnissa erityisesti julkisessa rakentamisessa. Sivusto esittelee useita toteutettuja puurakentamisen kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja sekä kertoo tarinoiden ja faktatietojen muodossa niiden hankekuvauksen päätöksenteosta, kilpailutuksesta, rakentamisesta valmiiseen rakennukseen ja hiilijalanjäljen laskentaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme