Puhevammaisten ihmisten osallisuutta lisätään tuella ja aidolla kohtaamisella

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, jolla on puhevamma. Puhevamma voi syntyä eri sairauksien tai vammojen seurauksena. Tulkkauksen ja teknisten apuvälineiden ansiosta monille osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin on mahdollista.

– Puhevammani aiheuttaa ongelmia vähän kaikessa, mutta se ei estä osallistumistani yhteiskuntaan millään tavalla. En jätä vammani takia mitään tekemättä tai mihinkään menemättä, turkulainen Sirpa Vuorinen sanoo Dialogi-mediassa.

Vuorinen kommunikoi kirjoittamalla Allora-kommunikaattorilla ja käyttämällä tulkkia asioimisissaan ja vapaa-ajalla. Hänen puhevammansa on CP-vamman aiheuttama.

Kommunikointiohjelmat helpottavat asioimista, mutta ne edellyttävät myös ohjausta, jonka järjestäminen on tällä hetkellä kuntien vastuulla oleva palvelu. Se ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus, kertoo Diakin viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia.

– Kunta voi siis määrärahojensa perusteella olla myöntämättäkin tätä ohjausta. Sen puuttuminen tietysti on olennainen heikennys puhevammaisen henkilön osallisuuden toteutumiseen.

Tulkkauksessa olennaista on laatu

Tietotekniikan lisäksi keskeisin puhevammaisten ihmisten osallisuutta edistävä apuväline on tulkkaustyö. Suomi on toistaiseksi ainoa maa maailmassa, joka tarjoaa puhevammaisille lakiin kirjattuna oikeuden käyttää ilmaiseksi tulkkauspalveluita. Tulkkipäätöksen myöntää Kela hakemuksen pohjalta.

Karoliina Joutsia on itse tutkinut puhevammaisten asiakkaiden näkemyksiä laadukkaasta tulkkauksesta.

– Puhevammaisten asiakkaiden mielestä tulkkaus on laadukasta silloin, kun asiakas osataan kohdata inhimillisesti ja kun hän tulee ymmärretyksi, Joutsia sanoo Dialogissa.

Alalla kohdataan hyvin eri tavoin kommunikoivia asiakkaita.

– Muuhun tulkkaukseen verrattuna yhtenä isohkona eroavuutena näen tällä alalla sen, että tulkatessa pitää välillä hyvinkin suppeista ilmauksista ymmärtää mitä asiakas tarkoittaa.

Joutsia kannustaa myös puhevammattomia ihmisiä kommunikointiin puhevammaisen henkilön kanssa. Tärkeää on rohkeasti puhua suoraan henkilölle itselleen, ei avustajalle tai tulkille.

– Jokainen kohtaaminen tuo erilaisuutta tutummaksi ja vie lähemmäksi maailmaa, jossa kaikki ihmiset nähdään tasavertaisesti arvokkaina erilaisista vammoista ja kommunikointitavoista huolimatta ja jossa kaikkien osallisuus voi aidosti toteutua.

Puhevammaisten tulkkauksen opetusta jo 10 vuotta

Diakin kehittämä puhevammaisten tulkkauskoulutus viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan yhdessä asioimistulkkauksen koulutuksen kanssa.

– Puhevammaisten tulkkauksen on voinut aiemmin ja voi yhä suorittaa erikoisammattitutkintona. Reilu vuosikymmen sitten aloimme Diakissa ajatella, että sitä laajemman, tulkkauksen sisältöihin keskittyvän ammattikorkeakoulukoulutuksen tarjoaminen olisi edistysaskel puhevammaisten tulkkaukselle, Joutsia kertoo.

– Päätös oli oikea. Meiltä valmistuvat tulkit työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan kentällä.

Diakista valmistuu kymmenkunta korkeakoulutettua puhevammaisten tulkkia vuosittain.

Dialogi: Osallisuuden asialla

Kansainvälisenä puhevammaisten päivänä ja puhevammaisten viikolla julkaistavassa Dialogi-median Osallisuuden asialla -teemanumerossa kerrotaan myös mm. Diakin opiskelijoiden kehittämistä menetelmistä tukea neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten vuorovaikutusta sekä parantaa lasten leikkipaikkojen saavutettavuutta kuvallisten ohjeistusten avulla.

Lisäksi teemanumero pureutuu osallisuuden esteisiin ja niiden purkamiseen puhevammaisten ihmisten lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten, oppimisen haasteista kärsivien sekä eri kieliryhmien näkökulmista.

Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia Diakin arvojen mukaisesti. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.