Puolueiden päättäjien enemmistö: Koulutuksen rahoitusta on vahvistettava seuraavalla hallituskaudella

”Koulutuksen kokonaisrahoitusta on lisättävä, vaikka se edellyttäisi verojen nostamista tai sopeutustoimia muilla politiikan aloilla.” Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän kanssa oli kolme neljästä (76 %) vastaajasta.

- Osaamisen ja oppimisen taso on laskenut hälyttävästi jo hyvin pitkään. Olemme koulutuksen suhteen vedenjakajalla. Osaamisen ja oppimisen tason nosto sekä opetuksen laadun varmistaminen edellyttää sitä, että koulutuksen perusrahoitusta lisätään pysyvästi yli hallituskausien, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vaatii.

- Koulutus ei saa joutua lyhytnäköisten poliittisten valtapelien kohteeksi, jos haluamme varmistaa, että saamme osaajia työmarkkinoille nyt ja myös jatkossa, Murto tähdentää.

- Laadukasta opetusta ei voida myöskään turvata ilman riittävää rahoitusta ja resursseja eikä ilman kelpoisia opettajia millään koulutusasteella eikä varhaiskasvatuksessa.

Vastauksissa oli selkeitä puoluekohtaisia eroja. Varauksellisimmin kyselyssä esitettyyn väitteeseen suhtautuivat keskustan ja kokoomuksen edustajat, joista alle puolet oli samaa mieltä väittämän kanssa. Kriittisesti väittämään vastanneita oli myös perussuomalaisissa.

Koulutuksen rahoittajana Suomi on Pohjoismaiden peränpitäjä

Koulutuspoliittisessa selonteossa eduskuntapuolueet sitoutuivat parlamentaarisesti tavoitteeseen nostaa koulutuksen rahoitus kohti Pohjoismaiden tasoa. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion rahoitusosuudet on siksi käytettävä kasvatuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.

- Koulutusrahoituksen suuntaa onnistuttiin kääntämään kasvuun kuluvalla hallituskaudella. Ero kilpailijamaihimme ei ole kuitenkaan muuttunut ratkaisevasti. Muiden Pohjoismaiden tason saavuttamiseksi Suomen tulisi yhä lisätä koulutusrahoitustaan lähes 2 miljardia euroa, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen OAJ:sta muistuttaa.

- Koulutuksen toimivuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalon kysymys. Ilman riittävää rahoitusta osaamistaso jatkaa laskuaan ja Suomi putoaa yhä pahemmin kansainvälisen kilpailukyvyn kelkasta, Lahtinen varoittaa.

OAJ:n kyselyn toteutti Aula Research syyskuussa 2022.