SDP

Puoluesihteeri Rönnholm Turussa

Jaa

Ystävät, toverit, vapunjuhlijat! Minä olen kuunnellut tällä paikalla monta puhetta. Lapsena, opiskelijana ja aikuisena. Turku on minulle rakas vapun kaupunki. Niitäpuheita ovat pitäneet monet tutut toverit. Rafael Paasio piti tällä samalla paikalla puheen vuonna 1970. Sitä en vielä ollut itse kuulemassa, mutta löysin sen Ylen arkistosta. Siitä ohessa katkelma:

Meidän tulee edistää työn saannin turvaamista, ammattikasvatuksen nopeaa tehostamista ja kaiken asteisen tuotannon lisäämistä, joka merkitsee muun ohella pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamista siinä määrin kun se on valtion toimenpitein aikaan saatavissa. Unohtamatta tässä myöskään suurempia yrityksiä, jotka ovat tuottavuuden ja ulkomaankaupan kannalta merkittäviä. 

Sosiaaliturvan parantamista siinä määrin kun se kansalaisten kantokyky huomioon ottaen suo edellytyksiä ja demokraattisen vaikutuksen lisäämistä niin talouselämässä, yhteiskunnan koneistossa ja oppilaitoksissa. Ja myös kehitysalueiksi leimattujen maamme seutujen asujaimiston tarpeiden huomioon ottamista

Tästä Rafun puheesta on kohta puoli vuosisataa. Poljento on eri, mutta askelten kaiku sama. Samoista asioista me sosialidemokraatit puhumme yhä: työstä, sosiaaliturvasta, yrityksistä, jotka luovat työtä ja demokraattisista oikeuksista vaikuttaa. Puheissa ennen meitä ja meidän jälkeemme on kyse luottamuksesta meidän vaihtoehtoomme, rohkeudesta muuttaa yhteiskuntaa ja paremmasta tulevaisuudesta kaikille, ei vain harvoille.

***

Haluan puhua teille tänään luottamuksesta, rohkeudesta ja tulevaisuudesta.

Suomalainen yhteiskuntamalli perustuu luottamukseen. Luottamusta täytyy kokea niin, itseä, muita kuin yhteiskuntaa kohtaan.

Jokaisella meistä tulee olla tervettä luottamusta itseen, ja siihen, että oma osaamisemme kantaa. Että me itse pystymme vaikuttamaan omaan elämäämme ja tarjoamaan läheisillemme parasta mahdollista onnea ja turvaa. Luottamus itseen ja omaan pärjäämiseen antaa meille edellytykset hyväksyä myös muita ja muualta tulevia.

Pohjoismaiset yhteiskunnat ja niiden lujuus perustuu myös vahvaan luottamukseen ihmisten välillä. Luottamukseen, että oman asuinalueen viihtyisyys hoidetaan yhdessä, että naapurille voi jättää avaimen ja kahvilassa takin tuolin selkänojalle. Ennen kaikkea meillä on luottamus siihen, että kukin meistä tekee parhaansa, kukin haluaa osallistua ja olla aktiivinen. Kun jokainen kantaa kortensa kekoon, luotamme toisiimme täysin aiheesta.

Meillä tulee olla myös luottamusta yhteiskuntaan. Luottamusta siihen siihen, että se kohtelee meitä reilusti. Me, joka ikinen maksamme veroja ja niitä vastaan saamme palveluita. Me voimme luottaa siihen, että katupöly on siivottu ja junat kulkevat. Pahana päivänä meille jokaiselle on tarjolla turvaverkko. On palveluja perheille ja palveluja siihen, kun hakee työtä. Voimme luottaa siihen, että poliisi ja palokunta turvaavat ja että lääkäriin pääsee hoitoon. 

Ja tästä kaikesta rakentuu luottamus tulevaisuuteen. Luottamus siihen, että minä osaan ja minä pystyn. Luottamus siihen, että minulle on tässä yhteiskunnassa paikka. On mahdollisuuksia investoida, rakentaa koti ja perustaa perhe. Siitä, että minua ja jokaista muutakin kuunnellaan. Yhdessä toisiimme luottaen me haluamme sijoittaa tulevaisuuteen, oli kyse sitten kyse raiteista tunnin junaa varten tai osaamisesta, jota tarvitaan lisää niin lapsille kuin koko työuran läpi. 

Tietenkin nämä asiat maksavat rahaa, mutta olemme rikkaampia kuin koskaan ennen. Meillä on varaa luottamukseen enemmän kuin koskaan ennen.

Mutta on niitä, joille luottamus on vierasta. Epäluottamuksen ajamassa kiihkossa pienentää julkista sektoria, ja viedä siltä edellytykset, sekoittuu kulun ja investoinnin ero. Jos ajattelemme, että kulut ovat vain miinusta ja että niiden avulla ei voida luoda viivan alle mitään uutta, sinne ei totisesti mitään ilmaannu. Luottamuksen puute tekee lyhytnäköiseksi ja itsekkääksi.

Jos näin lyhytnäköisesti ajatellaan, jää timpurilta uusi vasara hankkimatta, jää rakentamatta se terveys- tai datakeskus, se tehdas joka luo työtä, ja se tie jota pitkin tavara kulkee. Kouluihin jäävät tarvikkeet hankkimatta ja loppukädessä jäätekemättä se nuoren parin harkinta siitä onko talossa tilaa uudelle tulokkaalle. Näin ajattelemalla me säästämme itsemme lopulta vararikkoon.

Investoinneissakin kyse on luottamuksesta – luottamuksesta tulevaisuuteen. Kyse rohkeudesta kohdata muutos joka on vääjäämätön, mutta ei hallitsematon. Kun Euroopassa on pitänyt uudistaa, kun Suomessa on pitänyt uudistaa, on tarvittu luottamusta. Tätä syvää, elintärkeää luottamusta me sosialidemokraatit ajamme ja puolustamme, ja olemme aina ajaneet ja puolustaneet.

Me sosialidemokraatit, me suomalaiset uskomme keskinäisen luottamuksen voimaan. Emme me ajaudu toraillen kohti tulevaisuuttaa. Me valitsemme muutoksen suunnan yhdessä. Valitsemme sen joka päivä rakentamalla luottamusta, tekemällä rohkeita valintoja. Koska meille luottamus on viisautta.

Hyvät ystävät,

Muistatteko Juha Sipilän politiikan kakkaran. Sen kauniiden lupausten kakkaran, jolla Suomi piti panna kuntoon? Se sisälsi neljä eri sektoria: julkinen talous, talouskasvu, huolenpito ja vastuunotto.

Nämä ulottuvuudet ovat tärkeitä ja toden totta kuvaavat yhteiskuntaamme. Oikein käytettynä ne rakentavat luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. 

Mutta minä kysyn: miten on käynyt taloudelle, talouskasvulle ja huolenpidolla ja vastuunotolle? Tutkitaan yhdessä miten Sipilän kakkara on toteutunut käytännössä, kuinka nämä juhlavat sanat punnitaan teoissa. 

Julkinen talous 

Hallituspuolueiden vaalilupausten mukaan ei leikata senttiäkään opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden tuensaajien toimeentulosta. Näin he lupasivat.

Tosiasia on, että sosiaaliturvaa tämä hallitus leikkasi yli 700 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä eriarvoisuuden torjuntaan laitettiin 50 miljoonan euron laastari. Siis leikkaus 700 miljoonaa, panostus 50 miljoonaa. 

Tällä kaudella hallitus on samalla suorittanut suurten perintöjen verotuksen keventäminen. On ollut varaa tehdä yrittäjävähennys, joka kohdistuu pääasiassa kahdelle suurituloisimmalle kymmenykselle. On ollut varaa säätää vaikkapa metsälahjavähennys – vähennys, jota koko kansasta nauttii vain pari tuhatta yksilöä. Näiden yhteenlaskettu hinta meille veronmaksajille on ollut yhteensä yli 200 miljoonaa.

Koulutuksesta tämä hallitus on leikannut miljardin. Toistan: Koulutuksesta he ovat leikanneet miljardin.

Talouskasvu 

Tuskin kukaan on meitä sosialidemokraatteja iloisempi siitä, että talous tuntuu kasvavan ja työpaikkoja syntyy. Meille se on merkki toivosta. Mutta tämän talouskasvun moottori on lainattu maailmanmarkkinoilta – kuten pienessä vientivetoisessa taloudessa yleensä on. Sulka siitä ei yksinkertaisesti kuulu hallituksen hattuun, vaikka he kuinka sitä sinne sovittelisivat. Sinne se istuu yhtä huonosti kuin se omenan lippis melonille. 

Hallitukselta puuttuvat nimittäin visiot tulevaisuudesta. Ajatus siellä tuntuu olevan, että talouskasvua voidaan luoda vain ja ainoastaan viemällä julkista toimintaa markkinoille. Huolenpidon sektorilla soteen luodaan markkinoita monella miljardilla. Nämäkin rahat tulevat veronmaksajilta. Sama näköalattomuuden linja näkyy myös muilla sektoreilla sekä sääntelyssä, ja kaiken julkisen toiminnan organisoinnissa. Työllisyyspalvelut viedään kokonaan markkinoille, jätehuollon osalta sidotaan julkisen kädet, liikenteen ohjaus on saatava yhtiöön ja lopuksi VR pilkotaan ja avataan kilpailulle. 

Kysyn teiltä: onko näistä joku kenties uusi vientituote, uusi innovaatio jonka kautta suomalaiseen yhteiskuntaan tulee rahaa muualta maailmasta? En ainakaan itse näe sitä terveydenhuollossa, työllisyyspalveluissa tai suomalaisten liikenneverkkojen osalta. Päin vastoin, rahaliikenne virtaa Suomesta pois, veroparatiiseihin. Oikeiston visiot tulevaisuudesta puuttuvat.

Voiko ihminen voi luottaa huolenpitoon yhteiskunnassa?

Lähes 90 prosenttia ammattiliitto Superin tuoreeseen työntekijäkyselyyn vastanneista kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Syy on yksinkertainen. Ikääntyneet asiakkaat tarvitsevat enemmän hoivaa, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet. Vanhusten hoiva ei ole sillä tolalla jolla sen sivistysvaltiossa pitää olla. Juha Sipilä lupasi huolenpitoa.

Joudumme lukemaan jatkuvasti siitä miten entistä useampi nuori jää vailla koulutusta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Me tiedämme mikä on ennuste työllisyydelle ja terveydelle, jos nyt valmistuva nuori jää peruskoulun varaan. Asiaa kauhistellaan kyllä seminaareissa ja voivotellaan miten pelien tarjoama rinnakkaistodellisuus pitää sällit sisällä, mutta hallituksen toimenpiteet puuttuvat täysin. Sipilän luotsaama Suomi seuraa sivusta kun sen nuoriso erkanee toisistaan.

Todellisuudet etääntyvät, mahdollisuudet kaventuvat. Tätä railoa ei hitsata yhteen enää armeijan tuvissa.

Kaikki tämä koska hallitus sanoo, että meillä ei ole varaa. Koska suomalainen oikeisto toistaa maailmalta tuttua virttä: ole muuta vaihtoehtoa.

Ja viimeisenä vastuunotto.

Hyvinvointivaltion idean ytimessä ovat turvallisuus ja luottamus. Juuri luottamus tulevaisuuteen on meidän yhteiskuntamme arvokkaimpia voimavaroja, asia jota tulisi vaalia ja vahvistaa. Me otamme vastuuta ennen kaikkea yhteiskunnan nuorimmista, se on kansallisen ylpeytemme aihe.

Tuoreessa muistissa ovat vielä hallituksen työntekijöihin kohdistamat leikkaukset ja heikennykset. Myös työttömyysturvaa he leikkasivat sekä suoraan että hallituksen niin sanotulla aktiivimallilla, joka on heikentänyt toimeentuloa suurelta joukolta kaikista vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä ilman, että he ovat itse kyenneet asiaan vaikuttamaan. 

Vuorotteluvapaiden käyttöä hallitus on rajoittanut. Tämä on vähentänyt työmahdollisuuksia nuorilta. Välityömarkkinat ovat tärkeitä pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyökykyisten työllistymismahdollisuuksille. Niitäkin hallituksemme on heikentänyt.

Suomalaista oikeistoa leimaa ajattelutapa, jossa työttömyys on yksilöstä itsestään johtuva ongelma ja ratkeaa työttömyydestä rankaisemalla, ei mahdollisuuksia tarjoamalla. Tuhoamalla edellytyksiä vastuunotolle, ei tarjoamalla niitä.

Se perustuu ajatukseen, jossa ihmisen luottamusitseensä ja tulevaisuuteensa on yhdentekevä. Ajatukseen, jossa luottamus ihmisten välillä korvataan kurilla ja almuilla, ja jossa luottamuksenyhteiskuntaan annetaan rapautua, kun palvelut ja tuki korvataan nöyryytyksellä ja kepillä.

Puhutaan vastuusta. Ja samalla vastuu työllisyydestä siirretään täysin yksilön harteille.

Esitys alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden vapauttamisesta on syrjivä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta rikkova.  Tätä viestiä on kuultu jopa hallituspuolueiden omilta nuorisojärjestöiltä. Työmarkkinoiden kahtia jakaminen iän perusteella ei sovi yhteen perustuslain syrjimättömyysvaatimuksen, Suomea sitovien työntekijöiden oikeuksia sääntelevien sopimusten ja EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivin kanssa.

Epävarmat työsuhteet myös kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille naisille. Naisten uusista työsuhteista määräaikaisia on jo tällä hetkellä 60 %, kun miehillä luku on 48 %. Määräaikaisten sopimusten käytön lisäämisellä olisi siis selkeitä negatiivisia vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla. 

Näin, ystävät, Sipilän kakkara siis toimii käytännössä. Tällaista julkista taloutta, talouskasvua, huolenpitoa ja vastuuta suomalainen oikeisto voi meille siis tarjota.

Vaikka kerta toisensa jälkeen näitä Sipilän hallituksen päätöksiä on yritetty verhota välttämättömyyden verhoon, kaikki ne – joka ainoa niistä – ovat olleet arvovalintoja.

Näin suomalainen oikeisto rakentaa luottamusta ja tulevaisuutta.  

Edellä on kuvattu, millä tavoin SDP vastaisi työelämän murrokseen. Vahvistamalla osaamista ja uudistamalla sosiaaliturvaa. Työelämän murros ei ole kuitenkaan ainoa suomalaista yhteiskuntaa kohtaava muutoshaaste. Ihmisten toiminta on asettanut koko maapallon ekologisen kestävyyden koetukselle. 

Kansainvälisessä politiikassa on tapahtumassa siirtymä monenkeskisestä yhteistyöstä suurvaltojen välisen voimapolitiikkaan. Kun Ruotsi istuu YK:n turvaneuvostossa ja toverit lahden takana isännöivät korkean tason kokouksia tai toimivat neuvotteluiden välittäjinä, Suomen ulkoministeristä ei juuri kuulla. Viimeistään ensi hallituskaudella meidän täytyy kysyä itseltämme mitä Suomi haluaa? Jos emme ole tuomari emmekä lääkäri, niin ehkä voimme olla osaamista tarjoava valmentaja. 

Demokraattisia yhteiskuntia haastetaan eri tavoin ja myös suomalaisesta demokratiasta meidän on oltava huolissamme. Myös meille sosialidemokraateille on esitetty haaste osallistaa enemmän ja paremmin, ja siihen aiomme totisesti tarttua. 

Taloudellinen eriarvoistuminen uhkaa jakaa ihmisiä ja samoin voimakas rakennemuutos – tästä Rafu puhui jo 1970 –  ja kaupungistuminen jakavat Suomea uudella tavalla. Näihin megaluokan haasteisiin on meidän sosialidemokraattien lisäksi muiden poliittisten liikkeiden muodostettava kanta. Emme voi olla passiivisia tulevaisuuden suhteen.

Tästä syystä SDP on käynnistänyt mittavan tulevaisuustyön. Siihen osallistuu 450 toveria ympäri maan. Suomi 2030 laatii pidemmän aikavälin ratkaisuja Suomen ja maailman muutoshaasteisiin. Tähän työhön me kutsumme mukaan kaikkia kansalaisjärjestöjä, elinkeinoelämää ja kansalaisia. Me tarvitsemme pidemmän aikavälin tiekartan, tiekartan jonka mukaisesti Suomea uudistetaan ja rakennetaan yhdessä. Me tarvitsemme yhteiskunnallista luottamusta, kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä.

Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta meidän arvojemme pohjalta luotuun näköalaan voi luottaa. Meillä on rohkeutta ottaa se yhdessä vastaan varmana siitä, että me selviämme kuten aina ennenkin. Jos vain olemme rohkeita, ja luotamme kykyihimme.

Kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan. 

Kuten tällä vaalikaudella olemme nähneet, uudistaminen ei onnistu ilman luottamusta. Mitä enemmän on luottamusta, sitä helpompi on uudistaa. Nyt niin ei ole ja siksi SDP haluaa palauttaa luottamusyhteiskunnan. Kokoomuksen ylimielisyyden ja keskustan kakkaroiden tilalle on vaihdettava luottamuksen kehä, jossa luottamus itseen, muihin ja yhteiskuntaan muuttuu luottamukseksi tulevaisuuteen.

Olemme ylpeitä hyvinvointivaltiosta, mutta me emme lepää laakereillamme. Me haluamme mennä eteenpäin, pysyä liikkeellä.  Politiikan avulla me huolehdimme siitä, että muutos ja kehitys tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Hyvät ystävät!

Minä puhuin teille luottamuksesta, rohkeudesta ja tulevaisuudesta. 

Luottamus ovat ne tuhannet siteet jotka yhdistävät meitä tässä hetkessä, niihin jotka ovat menneet ja niihin jotka tulevat. Ja luottamus vie meitä eteenpäin vaikka aina emme ole samaa mieltä. 

Rohkeus on tehdä valintoja, ja kyseenalaistaa se, etteikö vaihtoehtoja olisi. Niitä on. Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. 

Suomi muuttaa suuntansa vaalien kautta. Me haluamme uuden suunnan ja kutsumme kaikki mukaan. Me olemme valmiita. Niin olet sinäkin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Antton Rönnholm: 040 506 7676.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari: Orpon budjettiesitys väheksyy eduskunnan arvovaltaa12.8.2018 16:33Tiedote

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari arvostelee valtiovarainministeri Petteri Orpon linjauksia liikenteen rahoitukseen ensi vuoden budjettiesityksessä. - Parlamentaarinen työryhmä esitti yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitetaan vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Nyt Orpon esityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu eurollakaan parlamentaarisesti yksimielisesti esitettyä rahoitusta perusväylänpitoon. Orpo väheksyy parlamentin arvovaltaa ja vie pohjan koko parlamentaariselta valmistelulta. Skinnarin mukaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin olisi viimeistään nyt pitänyt ottaa mallia Ruotsista ja siitä, miten pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa tehdään. - Perusväylänpidossakin oleellista on jatkuvuus. Kyse on myös liikenneturvallisuudesta. Liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen olisi nyt tarvittu pysyvä rahoitustason korotus, jota parlamentaarisesti yksimielisesti myös kokoomuksesta esitettiin. Nyt seuraava hallitus joutuu lisää

Ihalaiselta 10 ehdotusta, joiden avulla voidaan parantaa työn ja työntekijöiden kohtaamista19.7.2018 10:23Tiedote

Työvoimapula, totta vai tarua? 10 kohdan ehdotukset työvoiman saatavuus ja kohtaanto-haasteiden voittamiseksi Tavoite nostaa seuraavalla vaalikaudella työllisyysaste vähintään 75% on hyvä tavoite, mutta samalla haastava. On varmistettava edellytykset pidemmän aikavälin kestävälle kasvulle investoimalla tki-rahoitukseen, koulutukseen ja työyhteisössä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin toisiaan tukeviin toimiin. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä vaikeammin työllistettävien työkyvyn ja osaamisen parantamiseksi sekä työllistämiskynnyksen alentamiseen. Osatyökykyisille on rakennettava matalan kynnyksen polkuja työelämään. Tehostettuja toimia tarvitaan jo maahan muuttaneiden työllisyysasteen nostamiseksi. Koulutus ja työ ovat juureva tapa kotouttaa. Maahanmuuttajissa on mahdollisuus, ei uhka työmarkkinoilla. Monissa maakunnissa työikäisen väestön kasvu perustuu merkittävältä osalta maahanmuuttajiin. Toimenpiteet maahanmuuttajien työllistymisessä tulisi kohdistaa v

Filatov: Yleisturva on yksinkertaisesti parempi sosiaaliturvamalli16.7.2018 13:55Tiedote

Yksinkertaista oikeudenmukaista sosiaaliturvaa ei ole kun utopioissa. Tarvitaan taloudellisen avun ja palveluiden kokonaisuus, jossa etuuksia kootaan yhteen ja samantasoistetaan. Lisäksi säilytetään osa erityisiin tarpeisiin rakennettuja tarveharkintaisia etuuksia, sanoo kansanedustaja Tarja Filatov. Ihmisen elämäntilanteet ovat moninaiset ja siksi sama vastaus ei toimi elämän erilaisissa riskeissä. Kaupallisia vakuutuksiakin on eri asioille. Autovakuutus ei toimi matkavakuutuksena eikä päinvastoin, muistuttaa Filatov. Hän puhui SDP:n puoluepäivän tilaisuudessa Porin SuomiAreenalla maanantaina. - Ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä vastauksia on kyllä, Filatov sanoo. SDP:n vastaus sosiaaliturvan ongelmiin on Yleisturva. Yleisturva on yksinkertaisesti parempi sosiaaliturvamalli, joka takaa ihmisen toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa. Se helpottaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista siten, että työ on tekijälleen aina kannattavaa. - Yleisturva on kol

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme