SDP

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansansanedustaja Sirpa Paateron vappupuhe Loviisassa ja Inkeroisissa

Jaa

Hyvät toverit, ystävät, Vapun juhlijat, viime vuoden itsenäisyyden satavuotisjuhlasta siirryimme toisenlaisiin tunnelmiin vuoden 2018 koittaessa. Vuoden 1918 surullisten tapahtumien vuosi ei ole juhlaa, mutta se on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä sai juuri itsenäistyneessä maassa kansalaiset kääntymään toisiaan vastaan niin kohtalokkaalla tavalla.

Sata vuotta sitten oli maamme nuori kansakunta, jossa valtaa oli

demokratian keinoin annettu niin eduskuntaan kuin kunnillekin.

Luottamusta siihen, että maa oli menossa oikeaan suuntaan ja kohti

valoisaa tulevaisuutta, ei kuitenkaan löytynyt. Työttömyys, nälkä ja

toivottomuus. Ne olivat läsnä Suomessa sata vuotta sitten samalla tavalla

kuin ne ovat läsnä maailmassa vieläkin. Kun toivottomuus musertaa alleen,

tartutaan maailmalla vieläkin aseeseen tai paetaan kauas kotoa etsimään

parempaa tulevaisuutta.

Myös satavuotiaassa Suomessa tulee huolehtia siitä, ettei kansakuntamme

jakaudu enää koskaan kahtia. Niihin, jotka pärjää, ja niihin, jotka valtaa

toivottomuus. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pidetään mukana

eikä toivottomuudelle saa olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Demokratian toteutumiselle Suomessakin on edellytyksenä ihmisten

kokemus kohtuudesta, reiluudesta ja siitä että on arvokas osa yhteiskuntaa.

Nyt liian moni kokee ulkopuolisuuden tunnetta ja ajautuu normaalin

yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa vallitsevat omat pelisääntönsä. Juho

Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportissa sanotaan,

että suomalainen eriarvoisuus aiheutuu enemmänkin hyväosaisuuden

yleistymisestä kuin laaja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Kuitenkin osa suomalaisista ei ole samassa määrin päässyt mukaan tähän

myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt

toimeentulotukiasiakkuus ja köyhyys, pysyvät väestöryhmien väliset

terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat

erot, korkea työttömyys, mittava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

olevien nuorten osuus, ylivelkaantuminen, kotoutumisen haasteet sekä

asuinalueiden ja alueellinen eriytyminen.

Vaikka turvajärjestelmämme siis takaakin kaikkien perustoimeentulon, on

yhteiskunnassamme kuitenkin joukko ihmisiä, jotka ovat muutoin

syrjäytyneet yhteiskunnasta.

Kuten tiedämme, on työelämä suurten muutosten kourissa ja yhä

kiihkeämmin käymme keskustelua sosisaaliturvamallimme päivittämiseksi

vastaamaan nykyisyyttä ja tulevaa. Järjestelmämme ei ole niin joustava

kuin pitäisi, siinä on aukkoja ja kohtia joissa ihmiset eivät koe

sosiaaliturvaa kannustavaksi tai aina oikeudenmukaiseksikaan.

Reilu viikko sitten me sosialidemokraatit hyväksyimme oman yleisturvamallin

eli mallin siitä, miten tulevaisuuden sosiaaliturva tulisi järjestää.

Lähtökohtana on yhä työ ja työhön pääsy, sekä yksinkertaistaminen

yhdistämällä monet nykyisen sosiaaliturvan muodot yhteen. Yleisturva paitsi

yksinkertaistaa järjestelmää, myös tilkitsee nykyiset aukot eri järjestelmien

välillä, turvaten samalla sen, että taso kattaa perustoimeentulon ja ihmiset

voivat luottaa järjestelmän toimivuuteen.

Hyvät kuulijat,

tänään vietämme kevään ja työn juhlaa. Vappu on lupaus kesän, lämmön ja

valon lähestymisestä. Samalla lailla on vuosikymmeniä Vappu ollut työn

juhlaa ja lupaus paremmasta huomisesta. Aikanaan Vappuna on marssittu

kahdeksan tunnin työpäivän ja muiden tänään itsestäänselvänä pitämiemme

työelämän pelisääntöjen puolesta.

Vai ovatko ne sittenkään vielä tänäänkään itsestäänselviä, edes meillä

Suomessa?

Tänään olemme nimittäin jälleen perimmäisten työeläkysymysten äärellä.

Kulunut hallituskausi ei ole ollut työn juhlaa saati lupausta paremmasta

tulevaisuudesta. Viime vuodet on Suomessa otettu askeleita kohti

menneisyyttä.

Suomen talouden heikoista vuosista ovat maksaneet kovan hinnan

suomalaiset palkansaajat, tavalliset työssäkäyvät naiset ja miehet ja ne

jotka ovat syystä tai toisesta vailla työtä. Epäoikeudenmukainen

kilpailukykysopimus lomarahaleikkauksineen ja työajan pidennyksineen,

työttömiä kurittava aktiivimalli, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen

tehdyt heikennykset ja viimeisimpänä huhtikuun kehysriihessä päätetyt

heikennykset nuorten ja pienten yritysten työntekijöiden työehtoihin ovat

osoituksia siitä, että 2010-luvulle tultaessakaan saavutettuja työehtoja ei

voi ottaa itsestäänselvyytenä. Meillä on yhä yhteiskunnassamme voimia,

jotka valtaan päästessään eivät kunnioita jo useaan kertaan sovittuja

pelisääntöjä. Sanonta siitä, että jokin on rikki, sopii erityisesti

sopimusyhteiskuntaan, ja sitä ei ole vahingossa rikottu vaan

suunnitelmallisesti ja aivan tarkoituksella. Rikkoa ja romuttaa jopa niin,

että kolmikantayhteistyö on haluttu muuttaa hallituksen yksipuoliseksi

saneluksi. Tämä ei tiedä hyvää työntekijöiden tai tulevaisuuden työn

tuottavuuden kannalta.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet useita keinoja työllisyyden

parantamiseksi ja erityisesti vaikeammin työllistyvien kohdalla

työllistymissetelillä eli ns. Rinteen mallilla, ensimmäisen työntekijän

palkkaamisen helpottamista ja haluamme yhä pitää kiinni myös työvoiman

tarveharkinnasta.

Hyvät kuulijat,

Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt luottamusta tulevaisuuteen.

Erityisesti luottamusta tulevaisuuteensa tarvitsevat nuoret. Meidän

tehtävämme on antaa heille mahdollisuus ja työkalut oman tulevaisuutensa

rakentamiseen. Tällä hetkellä nuorten luottamus ei ole sillä tasolla, jolla

sen pitäisi olla. Työelämä on epävarmaa, perhettä ei uskalleta aina

perustaa, isommasta asunnosta vain haaveillaan ja työttömyys on nuorten

kohdalla huomattavasti yleisempää kuin vanhemman väestön. Syrjäytyneitä

on kymmeniä tuhansia.

Näitä ongelmia ei ratkaista nuorten työehtoja polkemalla – päinvastoin.

Nuorille on tarjottava valoisampi tulevaisuudennäkymä; sellainen jossa

jokainen on yhtä arvokas ikään katsomatta, jossa kaikilla on mahdollisuus

toteuttaa unelmiaan, perustaa perhe, kouluttautua.

Suomi on satavuotisen historiansa aikana kouluttanut itsensä maailman

menestyneimpien maiden joukkoon. Tulevaisuudessa maailmassa pärjää yhä

enemmän vain koulutuksen ja sivistyksen keinoilla. Samalla kun ne ovat

välineitä kansakuntamme menestykseen, ovat ne keinoja jokaisen

suomalaisen kasvamiseksi ihmisenä täyteen potentiaaliinsa. Jokaiselle pitää

antaa työkalut luoda itselleen sellainen tulevaisuus kuin hän itse haluaa.

Nyt emme ole suoriutuneet tästä kovin hyvin. Samaan aikaan kun kasvuuralle

päässeessä Suomessa on työvoimapula, on maassamme silti 100 000

ihmistä vailla toisen asteen koulutusta. Tämä on häpeällistä. Enemmän kuin

koskaan, tarvitsemme panostuksia ihmisen osaamispolkuun aina

varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja yliopisto-opintoihin.

Hyvät vapun juhlijat,

Suomen tulevaisuuden menestystarinaa ei kirjoiteta työehtoja tai

palkkatasoa heikentämällä, rikkaiden verovähennyksillä, koulutuksesta

leikkaamalla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamisella.

Kun vihdoin olemme kasvun tiellä, ei kasvua saa tukahduttaa pelottelulla.

Suomen tulevaisuuden menestys tehdään tulevaisuuteen investoimalla, ei

siitä säästämällä.

Tulevaisuudessa tarvitaan korkeaa ja laaja-alaista osaamista, satsauksia

teknologiaan, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tarvitaan tahtoa olla

maailman paras.

90-luvun lamassakin ymmärrettiin satsata tulevaisuuteen, niin pitäisi

nytkin. Viime aikoina on monilta eri tahoilta kuultu tätä samaa viestiä.

Talouden arviointineuvosto ja monet talousasiantuntijat niin Suomessa kuin

maailmallakin, yrittävät antaa meille reseptin huomispäivän menestykseen.

Miksi hallitus ei vaan kuule tai kuuntele?

Hyvät kuulijat,

Luottamus tarkoittaa myös turvallisuuden tunnetta. Maailma näyttäytyy

meille nyt uutisten valossa varsin epävarmalta, kun kuulemme jatkuvasti

surullisia viestejä esimerkiksi Syyriasta tai Myanmarista. Maailman tilanne

tuntuu ennalta-arvaamattomalta, katsoopa sitten suurvaltojen johtoa idässä

tai lännessä. Lähes päivittäin tulee uutisia erilaisista hybridi

vaikuttamiskeinoista, joissa mukana ovat niin kyberhyökkäykset,

myrkytykset, alueiden valtaukset, pommitukset, informaatiovaikuttaminen,

valeviestintä kuin myrkytykset, kauppasota tai pakotteet.

Asioiden yhdessä sopiminen kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:n

turvaneuvostossa, tarvitsisi nyt arvostusta ja vahvistusta. Tarvitsemme

enemmän puhetta rauhasta niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, emme

pelkojen lietsontaa ja uhkakuvien maalaamista. Mihin ovat unohtuneet

puheet aseiden riisunnasta, ydinaseiden kiellosta, rauhanneuvotteluista,

demokratian vahvistamisesta tai kaikille paremmasta maailmasta

esimerkiksi YK 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään yhdessä myös täällä Euroopassa.

Suomi, kuten yli 20 muuta maata, ovat sitoutuneet yhteisen

puolustuspolitiikan osien kehittämiseen - ei kuitenkaan yhteiseen

puolustukseen. Aiheellinen kysymys yhteisestä eurooppalaisesta

ulkopolitiikasta on, miten eri maat sen ajattelevat? Syyrian pommituksiin

antoivat tukensa esimerkiksi Saksa, Ranska ja Britannia, mutta keskustelua

ei käyty koko unionin tasolla. Uudenlaista ajattelua tarvitaan siitä, mitä

yhteinen ulko- ja turvallisuus- tai puolustuspolitiikka on Euroopan tasolla

käytännössä.

**

Hyvät kuulijat,

Suomi ja maailma tarvitsevat uudenlaista uskoa ja luottamusta

tulevaisuuteen. Suomessa poliittisten päättäjien nauttima luottamus

punnitaan viimeistään ensi keväänä eduskuntavaaleissa. Me

sosialidemokraatit haluamme olla osaltamme lunastamassa kansalaisten

luottamusta, luomassa uutta toivota ja tulevaisuutta, ohjaamassa

yhteiskuntaamme muutosten keskellä kohti parempaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Sirpa Paatero 09 432 3081.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n Marin: Sipilä elää omassa todellisuudessaan24.11.2018 15:12Tiedote

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä elää omassa todellisuudessaan, jossa syytellään muita siitä, mitä on itse tehty. Marinin mukaan Sipilän puoluevaltuustopuheessa mainitsemat asiat olivat täydellinen esimerkki ja varoitus juuri Sipilän hallituksen politiikasta. – Sipilä varoittelee populistisista ja valheellisista vaalilupauksista. Totuus on se, että Sipilä varoittelee äänestäjiä Keskustan ja nykyisen oikeistohallituksen tavasta toimia. Ennen vaaleja luvataan, että koulutuksesta ei leikata. Vaalien jälkeen koulutuksesta on leikattu miljardi. Ja nyt, kun vaalit lähestyvät, Keskustan puheenjohtaja kuvittelee, että suomalaiset olisivat unohtaneet kaiken tällä vaalikaudella tehdyn epäoikeudenmukaisen politiikan ja petetyt vaalilupaukset. Missä rinnakkaistodellisuudessa Sipilä oikein elää? – Jonkun pitäisi herättää Sipilä siihen todellisuuteen, missä ihmiset tällä hetkellä elävät. Suomalaiset ovat kurkkuaan myöten täynnä Sipil

Paatero: Kuntien erilaisuus on tunnistettava24.11.2018 10:46Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero peräänkuuluttaa kuntien erilaisuuden tunnistamista. Paatero sanoo, että katsottaessa muuttovirtoja Suomen sisällä ja toisaalta kuntien taloudellista tilannetta, nähdään että kunnat erilaistuvat. Kaupungistuminen on yksi megatrendeistä maailmassa ja tämä näkyy myös Suomessa. Tätä suuntausta ei ole tarpeen vahvistaa tai toisaalta yrittää pysäyttää, vaan on etsittävä keinoja, joilla tilanteeseen voidaan vastata. – Koko Suomen pitämiseksi asuttuna on alueilla oltava elinvoimaisuutta, työpaikkoja, koulutustausta, asuntoja, palveluja ja liikenneinfraa. Keinoina tähän ovat sekä valtion että alueiden omat toimet. On huolehdittava maan eri osien saavutettavuudesta niin yrityksille kuin työntekijöille. Tilanteessa on tunnistettava että Suomessa on jo nyt ainakin neljän eri kategorian kuntia: yhtenä muiden pääkaupunkien kanssa kilpaileva metropolialue, vahvat kasvukaupungit, joiden vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin kuten hiem

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme