SDP

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansansanedustaja Sirpa Paateron vappupuhe Loviisassa ja Inkeroisissa

Jaa

Hyvät toverit, ystävät, Vapun juhlijat, viime vuoden itsenäisyyden satavuotisjuhlasta siirryimme toisenlaisiin tunnelmiin vuoden 2018 koittaessa. Vuoden 1918 surullisten tapahtumien vuosi ei ole juhlaa, mutta se on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä sai juuri itsenäistyneessä maassa kansalaiset kääntymään toisiaan vastaan niin kohtalokkaalla tavalla.

Sata vuotta sitten oli maamme nuori kansakunta, jossa valtaa oli

demokratian keinoin annettu niin eduskuntaan kuin kunnillekin.

Luottamusta siihen, että maa oli menossa oikeaan suuntaan ja kohti

valoisaa tulevaisuutta, ei kuitenkaan löytynyt. Työttömyys, nälkä ja

toivottomuus. Ne olivat läsnä Suomessa sata vuotta sitten samalla tavalla

kuin ne ovat läsnä maailmassa vieläkin. Kun toivottomuus musertaa alleen,

tartutaan maailmalla vieläkin aseeseen tai paetaan kauas kotoa etsimään

parempaa tulevaisuutta.

Myös satavuotiaassa Suomessa tulee huolehtia siitä, ettei kansakuntamme

jakaudu enää koskaan kahtia. Niihin, jotka pärjää, ja niihin, jotka valtaa

toivottomuus. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pidetään mukana

eikä toivottomuudelle saa olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Demokratian toteutumiselle Suomessakin on edellytyksenä ihmisten

kokemus kohtuudesta, reiluudesta ja siitä että on arvokas osa yhteiskuntaa.

Nyt liian moni kokee ulkopuolisuuden tunnetta ja ajautuu normaalin

yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa vallitsevat omat pelisääntönsä. Juho

Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportissa sanotaan,

että suomalainen eriarvoisuus aiheutuu enemmänkin hyväosaisuuden

yleistymisestä kuin laaja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Kuitenkin osa suomalaisista ei ole samassa määrin päässyt mukaan tähän

myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt

toimeentulotukiasiakkuus ja köyhyys, pysyvät väestöryhmien väliset

terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat

erot, korkea työttömyys, mittava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

olevien nuorten osuus, ylivelkaantuminen, kotoutumisen haasteet sekä

asuinalueiden ja alueellinen eriytyminen.

Vaikka turvajärjestelmämme siis takaakin kaikkien perustoimeentulon, on

yhteiskunnassamme kuitenkin joukko ihmisiä, jotka ovat muutoin

syrjäytyneet yhteiskunnasta.

Kuten tiedämme, on työelämä suurten muutosten kourissa ja yhä

kiihkeämmin käymme keskustelua sosisaaliturvamallimme päivittämiseksi

vastaamaan nykyisyyttä ja tulevaa. Järjestelmämme ei ole niin joustava

kuin pitäisi, siinä on aukkoja ja kohtia joissa ihmiset eivät koe

sosiaaliturvaa kannustavaksi tai aina oikeudenmukaiseksikaan.

Reilu viikko sitten me sosialidemokraatit hyväksyimme oman yleisturvamallin

eli mallin siitä, miten tulevaisuuden sosiaaliturva tulisi järjestää.

Lähtökohtana on yhä työ ja työhön pääsy, sekä yksinkertaistaminen

yhdistämällä monet nykyisen sosiaaliturvan muodot yhteen. Yleisturva paitsi

yksinkertaistaa järjestelmää, myös tilkitsee nykyiset aukot eri järjestelmien

välillä, turvaten samalla sen, että taso kattaa perustoimeentulon ja ihmiset

voivat luottaa järjestelmän toimivuuteen.

Hyvät kuulijat,

tänään vietämme kevään ja työn juhlaa. Vappu on lupaus kesän, lämmön ja

valon lähestymisestä. Samalla lailla on vuosikymmeniä Vappu ollut työn

juhlaa ja lupaus paremmasta huomisesta. Aikanaan Vappuna on marssittu

kahdeksan tunnin työpäivän ja muiden tänään itsestäänselvänä pitämiemme

työelämän pelisääntöjen puolesta.

Vai ovatko ne sittenkään vielä tänäänkään itsestäänselviä, edes meillä

Suomessa?

Tänään olemme nimittäin jälleen perimmäisten työeläkysymysten äärellä.

Kulunut hallituskausi ei ole ollut työn juhlaa saati lupausta paremmasta

tulevaisuudesta. Viime vuodet on Suomessa otettu askeleita kohti

menneisyyttä.

Suomen talouden heikoista vuosista ovat maksaneet kovan hinnan

suomalaiset palkansaajat, tavalliset työssäkäyvät naiset ja miehet ja ne

jotka ovat syystä tai toisesta vailla työtä. Epäoikeudenmukainen

kilpailukykysopimus lomarahaleikkauksineen ja työajan pidennyksineen,

työttömiä kurittava aktiivimalli, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen

tehdyt heikennykset ja viimeisimpänä huhtikuun kehysriihessä päätetyt

heikennykset nuorten ja pienten yritysten työntekijöiden työehtoihin ovat

osoituksia siitä, että 2010-luvulle tultaessakaan saavutettuja työehtoja ei

voi ottaa itsestäänselvyytenä. Meillä on yhä yhteiskunnassamme voimia,

jotka valtaan päästessään eivät kunnioita jo useaan kertaan sovittuja

pelisääntöjä. Sanonta siitä, että jokin on rikki, sopii erityisesti

sopimusyhteiskuntaan, ja sitä ei ole vahingossa rikottu vaan

suunnitelmallisesti ja aivan tarkoituksella. Rikkoa ja romuttaa jopa niin,

että kolmikantayhteistyö on haluttu muuttaa hallituksen yksipuoliseksi

saneluksi. Tämä ei tiedä hyvää työntekijöiden tai tulevaisuuden työn

tuottavuuden kannalta.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet useita keinoja työllisyyden

parantamiseksi ja erityisesti vaikeammin työllistyvien kohdalla

työllistymissetelillä eli ns. Rinteen mallilla, ensimmäisen työntekijän

palkkaamisen helpottamista ja haluamme yhä pitää kiinni myös työvoiman

tarveharkinnasta.

Hyvät kuulijat,

Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt luottamusta tulevaisuuteen.

Erityisesti luottamusta tulevaisuuteensa tarvitsevat nuoret. Meidän

tehtävämme on antaa heille mahdollisuus ja työkalut oman tulevaisuutensa

rakentamiseen. Tällä hetkellä nuorten luottamus ei ole sillä tasolla, jolla

sen pitäisi olla. Työelämä on epävarmaa, perhettä ei uskalleta aina

perustaa, isommasta asunnosta vain haaveillaan ja työttömyys on nuorten

kohdalla huomattavasti yleisempää kuin vanhemman väestön. Syrjäytyneitä

on kymmeniä tuhansia.

Näitä ongelmia ei ratkaista nuorten työehtoja polkemalla – päinvastoin.

Nuorille on tarjottava valoisampi tulevaisuudennäkymä; sellainen jossa

jokainen on yhtä arvokas ikään katsomatta, jossa kaikilla on mahdollisuus

toteuttaa unelmiaan, perustaa perhe, kouluttautua.

Suomi on satavuotisen historiansa aikana kouluttanut itsensä maailman

menestyneimpien maiden joukkoon. Tulevaisuudessa maailmassa pärjää yhä

enemmän vain koulutuksen ja sivistyksen keinoilla. Samalla kun ne ovat

välineitä kansakuntamme menestykseen, ovat ne keinoja jokaisen

suomalaisen kasvamiseksi ihmisenä täyteen potentiaaliinsa. Jokaiselle pitää

antaa työkalut luoda itselleen sellainen tulevaisuus kuin hän itse haluaa.

Nyt emme ole suoriutuneet tästä kovin hyvin. Samaan aikaan kun kasvuuralle

päässeessä Suomessa on työvoimapula, on maassamme silti 100 000

ihmistä vailla toisen asteen koulutusta. Tämä on häpeällistä. Enemmän kuin

koskaan, tarvitsemme panostuksia ihmisen osaamispolkuun aina

varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja yliopisto-opintoihin.

Hyvät vapun juhlijat,

Suomen tulevaisuuden menestystarinaa ei kirjoiteta työehtoja tai

palkkatasoa heikentämällä, rikkaiden verovähennyksillä, koulutuksesta

leikkaamalla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamisella.

Kun vihdoin olemme kasvun tiellä, ei kasvua saa tukahduttaa pelottelulla.

Suomen tulevaisuuden menestys tehdään tulevaisuuteen investoimalla, ei

siitä säästämällä.

Tulevaisuudessa tarvitaan korkeaa ja laaja-alaista osaamista, satsauksia

teknologiaan, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tarvitaan tahtoa olla

maailman paras.

90-luvun lamassakin ymmärrettiin satsata tulevaisuuteen, niin pitäisi

nytkin. Viime aikoina on monilta eri tahoilta kuultu tätä samaa viestiä.

Talouden arviointineuvosto ja monet talousasiantuntijat niin Suomessa kuin

maailmallakin, yrittävät antaa meille reseptin huomispäivän menestykseen.

Miksi hallitus ei vaan kuule tai kuuntele?

Hyvät kuulijat,

Luottamus tarkoittaa myös turvallisuuden tunnetta. Maailma näyttäytyy

meille nyt uutisten valossa varsin epävarmalta, kun kuulemme jatkuvasti

surullisia viestejä esimerkiksi Syyriasta tai Myanmarista. Maailman tilanne

tuntuu ennalta-arvaamattomalta, katsoopa sitten suurvaltojen johtoa idässä

tai lännessä. Lähes päivittäin tulee uutisia erilaisista hybridi

vaikuttamiskeinoista, joissa mukana ovat niin kyberhyökkäykset,

myrkytykset, alueiden valtaukset, pommitukset, informaatiovaikuttaminen,

valeviestintä kuin myrkytykset, kauppasota tai pakotteet.

Asioiden yhdessä sopiminen kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:n

turvaneuvostossa, tarvitsisi nyt arvostusta ja vahvistusta. Tarvitsemme

enemmän puhetta rauhasta niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, emme

pelkojen lietsontaa ja uhkakuvien maalaamista. Mihin ovat unohtuneet

puheet aseiden riisunnasta, ydinaseiden kiellosta, rauhanneuvotteluista,

demokratian vahvistamisesta tai kaikille paremmasta maailmasta

esimerkiksi YK 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään yhdessä myös täällä Euroopassa.

Suomi, kuten yli 20 muuta maata, ovat sitoutuneet yhteisen

puolustuspolitiikan osien kehittämiseen - ei kuitenkaan yhteiseen

puolustukseen. Aiheellinen kysymys yhteisestä eurooppalaisesta

ulkopolitiikasta on, miten eri maat sen ajattelevat? Syyrian pommituksiin

antoivat tukensa esimerkiksi Saksa, Ranska ja Britannia, mutta keskustelua

ei käyty koko unionin tasolla. Uudenlaista ajattelua tarvitaan siitä, mitä

yhteinen ulko- ja turvallisuus- tai puolustuspolitiikka on Euroopan tasolla

käytännössä.

**

Hyvät kuulijat,

Suomi ja maailma tarvitsevat uudenlaista uskoa ja luottamusta

tulevaisuuteen. Suomessa poliittisten päättäjien nauttima luottamus

punnitaan viimeistään ensi keväänä eduskuntavaaleissa. Me

sosialidemokraatit haluamme olla osaltamme lunastamassa kansalaisten

luottamusta, luomassa uutta toivota ja tulevaisuutta, ohjaamassa

yhteiskuntaamme muutosten keskellä kohti parempaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Sirpa Paatero 09 432 3081.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström: Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on tärkeä mahdollisuus EU:lle – Tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä Afrikan kanssa19.3.2019 12:23:35 EETTiedote

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström Yhteinen kannanotto Helsingissä 19.3.2019: Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on tärkeä mahdollisuus EU:lle – Tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä Afrikan kanssa EU Euroopan unioni on ihmisiä varten. Jos unohdamme tämän, emme saavuta kansalaisten luottamusta. Siksi sosiaalisten kysymysten, oikeudenmukaisen työn ja hyvän työympäristön on oltava tärkeämmällä sijalla EU-yhteistyössä. Haluamme uudistaa unionia ja tehdä siitä entistä paremman. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä EU:ta vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuoden 2019 jälkipuoliskolla tarjoaa mahdollisuuden nostaa esille asioita ja muotoilla Euroopan unionin agendaa. Suomen Sosialidemokraattinen puolue haluaa nostaa esille neljä Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaa 1) sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen ja oikeudenmukaisen työelämän sekä hyvinvointitalouden, 2) arktisuuden ja pohjoiset yhteydet, 3) kiertotalouden ja ilmastopo

Medialle tiedoksi: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puhe puoluevaltuustossa 17.3.17.3.2019 13:40:00 EETTiedote

SDP:n puoluevaltuusto 17.3.2019 Puheenjohtaja Antti Rinne MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA Arvoisat SDP:n puoluevaltuuston jäsenet, hyvät tulevaisuudentekijät, ystävät ja toverit, bästa vänner! Yksi parhaista tunteista, minkä ihminen voi kokea, on se hetki, kun palaa kotiin pitkän matkan jälkeen. Viime viikkojen aikana olen kokenut sen tunteen kaksi kertaa. Reilu kolme viikkoa sitten avasin Mäntsälän kotioven pitkän tauon jälkeen. On vaikea kuvailla, kuinka hyvältä tuntui tulla kotiin. Se oli iloinen ja onnellinen hetki. Toinen kerta oli, kun palasin eduskuntaan ja tapasin ystävät ja työtoverit. Tänäänkin, omien keskellä, minusta tuntuu siltä, että palaan kotiin. Ette usko, kuinka hyvältä tuntuu olla täällä. Minulla on ollut teitä ikävä. Oman sairaslomani keskellä sain kuulla surullisen uutisen Maarit Feldt-Rannan sairauden uusiutumisesta. Vaikka tämä mahdollisuus oli tiedossa, uutinen järkytti. Maarit on ollut vahva lenkki puoluejohdossa ja toivon hänelle ja hänen läheisilleen voimia

Medialle tiedoksi: Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe puoluevaltuustossa 17.3.17.3.2019 13:02:00 EETTiedote

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe SDP:n puoluevaltuustossa 17.3.2019 MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA Hyvät toverit ja ystävät, Nuorisobarometrin mukaan politiikka kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän, mikä on hyvä uutinen. Luottamus alkaa näkyä myös sosiaalidemokraattien tulevaisuustyöhön nuoremmissa ikäryhmissä. Eri tutkimukset antavat ristiriitaista aineistoa siitä keitä nuoret haluavat äänestää. Mutta tärkeintä on, että nuorilla on vahvat arvot ja halu vaikuttaa ja heitä kiinnostavat monet ajankohtaiset asiat kuten koulutus, ilmastonmuutos, perhepolitiikka ja kuluttamisen eettisyys. On jännittävää nähdä miten nuoret lähtevät uurnille. Puoluetta on soimattu nuorten puutteesta, mutta listoilla on paljon aiempaa enemmän alle 25-vuotiaita ja jopa alle 20-vuotiaita. Tuetaan heitä kaikin voimin. Olemme tehneet hyvää työtä valmistautumisessa eduskuntavaaleihin ja palaute on ollut hyvä sekä ehdokkailta, mukaan kutsutulta kansalaisyhteiskunnalta että jopa kilpailijoilta, joil

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme