SDP

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansansanedustaja Sirpa Paateron vappupuhe Loviisassa ja Inkeroisissa

Jaa

Hyvät toverit, ystävät, Vapun juhlijat, viime vuoden itsenäisyyden satavuotisjuhlasta siirryimme toisenlaisiin tunnelmiin vuoden 2018 koittaessa. Vuoden 1918 surullisten tapahtumien vuosi ei ole juhlaa, mutta se on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä sai juuri itsenäistyneessä maassa kansalaiset kääntymään toisiaan vastaan niin kohtalokkaalla tavalla.

Sata vuotta sitten oli maamme nuori kansakunta, jossa valtaa oli

demokratian keinoin annettu niin eduskuntaan kuin kunnillekin.

Luottamusta siihen, että maa oli menossa oikeaan suuntaan ja kohti

valoisaa tulevaisuutta, ei kuitenkaan löytynyt. Työttömyys, nälkä ja

toivottomuus. Ne olivat läsnä Suomessa sata vuotta sitten samalla tavalla

kuin ne ovat läsnä maailmassa vieläkin. Kun toivottomuus musertaa alleen,

tartutaan maailmalla vieläkin aseeseen tai paetaan kauas kotoa etsimään

parempaa tulevaisuutta.

Myös satavuotiaassa Suomessa tulee huolehtia siitä, ettei kansakuntamme

jakaudu enää koskaan kahtia. Niihin, jotka pärjää, ja niihin, jotka valtaa

toivottomuus. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pidetään mukana

eikä toivottomuudelle saa olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Demokratian toteutumiselle Suomessakin on edellytyksenä ihmisten

kokemus kohtuudesta, reiluudesta ja siitä että on arvokas osa yhteiskuntaa.

Nyt liian moni kokee ulkopuolisuuden tunnetta ja ajautuu normaalin

yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa vallitsevat omat pelisääntönsä. Juho

Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportissa sanotaan,

että suomalainen eriarvoisuus aiheutuu enemmänkin hyväosaisuuden

yleistymisestä kuin laaja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Kuitenkin osa suomalaisista ei ole samassa määrin päässyt mukaan tähän

myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt

toimeentulotukiasiakkuus ja köyhyys, pysyvät väestöryhmien väliset

terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat

erot, korkea työttömyys, mittava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

olevien nuorten osuus, ylivelkaantuminen, kotoutumisen haasteet sekä

asuinalueiden ja alueellinen eriytyminen.

Vaikka turvajärjestelmämme siis takaakin kaikkien perustoimeentulon, on

yhteiskunnassamme kuitenkin joukko ihmisiä, jotka ovat muutoin

syrjäytyneet yhteiskunnasta.

Kuten tiedämme, on työelämä suurten muutosten kourissa ja yhä

kiihkeämmin käymme keskustelua sosisaaliturvamallimme päivittämiseksi

vastaamaan nykyisyyttä ja tulevaa. Järjestelmämme ei ole niin joustava

kuin pitäisi, siinä on aukkoja ja kohtia joissa ihmiset eivät koe

sosiaaliturvaa kannustavaksi tai aina oikeudenmukaiseksikaan.

Reilu viikko sitten me sosialidemokraatit hyväksyimme oman yleisturvamallin

eli mallin siitä, miten tulevaisuuden sosiaaliturva tulisi järjestää.

Lähtökohtana on yhä työ ja työhön pääsy, sekä yksinkertaistaminen

yhdistämällä monet nykyisen sosiaaliturvan muodot yhteen. Yleisturva paitsi

yksinkertaistaa järjestelmää, myös tilkitsee nykyiset aukot eri järjestelmien

välillä, turvaten samalla sen, että taso kattaa perustoimeentulon ja ihmiset

voivat luottaa järjestelmän toimivuuteen.

Hyvät kuulijat,

tänään vietämme kevään ja työn juhlaa. Vappu on lupaus kesän, lämmön ja

valon lähestymisestä. Samalla lailla on vuosikymmeniä Vappu ollut työn

juhlaa ja lupaus paremmasta huomisesta. Aikanaan Vappuna on marssittu

kahdeksan tunnin työpäivän ja muiden tänään itsestäänselvänä pitämiemme

työelämän pelisääntöjen puolesta.

Vai ovatko ne sittenkään vielä tänäänkään itsestäänselviä, edes meillä

Suomessa?

Tänään olemme nimittäin jälleen perimmäisten työeläkysymysten äärellä.

Kulunut hallituskausi ei ole ollut työn juhlaa saati lupausta paremmasta

tulevaisuudesta. Viime vuodet on Suomessa otettu askeleita kohti

menneisyyttä.

Suomen talouden heikoista vuosista ovat maksaneet kovan hinnan

suomalaiset palkansaajat, tavalliset työssäkäyvät naiset ja miehet ja ne

jotka ovat syystä tai toisesta vailla työtä. Epäoikeudenmukainen

kilpailukykysopimus lomarahaleikkauksineen ja työajan pidennyksineen,

työttömiä kurittava aktiivimalli, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen

tehdyt heikennykset ja viimeisimpänä huhtikuun kehysriihessä päätetyt

heikennykset nuorten ja pienten yritysten työntekijöiden työehtoihin ovat

osoituksia siitä, että 2010-luvulle tultaessakaan saavutettuja työehtoja ei

voi ottaa itsestäänselvyytenä. Meillä on yhä yhteiskunnassamme voimia,

jotka valtaan päästessään eivät kunnioita jo useaan kertaan sovittuja

pelisääntöjä. Sanonta siitä, että jokin on rikki, sopii erityisesti

sopimusyhteiskuntaan, ja sitä ei ole vahingossa rikottu vaan

suunnitelmallisesti ja aivan tarkoituksella. Rikkoa ja romuttaa jopa niin,

että kolmikantayhteistyö on haluttu muuttaa hallituksen yksipuoliseksi

saneluksi. Tämä ei tiedä hyvää työntekijöiden tai tulevaisuuden työn

tuottavuuden kannalta.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet useita keinoja työllisyyden

parantamiseksi ja erityisesti vaikeammin työllistyvien kohdalla

työllistymissetelillä eli ns. Rinteen mallilla, ensimmäisen työntekijän

palkkaamisen helpottamista ja haluamme yhä pitää kiinni myös työvoiman

tarveharkinnasta.

Hyvät kuulijat,

Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt luottamusta tulevaisuuteen.

Erityisesti luottamusta tulevaisuuteensa tarvitsevat nuoret. Meidän

tehtävämme on antaa heille mahdollisuus ja työkalut oman tulevaisuutensa

rakentamiseen. Tällä hetkellä nuorten luottamus ei ole sillä tasolla, jolla

sen pitäisi olla. Työelämä on epävarmaa, perhettä ei uskalleta aina

perustaa, isommasta asunnosta vain haaveillaan ja työttömyys on nuorten

kohdalla huomattavasti yleisempää kuin vanhemman väestön. Syrjäytyneitä

on kymmeniä tuhansia.

Näitä ongelmia ei ratkaista nuorten työehtoja polkemalla – päinvastoin.

Nuorille on tarjottava valoisampi tulevaisuudennäkymä; sellainen jossa

jokainen on yhtä arvokas ikään katsomatta, jossa kaikilla on mahdollisuus

toteuttaa unelmiaan, perustaa perhe, kouluttautua.

Suomi on satavuotisen historiansa aikana kouluttanut itsensä maailman

menestyneimpien maiden joukkoon. Tulevaisuudessa maailmassa pärjää yhä

enemmän vain koulutuksen ja sivistyksen keinoilla. Samalla kun ne ovat

välineitä kansakuntamme menestykseen, ovat ne keinoja jokaisen

suomalaisen kasvamiseksi ihmisenä täyteen potentiaaliinsa. Jokaiselle pitää

antaa työkalut luoda itselleen sellainen tulevaisuus kuin hän itse haluaa.

Nyt emme ole suoriutuneet tästä kovin hyvin. Samaan aikaan kun kasvuuralle

päässeessä Suomessa on työvoimapula, on maassamme silti 100 000

ihmistä vailla toisen asteen koulutusta. Tämä on häpeällistä. Enemmän kuin

koskaan, tarvitsemme panostuksia ihmisen osaamispolkuun aina

varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja yliopisto-opintoihin.

Hyvät vapun juhlijat,

Suomen tulevaisuuden menestystarinaa ei kirjoiteta työehtoja tai

palkkatasoa heikentämällä, rikkaiden verovähennyksillä, koulutuksesta

leikkaamalla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamisella.

Kun vihdoin olemme kasvun tiellä, ei kasvua saa tukahduttaa pelottelulla.

Suomen tulevaisuuden menestys tehdään tulevaisuuteen investoimalla, ei

siitä säästämällä.

Tulevaisuudessa tarvitaan korkeaa ja laaja-alaista osaamista, satsauksia

teknologiaan, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tarvitaan tahtoa olla

maailman paras.

90-luvun lamassakin ymmärrettiin satsata tulevaisuuteen, niin pitäisi

nytkin. Viime aikoina on monilta eri tahoilta kuultu tätä samaa viestiä.

Talouden arviointineuvosto ja monet talousasiantuntijat niin Suomessa kuin

maailmallakin, yrittävät antaa meille reseptin huomispäivän menestykseen.

Miksi hallitus ei vaan kuule tai kuuntele?

Hyvät kuulijat,

Luottamus tarkoittaa myös turvallisuuden tunnetta. Maailma näyttäytyy

meille nyt uutisten valossa varsin epävarmalta, kun kuulemme jatkuvasti

surullisia viestejä esimerkiksi Syyriasta tai Myanmarista. Maailman tilanne

tuntuu ennalta-arvaamattomalta, katsoopa sitten suurvaltojen johtoa idässä

tai lännessä. Lähes päivittäin tulee uutisia erilaisista hybridi

vaikuttamiskeinoista, joissa mukana ovat niin kyberhyökkäykset,

myrkytykset, alueiden valtaukset, pommitukset, informaatiovaikuttaminen,

valeviestintä kuin myrkytykset, kauppasota tai pakotteet.

Asioiden yhdessä sopiminen kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:n

turvaneuvostossa, tarvitsisi nyt arvostusta ja vahvistusta. Tarvitsemme

enemmän puhetta rauhasta niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, emme

pelkojen lietsontaa ja uhkakuvien maalaamista. Mihin ovat unohtuneet

puheet aseiden riisunnasta, ydinaseiden kiellosta, rauhanneuvotteluista,

demokratian vahvistamisesta tai kaikille paremmasta maailmasta

esimerkiksi YK 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään yhdessä myös täällä Euroopassa.

Suomi, kuten yli 20 muuta maata, ovat sitoutuneet yhteisen

puolustuspolitiikan osien kehittämiseen - ei kuitenkaan yhteiseen

puolustukseen. Aiheellinen kysymys yhteisestä eurooppalaisesta

ulkopolitiikasta on, miten eri maat sen ajattelevat? Syyrian pommituksiin

antoivat tukensa esimerkiksi Saksa, Ranska ja Britannia, mutta keskustelua

ei käyty koko unionin tasolla. Uudenlaista ajattelua tarvitaan siitä, mitä

yhteinen ulko- ja turvallisuus- tai puolustuspolitiikka on Euroopan tasolla

käytännössä.

**

Hyvät kuulijat,

Suomi ja maailma tarvitsevat uudenlaista uskoa ja luottamusta

tulevaisuuteen. Suomessa poliittisten päättäjien nauttima luottamus

punnitaan viimeistään ensi keväänä eduskuntavaaleissa. Me

sosialidemokraatit haluamme olla osaltamme lunastamassa kansalaisten

luottamusta, luomassa uutta toivota ja tulevaisuutta, ohjaamassa

yhteiskuntaamme muutosten keskellä kohti parempaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Sirpa Paatero 09 432 3081.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP haluaa painottaa sosiaalista hyvinvointia, kiertotaloutta ja pohjoista ulottuvuutta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella12.6.2018 13:25Tiedote

Sosialidemokraatit julkistivat oman esityksensä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi. SDP haluaa aloittaa keskustelun hyvissä ajoin, sillä Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana jo vuoden kuluttua. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että EU:ta uudistetaan ihmisten ehdoilla. – Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus osuu erittäin tärkeään kohtaan. Kansainvälisen tilanteen johdosta EU:lta kaivataan nyt vakautta ja johtajuutta. Suomella on puheenjohtajamaana loistava mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, millä tavalla EU ottaa johtajuuden itselleen. Se vaatii sen, että Suomi ottaa takaisin paikkansa EU:n eturivissä. Tämän SDP haluaa varmistaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo. – Suomen kansainvälisimpänä puolueena SDP haluaa keskustelunavauksellaan kannustaa muitakin puolueita mukaan keskusteluun Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä ja teemoista. Haluamme painottaa erityisesti EU:n sosiaalista ulottuvuutta eli koulu

SDP:n varapuheenjohtaja Feldt-Ranta: Eduskuntavaalien vaihtoehdot eläkeläisen osalta alkavat nyt hahmottua; Kokoomus haluaa jatkaa verotetujen jakamista etupiireilleen, SDP haluaa parantaa pienituloisten eläkeläisen asemaa11.6.2018 13:20Tiedote

Tänään julkistetun Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan joka kymmenes eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia. Osa eläkeläisistä joutuu tinkimään välttämättömistä menoista, kuten lääkkeistä ja terveydenhoidosta. Noin puolet eläkeläisistä kokee tavallisten, arkistenkin menojen kattamisessa jonkin asteisia vaikeuksia. Tämä on pysäyttävä ja vakava viesti siitä, että meidän on pystyttävä parempaan. Eläkeläisköyhyyttä ei voi helpottaa joskus tulevaisuutta, vaan ikäihmiset tarvitsevat tukeamme nyt, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta. SDP on esittänyt, että alle 1400 € eläkkeitä tulee astettain nostaa; tämä on tärkeä keino nostaa pienituloisia eläkeläisiä toimeentuloahdingosta. SDP on useaan otteeseen esittänyt hallitukselle toimenpideohjelman käynnistämistä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Toimenpiteitä tarvitaan niin verotuksessa, kuin esimerkiksi lääkemaksuissa. Myös palveluiden ja palvelumaksujen merkitys eläkeläisten toimeentuloon on suuri ja niitä pitää kohtuul

Kutsu tiedotustilaisuuteen: SDP:n esitys Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi11.6.2018 09:52Kutsu

Hyvät tiedotusvälineiden edustajat, tervetuloa tiistaina 12.6. kello 13.15 tiedotustilaisuuteen, jonka aiheena on SDP:n esitykset Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi. Paikalla ovat puolueen puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm ja SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Tiedotustilaisuuden paikkana on eduskunnan valtiosali. Parlamentaarisen valmistelun lisäksi SDP käy esityksestään ja Suomen puheenjohtajuuskauden mahdollisista teemoista keskusteluja myös Euroopan tasolla. Edellinen keskustelu käytiin 28. toukokuuta Berliinissä, kun puheenjohtaja Rinne tapasi Saksan SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahlesin. Ilmoittautumiset pyydetään tiistaina 12.6. kello 12.00 mennessä osoitteeseen: dimitri.qvintus@eduskunta.fi Lisätietoja: Dimitri Qvintus, 050 574 0956 Puheenjohtaja Rinteen viestintävastaava

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme