Puukauppa käy vilkkaana, raakapuukustannusten nousu haastaa teollisuuden kilpailukykyä

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa yksityismetsistä 11,3 miljoonaa kuutiota puuta. Tämä oli 53 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Kaikilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä.

Tukkien ostomäärä oli 4,9 miljoonaa kuutiota, mikä on prosentin enemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Myös pikkutukkeja on ostettu aiempaa enemmän. Kuitupuun ostomäärä, 6 miljoonaa kuutiota, oli 4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Raakapuukustannusten nousu jatkui

Kuusitukin kantohinta on noussut 9 prosenttia viime vuoden huhtikuusta, mäntytukin 7 ja koivutukin 5 prosenttia. Kuusikuitupuun kantohinta on noussut 8 prosenttia ja mänty- sekä koivukuidun kantohinta 5-6 prosenttia viime vuodesta.

Kustannusten nousu heikentää suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Raaka-ainekustannukset ovat esimerkiksi sahateollisuudessa kaksi kolmasosaa tuotantokustannuksista, joten kansainvälisesti kustannuskilpailukyvytön puuraaka-aine uhkaa sahatavaratuotantoa ja sen kasvua Suomessa.

Huhtikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 59–63 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 39 ja 65 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta ja vaihteli 32 ja 49 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–19 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 12 ja 21 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Puun tarjontaa vahvistettava pitkällä aikavälillä

Monet globaalit trendit tukevat metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää. Yksi näistä trendeistä on tarve korvata fossiilisista raaka-aineista tehtäviä tuotteita uusiutuvilla materiaaleilla. Jo nyt puulla ja puukuidulla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita.

Metsäalan pidemmän aikavälin menestyksen kannalta on tärkeää, että metsävarantojen kasvu turvataan ja puun tarjonta varmistetaan. Tavoitteena tulee olla kestävien puunkäyttömahdollisuuksien kasvattaminen siten, että samalla otetaan huomioon myös ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Hyvässä metsänhoidossa ovat avainroolissa metsänhoidon toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja toteutustapa sekä jalostetun metsänviljelyaineiston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Lisätietoja antavat:
Tomi Salo, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 045 875 8911
Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti: 
Mika Mäkinen, viestintäjohtaja, 050 555 3425

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.

The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.

Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Contact in Communications:
Mika Mäkinen, Communications Director, mobile +358 50 555 3425