Puukiukaiden pienhiukkaspäästöissä suuria eroja – KIUAS-hanke selvitti saunan kiukaiden päästöjä

Savun väri kertoo päästöistä

Mittauksissa selvisi, että eri kiukaiden päästöissä on suuria eroja. Haitallisten polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden osalta erot olivat yli 100-kertaisia. Myös saman puukiukaan päästöt voivat olla moninkertaiset riippuen polttotavoista.

- Päästöihin vaikuttavat muun muassa sytyttäminen, puupanoksen koko, veto-olot ja palamisilman syöttö. Eri kiukaissa polttotapa vaikutti kuitenkin yksilöllisesti. Tarkkailemalla savun väriä, voi löytää parhaat tavat käyttää omaa kiuastaan. Jos savu on tummaa tai ruskeaa, päästöt ovat suuria. Kun savu on väritöntä, palaminen on vähäpäästöisempää, kuvailee yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.

- Tietyt asiat pätevät kuitenkin kaikkiin kiukaisiin: muovien ja muiden roskien sekä märän puun polttaminen lisäävät terveydelle haitallisia päästöjä. On myös tärkeää poistaa tuhkat ennen sytytystä, Tissari sanoo.

Mittauskonsepti auttaa kiukaiden kehittämisessä nykyistä vähäpäästöisemmiksi

Mittaukset toteutettiin Kuopioon rakennetussa tutkimussaunassa. Hankkeessa kehitettiin mittauskonsepti, jolla voidaan verrata kiukaiden päästöjä todellisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä asukkailla ei ole käytettävissä tietoa vähäpäästöisen puukiukaan valitsemiseksi.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kiukaiden kehittämisessä nykyistä vähäpäästöisemmiksi yhteistyössä kiuasvalmistajien kanssa. Tavoitteena onkin käynnistää kiukaiden kehittämiseen keskittyvä hanke KIUAS-hankkeen päätyttyä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää kiukaille hankkeessa luotuun mittauskonseptiin perustuva ympäristömerkintä, joka mahdollistaisi kuluttajille vähäpäästöisen kiukaan valinnan.

- Verrattuna kaikkiin tulisijoihin puukiukaat tuottavat eniten päästöjä. Kiukaat ovat kuitenkin kehittyneet vuonna 2013 tulleen CE-merkintävaatimuksen jälkeen. Kaikkein saastuttavimmat kiukaat ovat jääneet markkinoilta pois. Nykyisiä kiukaita on kuitenkin mahdollista kehittää vielä reilusti nykyistä vähäpäästöisemmiksi, Tissari toteaa.

Puukiukaiden päästöt huonontavat hengitysilmaa omakotialueilla – vaikutus naapuruston terveyteen

- Kun näkee pientä vaivaa opetellakseen käyttämään omaa puukiuastaan vähäpäästöisellä tavalla, sillä on suuri merkitys sekä omalle terveydelle että ilmanlaatuun naapurustossa. Puukiukaita on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yllättävän paljon. Kyselymme mukaan noin 28 prosentissa seudun 70 000 pientaloista, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä kertoo.

Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Altistuminen pienhiukkasille omalla asuinalueella lisää esimerkiksi astma- ja sydänoireita ja pitkällä aikavälillä myös kuolleisuutta. Huonossa puunpoltossa hiukkas- ja PAH-päästöt ovat moninkertaisia hyvään polttoon verrattuna. Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin puolet Suomen pienhiukkaspäästöistä on peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Kiukaiden osuus näistä päästöistä on merkittävä.

Puunpolton hiukkaspäästöjä voidaan vähentää oikeaoppisilla puunpolttotavoilla ja edistämällä vähäpäästöisten puukiukaiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Vähentämiskeinoja on linjattu Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa vuosille 2017–2024. KIUAS-hanke on osa tämän suunnitelman toteutusta.
Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.

Mitä ovat pienhiukkaset?

Piunhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 mikrometriä. Ne koostuvat kemiallisesti erilaisista yhdisteistä kuten polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä eli PAH-yhdisteistä ja noesta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin.

Tavoittele väritöntä, vähäpäästöistä savua näillä vinkeillä:

• Ota vanhat tuhkat pois.
• Käytä kuivaa puuta, älä märkää tai tuoretta.
• Älä polta mitään roskia.
• Sytytä nopeasti. Käytä kuivin puu sytytykseen. Voit hyödyntää sytytykseen tarvittaessa sytytyspaloja.
• Polta useassa erässä. Aloita pienillä puilla. Lisää toinen panos vasta liekkien hiipuessa.
• Säädä ilmaa arinan alta ja luukuista.
• Huolehdi säännöllisestä nuohouksesta.

Lisätietoa:

• Yliopistotutkija Jarkko Tissari, UEF, puh. 040 5838 780, jarkko.tissari(at)uef.fi
• Ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen, HSY, puh. 044 564 3748 maria.myllynen(at)hsy.fi
• Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportti, HSY