Audiomedia Oy

Puupohjaisella hiilellä globaalin mittaluokan mahdollisuuksia - Metsäteollisuuden uudet kehityshankkeet tarvitsevat uusia osaajia

Jaa

Stora Enson Kotkan Sunilan sellutehtaalla on heinäkuusta 2021 lukien toiminut koelaitos, jossa tuotetaan ligniinistä Lignode-tuotetta akkuteollisuuden tarpeisiin. Uudella kehitystyön alla olevalla puupohjaisella hiilellä voidaan tulevaisuudessa korvata akkujen ja paristojen uusiutumaton grafiitti.

Hiili valmistetaan uusiutuvasta ja myrkyttömästä ligniinistä, jota syntyy Stora Enson Sunilan tehtaalla selluntuotannon sivutuotteena. Ligniiniä käytetään tavallisesti sellun valmistuksessa polttoaineena. Litiumioniakkujen materiaalina ligniini kasvattaa merkittävästi jalostusarvoaan. Stora Enson puupohjaisen hiilen kehityshanke palkittiin marraskuussa Marjatta ja Eino Kollin Säätiön myöntämällä Metsä360-tunnustuspalkinnolla.

Biohiili korvaa monialaisesti uusiutumattomia materiaaleja

Koelaitoksen toimintaa johtavan Kari Nikusen mukaan puupohjainen hiili on vaikuttava tapa edistää siirtymää fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin. - Se ylittää sektorirajat, ja sillä on kansainvälistä potentiaalia. Innovaatio voi myös muuttaa radikaalisti perinteisiä toimialoja, kun mittakaava kasvaa. Globaalia merkittävyyttä lisää se, että tuote on skaalattavissa korvaamaan monialaisesti uusiutumattomia materiaaleja.

- Biopohjaisesti valmistettujen raaka-aineiden kysyntä tulee varmasti nousemaan. Biohiilellä on monia eri käyttötarkoituksia. Tämä on erittäin korkean laadun omaava tuote.

Nikusen mukaan koelaitoksessa pystytään vertailemaan erityyppisiä teknologioita rinnakkain, mikä soveltuu parhaiten tähän prosessiin. - Pilottilaitoksen tavoitteena on tuotteen valmistus sekä kehittää valmistusprosessia. Kun nämä asiat ovat valmiina, on edellytyksiä arvioida mahdollisen kaupallisen tuotannon aloittamisen edellytyksiä.

Alhainen ympäristövaikutus kehitystyön kannustimena

Biohiilen kehitystyön kantavana voimana Nikunen pitää sitä, että tuote tulee puusta, vastuullisesti hoidetuista metsistä ja biopohjaisista raaka-aineista. - Jos verrataan nykyisiin akkuteollisuuden käyttämiin raaka-ainelähteisiin, niin ne ovat useimmiten synteettistä grafiittia taikka louhittua. Tämän tuotteen alhaisempi ympäristövaikutus on kehitystyön kantava ajatus.

-Me näemme jo nyt, että me tuotamme kovahiiltä, millä on erilaiset ja osin paremmat ominaisuudet kuin grafiitilla. Asiakkaalle on etua, että se toimii paremmin joissain akkuteollisuuden käyttämissä erilaisissa sovelluksissa.

Nikunen pitää merkittävänä myös sitä, että akkuteollisuudelle kehitetään eurooppalaista raaka-ainetta. – Kun sähköistyminen on valtavassa kiihtymisvaiheessa, raaka-aineiden saatavuus on jossain vaiheessa jopa huoltovarmuuskysymys. Meillä on metsäraaka-aineessa valtava potentiaali tämän tuottamiseen.

Hiilikuidusta teräksen ja muovin korvaajaksi

Ligniinistä voidaan kehittää Nikusen mukaan myös hiilikuitua korvaavaksi materiaaliksi muoville ja teräkselle. – Hiilikuitu on yksi ligniinin tarjoamista kehitysmahdollisuuksista. Se voi toimia korvaavana materiaalina muoville tai teräkselle esimerkiksi tuulivoimaloiden siipirakenteissa. Myös auto- ja lentokoneteollisuudessa voidaan käyttää hiilikuitua niin, että sillä saadaan keveyttä ja lujuutta.

-Meillä on Suomessa ja Ruotsissa sata tutkijaa kolmessa pilottilaitoksessa tutkimassa pelkästään näitä uusia tuotteita. Siellä tehdään erittäin mielenkiintoisia projekteja muillakin osa-alueilla kuin pelkästään ligniinialustalla. Esimerkiksi sellukuitupohjaisella kierrätettävällä pakkausvaahdolla voidaan korvata muovipohjaista styroksia.

Uudet kehityshankkeet tarvitsevat uusia osaajia

Nikunen muistuttaa, että sellutehdas tuottaa runsaasti erilaisia materiaalivirtoja, joissa on vielä paljon hyödyntämättömiä arvokkaita jakeita. – Sunilan ligniinilaitos avasi paljon mahdollisuuksia ligniinipohjaisten tuotteiden kehittämiselle. Jotkut ovat pieniä, mutta erittäin arvokkaita materiaalivirtoja, todella korkean arvon omaavia tuotteita tai komponentteja. Niistä ei tule koskaan niin suuria volyymeja mitä sellu on, mutta niiden arvo saattaa olla paljon suurempi kuin sellun.

- On välttämätöntä, että metsäteollisuus uudistuu, kun paperin kysynnän lasku edelleen jatkuu. Uusi haaste uusien kehityshankkeiden myötä on uusien osaajien löytäminen. Kehitämme sellaista teollista toimintaa, mihin ei ole koulutusohjelmia Suomessa. Uusien koulutushankkeiden kehitystyöhön tarvitaan kaikkia osapuolia laitevalmistajista alkaen.

Alasajettu Sunila nousi uuteen kukoistukseen

Biohiilen koelaitoksen perustaminen juuri Sunilan tehtaalle on monien vaiheiden tulosta. Stora Ensohan pysäytti Sunilan sellutehtaan tuotannon keväällä 2009 ja ilmoitti kesällä lakkauttavansa koko tehtaan toiminnan. Saman vuoden lopulla tuli uusi ilmoitus, että tehtaan toiminta jatkuukin. Seuraavana vuonna Sunila teki nopeasti kohonneiden selluhintojen myötä ennätystuloksen.

-Kun täällä tehtaalla istuskelin yksin ja rusakot juoksentelivat pihalla, niin kyllä sitä mietti, että tämäkö tämän laitoksen arvo oikeasti on. Miljoonien tuotantolaitteet seisoivat siellä ennen kuin uudelleen käynnistyksen myötä alkoi ligniinituotanto. Ymmärsin, että koskaan aikaisemmin ei metsäteollisuudessa ole tehty täysin uudelle tuotteelle tuotantolaitosta Suomessa.

Uuden tuotteen markkinoille pääsy ottaa Nikusen mukaan pitkän ajan. -Asiakas on saatava vakuuttuneeksi, että tällä voidaan korvata nykyisiä tuotteita. Tosin biohiilen kehittämisen kannalta on suuri etu, että asiakkaiden suunnasta tulee kysyntää ja vetoa jo nyt kehitysvaiheessa.

Puupohjainen hiili voitti Metsä360-tunnustuspalkinnon

Stora Enson puupohjaisen hiilen kehityshanke palkittiin marraskuussa Marjatta ja Eino Kollin Säätiön myöntämällä Metsä360-tunnustuspalkinnolla. -Palkinnon tavoitteena on nostaa esiin metsän jalostusarvon kasvuun tähtääviä tekoja. Näemme biohiilen kehitysratkaisussa globaalin mittaluokan mahdollisuuksia, kertoo Säätiön asiamies Esko Kolli palkinnon perusteluissa.

Stora Enso ohjaa 30 000 euron suuruisen palkintosumman Suomen Metsämuseo Lustolle.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

biomaterials@storaenso.com

Kuvat

Lataa
Lataa
Lignode-pariston prototyypejä
Lignode-pariston prototyypejä
Lataa
Kuiva ligniinijauhe
Kuiva ligniinijauhe
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Sitran Timo Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu polarisoitunutta ja ohipuhumista - Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta metsien näennäisomistajuuteen28.12.2021 08:30:00 EET | Tiedote

Metsäkeskustelussa eletään identiteettipolitiikan suurta aikaa, sanoo luonnon monimuotoisuuden talousintegraatiotyötä Sitrassa tekevä Timo Lehesvirta. – Metsäkeskustelu on hyvin politisoitunut siksi, että meillä mennään nyt ilmasto- ja hiilikärjellä kaikessa kestävyyskeskustelussa. Meidän pitäisi puhua metsätalouden monitavoitteista, mihin kuuluu talouskäytön ja hiilen sidonnan lisäksi luonnon monimuotoisuus, metsien muut tuotteet, vesien suojelu, virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Ilmastomuutoksen sopeutumistoimet ovat monialaisia ja keskeisiä Suomessa.

Vastuullisjohtaja Sami Lundgren: Metsäteollisuuden tuottama lisäarvo ja uudet tuotteet ovat vastuullisuutta Monipuolinen puusto turvaa metsän monimuotoisuuden1.12.2021 10:34:17 EET | Tiedote

Metsäteollisuuden toiminnan vastuullisuutta tulee tarkastella ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi myös sen yhteiskunnalle luomien merkittävien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kautta, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. -Kun uudet puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia, kehitämme vastuullisia ratkaisuja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Olemme sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää. Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua27.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Metsäsektoria kohdellaan ilmastokeskustelussa Viron Metsähallituksen pääjohtaja Aigar Kallaksen mielestä epäreilusti. - Metsäsektori ei ole pahentanut ilmastomuutosta, vaan se tarjoaa ratkaisuja sen hallintaan. Metsät ovat vaikuttaneet ilmastoon aina myönteisesti sitomalla ja varastoimalla muiden sektoreiden hiilipäästöjä. Ei ihme, että metsänomistajat ovat pettyneitä tilanteeseen, koska he ovat hoitaneet metsiänsä vastuullisesti ja hyvin monen sukupolven ajan. Metsänomistajia syyllistävä keskustelu ei tunnu reilulta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme