Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Puutteellinen suomen kielen taito usein esteenä maahanmuuttajan korkeakouluopinnoille, vaikka muut valmiudet olisivat kohdallaan

Jaa

Maahanmuuttajien on vaikeaa päästä korkeakouluopintoihin yhteishaun kautta, sillä henkilöt, jotka eivät taida suomea äidinkielenään, karsiutuvat pääsykokeissa herkästi pois. Valmentava koulutus parantaa mahdollisuuksia, sillä kolmasosa valmentavaan koulutukseen osallistuneista maahanmuuttajista on saavuttanut koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden korkeakouluun.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on selvittänyt maahanmuuttajille suunnattua, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jota ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet vuosina 2010–2017. Tavoitteena oli selvittää valmentavan koulutuksen vaikutusta tutkintotavoitteiseen koulutukseen sisäänpääsyyn sekä korkeakouluopintoihin etenemisen esteitä.

Vuosina 2010–2017 valmentavaa koulutusta on järjestänyt 13 ammattikorkeakoulua, ja osallistujia koulutuksiin on ollut hieman yli 700. Kolmasosa (33 %) osallistujista on saavuttanut valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden korkeakouluun. Tutkinto-oikeuksista 90 % myönnettiin ammattikorkeakouluihin ja 10 % yliopistoihin.

Hyväkään suomen kielen taito ei aina riitä sisäänpääsyyn korkeakouluun

Suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin on puutteellinen kielitaito, joka jo pääsykokeissa karsii heikommin suomea taitavat mutta muilta valmiuksiltaan kenties sopivat hakijat. Jopa itsenäisen kielenkäyttäjän B2-tasolla tai taitavan kielenkäyttäjän C1-tasolla voi olla vaikeaa selviytyä pääsykokeesta ja saavuttaa opiskelupaikka, koska monista paikoista käydään kovaa kilpailua jo suomea äidinkielenäänkin puhuvien kesken. Tärkeää olisikin kehittää keinoja, joilla onnistuttaisiin mittaamaan muitakin opintojen kannalta keskeisiä valmiuksia.

Opiskelijoiden ensisijainen syy hakeutua valmentavaan koulutukseen on halu päästä ammattikorkeakouluun. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan tavoittele korkeakouluopintoja, vaan osa haluaa ensisijaisesti parantaa kielitaitoaan esimerkiksi edistääkseen työmarkkina-asemaansa. Valmentavaa koulutusta käytetäänkin suomen kielen kurssina, sillä vaativamman tason opetusta ei löydetä muualta tai muu koulutustarjonta on maksullista.

Valmentava koulutus ei ole ollut aloittaisesti kattavaa. Valmentava koulutus valmentaa ammattikorkeakouluopintoihin, erityisen hyvin sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan alalle, ja koulutuksen jälkeen saavutetut tutkinto-oikeudet myötäilevät näitä painotuksia. Yliopistoihin vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla. Korkeakoulujen yhteistyötä kaivataan, jotta valmentavan koulutuksen aloittaista kattavuutta voidaan laajentaa.

Vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut ehkäisevät keskeyttämistä

Valmentavan koulutuksen opetusryhmät ovat usein hyvin heterogeenisiä: opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja kotoisin eri puolilta maailmaa sekä omaavat erilaisia koulutustaustoja. Opiskelijakyselyyn vastanneet olivat kotoisin 35 eri maasta. Pakolaistaustaisten osuus valmentavassa koulutuksessa arvioidaan pieneksi mutta kasvavaksi. Myös kielitaito vaihtelee. Valmentavan koulutuksen onnistumiselle ja keskeyttämisten ehkäisylle on tärkeää vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut: kunkin opiskelijan koulutuspolun tulisi olla mahdollisimman tarkoituksenmukaisista sisällöistä rakennettu.

Opiskelijat kokivat valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Koulutus oli vastannut valtaosan (79 %) odotuksia, ja 66 % oli sitä mieltä, että valmentava koulutus auttoi korkeakouluun pyrkimisessä melko tai erittäin paljon. Koulutuksen arvioitiin kehittäneen erityisen hyvin tietoja opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa sekä suomen kielen taitoja.

Valmentava koulutus kuvataan ammattikorkeakoululain 10 §:ssä maahanmuuttajille tarjottavaksi maksuttomaksi koulutukseksi, jonka tavoitteena on tarjota kielellisiä ja muita valmiuksia korkeakouluopintoja varten. Kielelliset valmiudet ovat käytännössä aina tarkoittaneet koulutuksissa suomen kielen valmiuksia. Valmentavaa koulutusta voitaisiin järjestää myös ruotsiksi, ruotsinkielisiin tutkinto-ohjelmiin valmentaen, mutta niin ei ole ainakaan tähän mennessä vielä tehty.

Valmentavan koulutuksen määrittely jättää melko paljon liikkumavaraa koulutuksen järjestäjille, ja valmentavaa koulutusta onkin järjestetty vaihtelevin tavoin. Tarvittaisiinkin selkeämmät linjaukset ja sisällölliset suositukset siitä, mitä valmentava koulutus on, miten sitä järjestetään ja mitä sillä tavoitellaan.

- Määrittely on tärkeä lähtökohta valmentavan koulutuksen kehittämiselle. Vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut ovat merkityksellisiä onnistuneessa valmentavassa koulutuksessa, ja niiden soisin näkyvän sisällöllisissä suosituksissa. Valmentavaa koulutusta ei mielestäni voida järjestää one size fits all -mentaliteetilla, kun opiskelijoiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat hyvin vaihtelevia, arviointisuunnittelija Laura Lepola sanoo.

Selvitystä varten Karvi haastatteli ammattikorkeakouluja sekä teki kyselyn valmentavaan koulutukseen osallistuneille opiskelijoille. Lisäksi tarkasteltiin Virta-opintotietopalvelun ja Vipusen valmentavaan koulutukseen liittyviä tilastoja.

Lisätietoja:

Arviointisuunnittelija Laura Lepola, puh. 029 533 5546, laura.lepola@karvi.fi

Yksikön päällikkö Anu Räisänen, puh. 029 533 5526, anu.raisanen@karvi.fi

Raportti:

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Lapplands Yrkeshögskola har beviljats en kvalitetsstämpel22.8.2017 14:22Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Lapplands Yrkeshögskola och beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 22 augusti 2017. Högskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterier för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna för och rekommendationerna om högskolornas kvalitetshantering.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme