Puutteellinen suomen kielen taito usein esteenä maahanmuuttajan korkeakouluopinnoille, vaikka muut valmiudet olisivat kohdallaan
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on selvittänyt maahanmuuttajille suunnattua, korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jota ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet vuosina 2010–2017. Tavoitteena oli selvittää valmentavan koulutuksen vaikutusta tutkintotavoitteiseen koulutukseen sisäänpääsyyn sekä korkeakouluopintoihin etenemisen esteitä.
Vuosina 2010–2017 valmentavaa koulutusta on järjestänyt 13 ammattikorkeakoulua, ja osallistujia koulutuksiin on ollut hieman yli 700. Kolmasosa (33 %) osallistujista on saavuttanut valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden korkeakouluun. Tutkinto-oikeuksista 90 % myönnettiin ammattikorkeakouluihin ja 10 % yliopistoihin.
Hyväkään suomen kielen taito ei aina riitä sisäänpääsyyn korkeakouluun
Suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin on puutteellinen kielitaito, joka jo pääsykokeissa karsii heikommin suomea taitavat mutta muilta valmiuksiltaan kenties sopivat hakijat. Jopa itsenäisen kielenkäyttäjän B2-tasolla tai taitavan kielenkäyttäjän C1-tasolla voi olla vaikeaa selviytyä pääsykokeesta ja saavuttaa opiskelupaikka, koska monista paikoista käydään kovaa kilpailua jo suomea äidinkielenäänkin puhuvien kesken. Tärkeää olisikin kehittää keinoja, joilla onnistuttaisiin mittaamaan muitakin opintojen kannalta keskeisiä valmiuksia.
Opiskelijoiden ensisijainen syy hakeutua valmentavaan koulutukseen on halu päästä ammattikorkeakouluun. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan tavoittele korkeakouluopintoja, vaan osa haluaa ensisijaisesti parantaa kielitaitoaan esimerkiksi edistääkseen työmarkkina-asemaansa. Valmentavaa koulutusta käytetäänkin suomen kielen kurssina, sillä vaativamman tason opetusta ei löydetä muualta tai muu koulutustarjonta on maksullista.
Valmentava koulutus ei ole ollut aloittaisesti kattavaa. Valmentava koulutus valmentaa ammattikorkeakouluopintoihin, erityisen hyvin sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan alalle, ja koulutuksen jälkeen saavutetut tutkinto-oikeudet myötäilevät näitä painotuksia. Yliopistoihin vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla. Korkeakoulujen yhteistyötä kaivataan, jotta valmentavan koulutuksen aloittaista kattavuutta voidaan laajentaa.
Vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut ehkäisevät keskeyttämistä
Valmentavan koulutuksen opetusryhmät ovat usein hyvin heterogeenisiä: opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja kotoisin eri puolilta maailmaa sekä omaavat erilaisia koulutustaustoja. Opiskelijakyselyyn vastanneet olivat kotoisin 35 eri maasta. Pakolaistaustaisten osuus valmentavassa koulutuksessa arvioidaan pieneksi mutta kasvavaksi. Myös kielitaito vaihtelee. Valmentavan koulutuksen onnistumiselle ja keskeyttämisten ehkäisylle on tärkeää vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut: kunkin opiskelijan koulutuspolun tulisi olla mahdollisimman tarkoituksenmukaisista sisällöistä rakennettu.
Opiskelijat kokivat valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Koulutus oli vastannut valtaosan (79 %) odotuksia, ja 66 % oli sitä mieltä, että valmentava koulutus auttoi korkeakouluun pyrkimisessä melko tai erittäin paljon. Koulutuksen arvioitiin kehittäneen erityisen hyvin tietoja opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa sekä suomen kielen taitoja.
Valmentava koulutus kuvataan ammattikorkeakoululain 10 §:ssä maahanmuuttajille tarjottavaksi maksuttomaksi koulutukseksi, jonka tavoitteena on tarjota kielellisiä ja muita valmiuksia korkeakouluopintoja varten. Kielelliset valmiudet ovat käytännössä aina tarkoittaneet koulutuksissa suomen kielen valmiuksia. Valmentavaa koulutusta voitaisiin järjestää myös ruotsiksi, ruotsinkielisiin tutkinto-ohjelmiin valmentaen, mutta niin ei ole ainakaan tähän mennessä vielä tehty.
Valmentavan koulutuksen määrittely jättää melko paljon liikkumavaraa koulutuksen järjestäjille, ja valmentavaa koulutusta onkin järjestetty vaihtelevin tavoin. Tarvittaisiinkin selkeämmät linjaukset ja sisällölliset suositukset siitä, mitä valmentava koulutus on, miten sitä järjestetään ja mitä sillä tavoitellaan.
- Määrittely on tärkeä lähtökohta valmentavan koulutuksen kehittämiselle. Vahva opinto-ohjaus ja yksilölliset opintopolut ovat merkityksellisiä onnistuneessa valmentavassa koulutuksessa, ja niiden soisin näkyvän sisällöllisissä suosituksissa. Valmentavaa koulutusta ei mielestäni voida järjestää one size fits all -mentaliteetilla, kun opiskelijoiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat hyvin vaihtelevia, arviointisuunnittelija Laura Lepola sanoo.
Selvitystä varten Karvi haastatteli ammattikorkeakouluja sekä teki kyselyn valmentavaan koulutukseen osallistuneille opiskelijoille. Lisäksi tarkasteltiin Virta-opintotietopalvelun ja Vipusen valmentavaan koulutukseen liittyviä tilastoja.
Lisätietoja:
Arviointisuunnittelija Laura Lepola, puh. 029 533 5546, laura.lepola@karvi.fi
Yksikön päällikkö Anu Räisänen, puh. 029 533 5526, anu.raisanen@karvi.fi
Raportti:
Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Tietoja julkaisijasta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Liikunnanohjauksen oppimistulokset arvioitu - osaaminen erittäin hyvää ja koulutus työelämälähtöistä25.10.2018 08:05:00 EEST | Tiedote
Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin liikunnanohjauksen näytöissä. Enemmistö näytöistä tehtiin työelämässä, ja yhteistyö alan työpaikkojen kanssa on vakiintunutta. Liikunnanohjauksen koulutuksella on hyvät lähtökohdat vastata ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin.
Mistä suomalainen varhaiskasvatuksen laatu koostuu? - Suomalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit julkaistaan ensimmäistä kertaa22.10.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatusta ja sen laatua voidaan kuitenkin tarkastella ja arvioida vain, jos tiedetään, mitä laadulla tarkoitetaan. Karvi julkaisee Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan 25.10.2018. Se pitää sisällään ensimmäistä kertaa laajan tutkimuskoonnin siitä, mistä suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu koostuu.
KUTSU: Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tulokset vertailussa Northern Lights -konferenssissa 27.–28.9.13.9.2018 08:00:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Pohjoismaisen arviointiverkoston järjestämään Northern Lights -konferenssiin, jossa käsitellään Pohjoismaiden uusimpia PISA- ja TIMSS-oppimistuloksia. Puheenvuorojen keskeisiä teemoja ovat opettajan rooli, motivaatio, digitalisaatio ja sosiaaliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä. Konferenssissa julkaistaan raportti Northern Lights on TIMSS and PISA 2018. Kyseessä on ainoa julkaisu, jossa verrataan eri Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tuloksia ja niiden taustamuuttujia. Aika: to–pe 27.–28.9.2018, torstaina klo 13–18 ja perjantaina klo 8.45–13 Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Tuloksia esittelevät ja kommentoivat raportin kirjoittajat ja kutsuvieraspuhujat pohjoismaisista yliopistoista sekä asiantuntijat OECD:stä ja IEA:sta. Tapahtumaan osallistuu 120 opetushallinnon ja tutkimuksen edustajaa eri Pohjoismaista. Tilaisuuden juontaa Kirsi Heikel. Tapahtuma on englanninkielinen. Konferenssin ohjelma Konferenssin ja rap
Kehittämistyö kantaa hedelmää: LAMK sai laatuleiman uusinta-auditoinnista27.8.2018 08:14:38 EEST | Tiedote
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on antanut Lahden ammattikorkeakoululle (LAMK) laatuleiman uusinta-auditoinnin pohjalta. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta 23.8.2018 alkaen. LAMKin laatujärjestelmän täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.
En kvalitetsstämpel till Högskolan på Åland – arbetslivskontakterna och en strävan att möta arbetslivets behov är högskolans styrka27.8.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
En nordisk auditeringsgrupp tillsatt av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Högskolan på Åland. NCU har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 23 augusti 2018. Högskolan på Ålands kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.