Aalto-yliopisto

Räätälöity hiilipinta nopeuttaa perinnöllisten sairauksien puhkeamisriskien löytämistä – kehitystyö sai vauhtia koneoppimisesta

Jaa

Eri sovelluskohteisiin räätälöidyistä hiilipinnoista saadaan nyt entistä parempia.

Hiilen muodostamia paikallisia atomirakenteita on lukuisa määrä, mutta ne voidaan jaotella muutamiin ryhmiin, joilla on tyypilliset atomi- ja elektroniset ominaisuudet. Kuva: Aalto-yliopisto
Hiilen muodostamia paikallisia atomirakenteita on lukuisa määrä, mutta ne voidaan jaotella muutamiin ryhmiin, joilla on tyypilliset atomi- ja elektroniset ominaisuudet. Kuva: Aalto-yliopisto

Räätälöidyillä hiilipinnoilla on paljon käyttökohteita muun muassa lääketieteessä ja vedenpuhdistuksessa. Erilaisten sovellusten kehittäminen edellyttää hiilipintojen rakenteiden ja käyttäytymisen tarkkaa tuntemista. Sen saavuttamiseksi Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tutkijatohtori Miguel Caron johdolla uutta laskennallista menetelmää yhdessä Cambridgen yliopiston yhteistyökumppaneiden professori Gabor Csanyin ja Volker Deringerin kanssa.

Timantinkaltainen hiili on yksi hiilen muodoista, ja sitä on käytetty vuosikymmenen ajan teollisuudessa sen ainutlaatuisten mekaanisten, kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien vuoksi. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet sen käytöstä myös biologisissa antureissa.

Timantinkaltaisessa hiilessä jokaisen atomin ympäristö on hieman erilainen, eli atomien lähinaapurien lukumäärä, niiden etäisyydet ja sidosten väliset kulmat vaihtelevat. Uuden laskennallisen menetelmän avulla tutkijat pystyivät ensimmäistä kertaa tunnistamaan erilaisia paikallisia ympäristöjä ja luokittelemaan ne niiden ominaisuuksien perusteella. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että eri molekyyliryhmät eli vety-, typpi- ja happiryhmät kiinnittyvät hiilifilmin pintaan hyvin erilaisilla voimakkuuksilla. Koska menetelmä oppii pintojen rakennetta ja kemiaa jatkuvasti, se pystyy myös ennustamaan vielä tuntemattomien pintojen ominaisuuksia aiempien tulosten perusteella.

”Voimme nyt ensimmäistä kertaa laskennallisesti tutkia, millaisia pintoja meillä on atomitasolla ja miten ne vuorovaikuttavat esimerkiksi vedyn, typen ja hapen kanssa sekä millaisia ryhmiä pinnoille tämän johdosta syntyy.  Saamme myös tietoa siitä, millaisia pintoja meillä pitäisi olla, jotta pintojen räätälöinti eri sovelluksiin onnistuisi parhaiten”, kertoo professori Tomi Laurila.

Tulevaisuudessa hiilipintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi eri käyttötarkoituksiin optimoitavissa, bioyhteensopivissa nanomittakaavan anturisovelluksissa.

Koska hiilikalvot ovat vain tuhannes- tai kymmenestuhannesosia hiuksen paksuudesta, niitä on mahdollista integroida myös nykyisiin terapialaitteisiin antamaan mittausdataa ilman, että laitteen mittasuhteet muuttuisivat. Yksi esimerkki tällaisista laitteista on Parkinsonin taudin hoidossa käytetty syväaivostimulaattori.

Lääketieteellisillä antureilla tutkijat voivat myös seurata yhdessä lääkäreiden kanssa, miten valittujen merkkiaineiden pitoisuudet muuttuvat potilaan elimistössä ja tunnistaa näin perinnöllisten sairauksien puhkeamisriskejä entistä aiemmin. Lisäksi lääkkeitä pystytään annostelemaan yksilöllisesti.

”Esimerkiksi kipulääkkeiden mittaamisessa voimme räätälöidä hiilipinnan siten, että sen vuorovaikutus kipulääkkeen, kuten fentanyylin, kanssa on paras mahdollinen. Näin kipulääkkeen annostelu saadaan juuri oikeaksi”, Laurila sanoo.

Tutkimus julkaistiin juuri Chemistry of Materials -tiedejulkaisussa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Miguel Caro
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
p. 050 407 9988
miguel.caro@aalto.fi

Tomi Laurila
Professori, Aalto-yliopisto
p. 050 341 4375
tomi.laurila@aalto.fi

Dr Volker Deringer
Leverhulme Early Career Fellow, University of Cambridge
p- +44 7494 989967
vld24@cam.ac.uk

Kuvat

Hiilen muodostamia paikallisia atomirakenteita on lukuisa määrä, mutta ne voidaan jaotella muutamiin ryhmiin, joilla on tyypilliset atomi- ja elektroniset ominaisuudet. Kuva: Aalto-yliopisto
Hiilen muodostamia paikallisia atomirakenteita on lukuisa määrä, mutta ne voidaan jaotella muutamiin ryhmiin, joilla on tyypilliset atomi- ja elektroniset ominaisuudet. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Mikko Kosonen valittiin Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi10.1.2019 12:23Tiedote

Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 4.1.2019 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Sitran yliasiamies, KTT Mikko Kosonen ja varapuheenjohtajaksi Ruotsin kansallismuseon johtaja, FT Susanna Pettersson. Mikko Kosonen on toiminut Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuodesta 2016 alkaen. ”Aalto-yliopisto on jo tähän mennessä lunastanut monet sille asetetut suuret odotukset. Siitä on kymmenen vuoden aikana kehittynyt kansainvälisesti menestynyt monitieteinen ja innovatiivinen yliopisto. Tämä antaa meille hienon lähtökohdan seuraavalle kehitysvaiheelle, jota leimaa maailman megatrendien esiin nostamat suuret haasteet ja jatkuvasti kiihtyvä globaali osaamiskilpailu. Suomella ja Aalto-yliopistolla on kaikki edellytykset toimia kestävän ja uusiutumiskykyisen osaamisyhteiskunnan edelläkävijänä", sanoo Mikko Kosonen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme