Helsingin yliopisto

Radioaktiiviselle metaanille uusi mittauskeino

Jaa
Juho Karhun väitöstutkimuksessaan kehittämä mittausmenetelmä on ensimmäinen askel kohti riittävän tarkan mittauslaitteen luomista.
Metaanitutkimuksessaan Juho Karhu hyödynsi optista taajuuskampaa ja parametristä värähtelijää.
Metaanitutkimuksessaan Juho Karhu hyödynsi optista taajuuskampaa ja parametristä värähtelijää.

Väitöskirjatutkija Juho Karhun artikkeli ilmestyi helmikuussa 2019 Optics Letters-julkaisussa, joka on fotoniikan alan arvostetuimpia kansainvälisiä julkaisuja. Artikkeli käsittelee radioaktiivisen metaanin uudenlaista mittaustapaa.

– Uusi mittaustapa on optinen menetelmä, joka perustuu spektroskopiaan. Aiemmin radioaktiivista metaania on mitattu kiihdytinmassaspektrometreillä, jotka ovat kalliita ja suuria laitteita. Optinen mittaaminen voisi olla sitä edullisempi ja ketterämpi tapa, Karhu kertoo.

Karhun luoma mittaustapa perustuu aineiden absorptioon eli siihen, miten aine pidättää valoa eri aallonpituuksilla. Mittaamalla, miten paljon näyte absorboi, voi päätellä, kuinka paljon siinä on kutakin ainetta.

Karhu selvitti tutkimuksessaan, minkä aallonpituuden valolähdettä pitää käyttää, jotta voi mitata radioaktiivista metaania. Tämä on ensimmäinen askel tiellä kohti toimivaa mittalaitetta.

Optisia menetelmiä on aiemmin käytetty radioaktiivisen hiilidioksidin mittaamiseen. Toistaiseksi optisilla mittausmenetelmillä ei ole saavutettu samaa tarkkuutta kuin kiihdytinmassaspektrometreillä. Karhu on ensimmäinen, joka soveltaa optista tekniikkaa radioaktiivisen metaanin mittaamiseen.

Sovelluksia energiateollisuudessa

Karhun mukaan optiselle radioaktiivisen metaanin mittaustavalle voisi löytyä sovelluksia esimerkiksi energiantuotannosta.

– Menetelmän avulla voisi selvittää esimerkiksi polttoaineiden koostumusta. Viranomaiset voisivat analysoida, miten suuri osa polttoaineesta on biokaasua ja miten suuri osa maakaasua, Karhu selittää.

Myös ydinvoimaloissa olisi menetelmälle käyttöä. Sen avulla voisi valvoa radioaktiivisen metaanin pitoisuuksia paikan päällä. Näytteitä ei tarvitsisi enää lähettää laboratorioon.

Radioaktiivista metaania on luonnostaan kaikkialla ympärillämme. Sitä on ilmakehässä ja kaikissa elävissä eliöissä. Pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä. Kaikesta luonnonmetaanista radioaktiivista metaania on hyvin pieni osa.

Pieninä pitoisuuksina radioaktiivinen metaani on ihmisille ja ympäristölle vaaratonta.

Karhu sai aiheen väitöstutkimukseensa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä, jossa radioaktiivisten molekyylien optista mittaamista kehitetään vanhemman tutkijan Guillaume Genoudin johdolla.

Fysikaalisen kemian alaan kuuluvan väitöskirjan ohjasi apulaisprofessori Markku Vainio.

Referenssi:

Broadband photoacoustic spectroscopy of CH414 with a high-power mid-infrared optical frequency comb, Juho Karhu, Teemu Tomberg, Francisco Senna Vieira, Guillaume Genoud, Vesa Hänninen, Markku Vainio, Markus Metsälä, Tuomas Hieta, Steven Bell, and Lauri Halonen. Optics Letters, Vol. 44, Issue 5, pp. 1142-1145 (2019), https://doi.org/10.1364/OL.44.001142

Li­sä­tie­to­ja:

Tohtorikoulutettava Juho Karhu, kemian osasto, molekyylitieteen tutkimusohjelma,  juho.karhu@helsinki.fi

Apulaisprofessori Markku Vainio, kemian osasto, molekyylitieteen tutkimusohjelma,  markku.vainio@helsinki.fi, 050 4486525

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Metaanitutkimuksessaan Juho Karhu hyödynsi optista taajuuskampaa ja parametristä värähtelijää.
Metaanitutkimuksessaan Juho Karhu hyödynsi optista taajuuskampaa ja parametristä värähtelijää.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye