RadoNorm - Yhteinen eurooppalainen tutkimus luonnonsäteilyn riskeistä ja hallinnasta

RadoNorm-tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla pystytään arvioimaan radioaktiivisten aineiden aiheuttamia riskejä sekä hallitsemaan niitä kodeissa, työpaikoilla ja kaivoksissa. Hankkeeseen osallistuu 56 korkeakoulua ja tutkimuslaitosta 22 EU-maasta.

”RadoNorm on monitieteinen hanke, ja se kattaa koko ketjun altistumisesta annoslaskentaan, terveysriskien arviointiin, riskienhallintaan, koulutukseen, sidosryhmien konsultointiin ja viestintään” kertoo tutkimuskoordinaattori Sisko Salomaa Säteilyturvakeskuksesta. ”Tutkimuksellinen lähestymistapa on monipuolinen ja hyödyntää perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, teknologista kehitystyötä ja käytäntöjen kehittämistä, kulloinkin selvitettävän kysymyksen mukaan.”

Hankkeessa panostetaan Salomaan mukaan myös koulutukseen. Siihen rekrytoidaan avoimien hakujen kautta kaikkiaan 18 väitöskirjaopiskelijaa ja 12 väitellyttä tutkijaa. ”Hankkeessa toimiville nuorille tutkijoille järjestetään systemaattista tutkijakoulutusta ja valmennusta. Heistä tulee tulevaisuuden huippuasiantuntijaverkosto Eurooppaan”, toteaa Sisko Salomaa, joka itse johtaa terveysriskeihin ja biologisiin vaikutuksiin liittyvää RadoNormin työpakettia.

Radonoppia Suomesta muualle Eurooppaan

Maa- ja kallioperässä esiintyy luonnostaan useita radionuklideja. Merkittävimmät niistä ovat uraanin ja toriumin isotooppien 238U ja 232Th hajoamissarjat sekä kaliumin isotooppi 40K. Ihmisten toiminta vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka paljon näitä aineita päätyy välittömään elinympäristöömme.

Suurin osa radioaktiivisten aineiden aiheuttamasta säteilyaltistuksesta Euroopassa on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista. Jos luonnon radioaktiivisia aineita esiintyy altistuksen kannalta merkittäviä määriä, eli yli valvontarajan, joka on 1 Bq/g 238U:lle, 232Th:lle ja näiden hajoamistuotteille, puhutaan luonnonsäteilylle altistavista aineksista eli NORM-aineksista (NORM, Naturally Occurring Radioactive Material). Merkittävin altistaja on kuitenkin radon, joka kuten monet muutkin uraani- ja toriumsarjan aineet, on alfasäteilijä. Elimistöön joutuessaan alfasäteilijät aiheuttavat enemmän säteilyannosta kuin gamma- tai beetasäteilyä lähettävät aineet. Erityisesti kaasumainen radon pääsee hengityksen mukana elimistöön, jolloin myös radonin lyhytikäiset hajoamistuotteet aiheuttavat altistusta.  

Suomessa asuntojen radonpitoisuudet ovat korkeita maailmankin mittakaavassa. Suomen kallioperä sisältää runsaasti graniittisia kivilajeja, joiden uraanipitoisuus on keskimääräistä kallioperän pitoisuutta suurempi, ja kylmän talven takia talot on rakennettu tiiviiksi. Suomessa onkin paljon kokemusta radonhaittojen torjunnasta ja esimerkiksi radontorjuntaan tähtäävien rakennusmääräysten ansiosta uusien asuntojen radonpitoisuudet ovat nykyään huomattavasti pienempiä kuin joitain vuosia sitten. Tätä kokemusperäistä tietoa suomalaiset osapuolet pystyvät jakamaan muille EU-maille.

Tutkimuksella uutta tietoa säteilylain toimeenpanoon

Korkeita radonpitoisuuksia tai NORM-aineksia voi esiintyä myös esimerkiksi kaivoksissa ja muissa maanalaisissa työpaikoissa, malminrikastuksessa, metallinjalostuksessa ja -kierrätyksessä, pohjaveden käsittelylaitoksissa sekä pigmenttien ja lannoitteiden tuotantolaitoksissa. Samoin energiateollisuuden prosessit, kuten hiilen- ja turpeenpoltto, geotermisen energian tuotanto ja öljynjalostus voivat lisätä luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia prosessijakeissa tai jätteissä. NORM-ainesten ja -jätteiden esiintymistä EU-maissa ja niistä aiheutuvaa säteilyaltistusta kartoitetaan edelleen osana RadoNorm -hanketta.    

RadoNorm-tutkimushanke tukeekin Suomen uuden säteilylain ja sen pohjana olevan eurooppalaisen säteilysuojeludirektiivin voimaanpanoa. Säteilylaki edellyttää, että luonnon radioaktiivisia aineita säädellään samoin kuin keinotekoisistakin lähteistä peräisin olevia aineita, jos niistä aiheutuva säteilyaltistus voi olla merkittävää.

”Uusi säteilylaki edellyttää aiempaa syvällisempää tietoa luonnon radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä ympäristössä ja teollisuudessa”, kertoo Säteilyturvakeskuksen Ympäristövalvonta -osaston johtaja Pia Vesterbacka. ”Meidän on pystyttävä ennakoimaan niihin liittyviä riskejä ja kehittämään viranomaisvaatimuksia sekä menetelmiä, joita tarvitaan mittaamisessa, annosarvioinnissa, riskinarvioinnissa, riskien torjunnassa ja viranomaisvalvonnassa”.

RadoNorm-hankkeessa Säteilyturvakeskus osallistuu luonnonsäteilystä johtuvan säteilyaltistuksen ja terveysriskien arviointiin sekä riskien torjuntaan liittyviin tutkimustoimiin. Helsingin yliopisto osallistuu kaivostoimintaa koskeviin selvityksiin ja tutkii erityisesti mikrobien osuutta NORM-aineiden vapautumisessa. Tampereen yliopisto selvittää radonin ja lasten leukemian ja aivokasvainten välistä yhteyttä.  Itä-Suomen yliopisto kehittää NORM-aineiden ympäristökulkeutumista koskevaa mallintamista.

Lisätietoja antavat:

STUK: tutkimuskoordinaattori Sisko Salomaa, +358 40 5441317

Helsingin yliopisto: prof. Gareth Law, +358 50 55 60920

Tampereen yliopisto: prof. Anssi Auvinen, +358400606477

Itä-Suomen yliopisto: FT Päivi Roivainen, +358 50 4783853

Tutkimushankkeen tiedot:

Hankkeen nimi: Towards effective radiation protection based on improved scientific evidence and social considerations - focus on radon and NORM (RadoNorm).

Rahoitus: Horisontti 2020 Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma. EU-rahoitus yhteensä 18 miljoonaa euroa, josta suomalaisten tutkimuslaitosten osuus on vajaa miljoona euroa.

Kesto: 5 vuotta (2020-2025)

Koordinaattori: Bundesamt für Strahlenschutz (BfS), Saksa

Suomalaiset partnerit: Säteilyturvakeskus, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto